Nyt on märkää

Mä ei käynyt, kun mun vene on niin tiukassa paketissa, että veisi aikaa päästä pressun alle. Ei sinne tosin tarvitse mennä, koska tiedän, ettå siellä ei ole kosteutta, ei kannella eikä nyt ainakaa veneen sisällä. Eikä suolapusseja ole kannella eikä sisällä.

Kokemusta on kirjoitti:

Mä ei käynyt, kun mun vene on niin tiukassa paketissa, että veisi aikaa päästä pressun alle. Ei sinne tosin tarvitse mennä, koska tiedän, ettå siellä ei ole kosteutta, ei kannella eikä nyt ainakaa veneen sisällä. Eikä suolapusseja ole kannella eikä sisällä.

Kävin pikaisesti veneessä ja havaitsin samat tiivistyneet kosteudet pressussa ja kannella. Mietin, että suhteellinen kosteus sisällä laskee riittävästi moisesta lähiympäristön tiivistyksestä. Ei suoloja ja luukut raollaan- eikä sisällä näkyvää kosteutta. Täytyy ihan tutkia huomenna tarkemmin kosteusmittarin kera, vaikken ole ihan vakuuttunut hiushygrometrin tarkkuudesta.

seppomartti kirjoitti:

Kävin pikaisesti veneessä ja havaitsin samat tiivistyneet kosteudet pressussa ja kannella. Mietin, että suhteellinen kosteus sisällä laskee riittävästi moisesta lähiympäristön tiivistyksestä. Ei suoloja ja luukut raollaan- eikä sisällä näkyvää kosteutta. Täytyy ihan tutkia huomenna tarkemmin kosteusmittarin kera, vaikken ole ihan vakuuttunut hiushygrometrin tarkkuudesta.

Niinhän se kosteus tiivistyy kylmempään pintaan. Mutta onhan se kansi kesälläkin märkä, joskin eri syystä useimmiten. Pitääkö nyt huolestua ?

Vanha Ohlson kirjoitti:

Niinhän se kosteus tiivistyy kylmempään pintaan. Mutta onhan se kansi kesälläkin märkä, joskin eri syystä useimmiten. Pitääkö nyt huolestua ?

Ei kai erityisemmin kannata huolestua muuten, kuin että saisi jatkossakin tulla marras- joulukuussa sellaisia kuivia pakkasilmoja, jotka kestäisivät pääosin talvellakin. Pressuista tuntuu lähinnä olevan hyötyä lumen poissa pitämisestä, mutta kosteudelta ne eivät suojaa. Raumalla on sataman takana sellaisia pitkiä ja kapeita metallirunkoisia lämmittämättömiä halleja, jotka pysyvät kuivina talvellakin. Veneet ajetaan niihin trailereilla sisään hallin sivusta, jolloin veneet voidaan tuoda ja hakea itsenäisesti, ilman että muita veneitä tarvitsee liikuttaa. Hallipaikan voi saada ilmeisesti 10-20 te:lla. Sellainen olisi hauska Paraisillakin.

Kokemusta on kirjoitti:

Mä ei käynyt, kun mun vene on niin tiukassa paketissa, että veisi aikaa päästä pressun alle. Ei sinne tosin tarvitse mennä, koska tiedän, ettå siellä ei ole kosteutta, ei kannella eikä nyt ainakaa veneen sisällä. Eikä suolapusseja ole kannella eikä sisällä.

Ahaa, sulla on siis sellainen ilmatiivis kutistemuovi. No, ehkä se tosiaan pystyy pitämään kostean ilman ulkona, tavalliset pressuviritykset eivät siihen pysty näillä keleillä.

Mielenkiintoista olikin katsoa paria eri lailla katettua venettä, mikä niissä on tilanne. Tiukassa paketissa oli pään mentävä reikä, josta kurkkasin. Kaikissa oli sama kosteus, mukana oli myös pressutton vene. Itselläni on tuulettuva pressurakennelma ja kansi kuin rankkasateen jälkeen.

Bossu kirjoitti:

Mielenkiintoista olikin katsoa paria eri lailla katettua venettä, mikä niissä on tilanne. Tiukassa paketissa oli pään mentävä reikä, josta kurkkasin. Kaikissa oli sama kosteus, mukana oli myös pressutton vene. Itselläni on tuulettuva pressurakennelma ja kansi kuin rankkasateen jälkeen.

Mulla oli isot aukot kummassakin pässä. Sateisten kelien aikana pressu kastui sisäpuolelta ja kansi oli märkä. Suljin pikkupressuilla päädyt ja jätin lämmittimen kuivaamaan veneen yön yli. Seuraavana päivänä vene ja pressu oli kuiva. Nyt olen pitänyt päädyt kiinni ja pressun alla on ollut kuivaa. Hiushygrometri näytti lämmityskuivauksen jälkeen 20 % ja normaalina kosteana päivänä 70 %. Pressun reunat on tehty röystäsmallilla lepoareiden avulla, tuuletus toimii räystäiden alta. Mielestäni vähän tiukempi paketti toimii paremmin näillä vesikeleillä. Naapuriveneessä on iso ja avoin katos, mutta tuplapressut. Mitään kosteutta ei ole pressun alla tai veneen pinnalla. Ensi vuonna testaan tuplapressuja. Teoriani mukaan kaksi presua eristää ja estää kosteuden tiivistymisen kylmälle pinnalle

Pohjan rassaaja kirjoitti:

Mulla oli isot aukot kummassakin pässä. Sateisten kelien aikana pressu kastui sisäpuolelta ja kansi oli märkä. Suljin pikkupressuilla päädyt ja jätin lämmittimen kuivaamaan veneen yön yli. Seuraavana päivänä vene ja pressu oli kuiva. Nyt olen pitänyt päädyt kiinni ja pressun alla on ollut kuivaa. Hiushygrometri näytti lämmityskuivauksen jälkeen 20 % ja normaalina kosteana päivänä 70 %. Pressun reunat on tehty röystäsmallilla lepoareiden avulla, tuuletus toimii räystäiden alta. Mielestäni vähän tiukempi paketti toimii paremmin näillä vesikeleillä. Naapuriveneessä on iso ja avoin katos, mutta tuplapressut. Mitään kosteutta ei ole pressun alla tai veneen pinnalla. Ensi vuonna testaan tuplapressuja. Teoriani mukaan kaksi presua eristää ja estää kosteuden tiivistymisen kylmälle pinnalle

Tuplapressut tuli mullekin mieleen, mutta ne on toisaalta hankalat enkä ole kuullut huhujakaan niiden tehosta. Veneeni rungossa on 30-50 mm polyuretaanieristys, vaikka se onkin lasikuituvene. Tämä ehkäissee kosteuden tiivistymistä sisälle, vaikka ulkona olisikin kova kosteus ja vaihtelevat lämpötilat. Normaali 2 sentin ydinainekin kyllä estää kondensaation.

Bossu kirjoitti:

Tuplapressut tuli mullekin mieleen, mutta ne on toisaalta hankalat enkä ole kuullut huhujakaan niiden tehosta. Veneeni rungossa on 30-50 mm polyuretaanieristys, vaikka se onkin lasikuituvene. Tämä ehkäissee kosteuden tiivistymistä sisälle, vaikka ulkona olisikin kova kosteus ja vaihtelevat lämpötilat. Normaali 2 sentin ydinainekin kyllä estää kondensaation.

Viestin aloittaja Bossulle tiedoksi:osta ensi syksynä ehjä peite ,niin kqnnelle ei pisaroi vettä!Ei vanha vittuile,vanha neuvoo!

oiuytrewq kirjoitti:

Viestin aloittaja Bossulle tiedoksi:osta ensi syksynä ehjä peite ,niin kqnnelle ei pisaroi vettä!Ei vanha vittuile,vanha neuvoo!

Vanha ei ollut katselemassa, miten ehjän pressun alapinta oli täynnä pisaroita.