Ärsyttää ihmiset, jotka laukkaavat heti juoruamaan kaikki sanomisesi toisille. Että, jos vaikka vihaisena sanot pahasti, niin tottakai se pitää mennä kertomaan tälle, josta on pahasti sanottu. Ajatellaanko siinä yhtään sen tunteita, kenestä on sanottu pahasti, silloin, kun se mennään hänelle sanomaan. Ei ajatella.
Eli näin ollen tuo juorukello on aivan yhtä suuressa vastuussa toisen mielipahasta, kuin haukkujakin. Ellei jopa suuremmassa.
Kun mikään pakko ei ole kertoa.
Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, kaikenlaista ja kumpi on lopulta merkittävämpää, sanat vaiko teot. Teot tietenkin.
Tämä ei nyt sitten tarkoittanut, että esm pettäminen olisi ok. Se on tekemistä, puheenkin asteella. Kyllä normaalilla järjellä varustettu ihminen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.
Eli näin ollen tuo juorukello on aivan yhtä suuressa vastuussa toisen mielipahasta, kuin haukkujakin. Ellei jopa suuremmassa.
Kun mikään pakko ei ole kertoa.
Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, kaikenlaista ja kumpi on lopulta merkittävämpää, sanat vaiko teot. Teot tietenkin.
Tämä ei nyt sitten tarkoittanut, että esm pettäminen olisi ok. Se on tekemistä, puheenkin asteella. Kyllä normaalilla järjellä varustettu ihminen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tässä oo taas mitään järkeä. Jos sä olet vihainen yhdelle, miksi sä puukotat häntä selkään? Kerro sille ihmiselle itselleen äläkä piiloudu toisten selän taakse.
Teot ratkaisevat ja selkään puukottaminen on teko.
En alennu vastaamaan, huoh...
Vain tämän: Puhuminen ei ole tekemistä.
"Jäi puhumisen asteelle"... Eli ei päässyt tekoihin...
Selkään puukottaminen ei ole tekemistä, se on kielikuva.
Raskasta ruumiillista työtä tekevänä ei ole ongelmaa erottaa tekemistä puhumisesta...
Hei,
eletään sillai ettei tarvii selitellä jälkikäteen.
Niin, aivan... Kolmas osapuoli myös...
Ei meistä kukaan ole niin täydellinen, ettei joskus vähän kanssaihmisistä pahasti sanoisi. Ei sillä, että se olisi oikein. Mutta se on inhimillistä...
Ja koska näitä sanomisiaan ei yleensä edes tarkoita, on tosi typerää mennä niitä eteenpäin juoruamaan. Kun niiden kertomatta jättäminen ei kuitenkaan ole keneltäkään pois.
Jos minusta puhutaan pahaa, arvostan paljon enemmän kaveria, joka kertoo sen minulle vaikka tulisi paha mieli kuin jos jättää kertomatta. Haluan tietää ketkä ovat ystäviäni ja toivovat minulle hyvää, ja ketkä ei. Se on eri asia, jos joka asia jonka itsestäsi sanot toiselle juorutaan eteenpäin.
Me ollaan aikuisia ihmisiä täällä ja kestetään kyllä se kritiikki joka meille halutaan antaa. Mutta se pitää antaa päin naamaa. Ei niin että selän takana heitetää täyslaidallinen paskaa niskaan ja sitten hymyillään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se on kaksinaamaista ja epärehellistä.
Edelliselle: minä käytännössä en koskaan sano toisesta ihmisestä pahasti ja jos kritisoin niin kritisoin rakentavasti ja käytännössä aina tarkoitan mitän sanon joten en allekirjoita tuota. Mutta ymmärrän tietysti, että ihmiset tekee virheitä. Niistä pitää ottaa opikseen, ihmisenä kasvaa, jotta ei muita loukkaa tunteidensa vallassa.