Olen noin 11 vuotias tyttö ja olen potenut yksin jo ainakin kaksi vuotta masennusta. En ole kertonut masennuksestani kenellekkään. En edes kavereilleni. En aamulla jaksaisi lähteä kouluun vaan välillä esitän kipeätä ettei minun tarvitsisi lähteä kouluun. En jaksa välittää enää mistään. Välillä jos olen normaalista apaattisempi koulussa, kaverini kysyvät oletko kunnossa? Katson heitä pitkään ja vastaan Joo.... En vain jaksaisi enään..... Mutta olen tullut järkiini ja haluan kertoa masennuksestani jollekkin. En vain tiedä kenelle ja miten? Toivisin apua ja asiallisia vastauksia. Tämä ei ole trolli.
Liaan masentunut......
11 v
661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuli pieni kirjoitusvirhe tohon otsikkoon :D Sori :D
Ei pikkuiset kirjoitusvirheet haittaa. Kouluterveydenhoitaja on varmasti hyvä vaihtoehto alussa. Myös kotona kannattaa ottaa asia puheeksi. Kerro että masis ja alakulo on kestänyt jo noin kauan. Älä enää jää viivyttelemään ja yksin. Puhuminen jo helpottaa.
luultavasti vakava sisäilmaongelma, homekoulu. Siitä nuo oireesi.
Ei 11 vuotias ala-astella oleva ole vielä kypsä diagnosoimaan itselleen masennusta ja kyselemään keskustelupalstoilta neuvoja. Vastuu terveydestäsi ja sen hoidosta on holhoojillasi ja kouluterveydenhoidolla.
Ei ole kaikki hyvin jos 11-vuotias potee masennusta.
Jotain siis on tekeillä pääkopassa. Ehkä liian aikainen valveutuminen tähän oravanpyörä paskaan.
Kiitos vastauksista....... Yritän kertoa vanhemmilleni tästä. He tuskin uskovat :/
Hei 11 v
Kurjaa, että olet jo kaksi vuotta potenut kurjaa oloa, masennusta yksin! Hyvä, että nyt olet rohkeasti päättänyt tarttua asiaan ja tehdä sille jotain! Pysy tuossa päätöksessäsi. On tärkeätä, että kerrot vanhemmillesi, kerro aika tarkasti, niin uskovat. Kouluterveydenhoitajan luokse sinun kannattaisi mennä joululoman jälkeen. Jos vanhempasi eivät ota asiaasi todesta, mene silti kouluterveydenhoitajan luokse juttelemaan. Hän voi sitten vaikka soittaa äidillesi. Kun puhut asiasta, pääset avun piiriin ja tilanteesi alkaa pikkuhiljaa paranemaan.
Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi