Hei
Konkari tässä. Kävin 3 kk tauon jälkeen lääkärillä ja totesin jättäneeni yhden kevyen väliaikaiseksi tarkoitetun lääkkeen pois cocktailista, koska se on kallis, riski maksalle, eikä tunnu tekevän ihmeitä (Valdoxan). Totesin että olosuhteet (erityisesti pimeys) huomioiden ei masenna kuin lievästi, mutta että hoidan itteäni liikunnalla ja yritän pitää stressiä kurissa, mikä on vaikeaa kun on elämäntilanne kiemurainen. No, tämä siihen että laitetaan talveksi pilleriä. Ja olipa tuhtia, otin puolikkaan määrätystä mirzapiinistä (7,5 mg) ja olin aivan töttöröö (nukuin tai roikuin nukkuen jääkaapin ovessa) 30 tuntia. Eihän sellaisia voi määrätä jos ihmisellä on työ ja huollettavia. Resepti kouraan ja ulos. Ei ollut aikaa keskustella laajemmin tilanteesta tai muusta hoidosta. Ite piti muistuttaa labroistakin. Hän sanoi tavoitteena olevan pysyä pois sairaalasta, mistä olen samaa mieltä, mutta voisi sitä tavotella hoidolla jotain muutakin? No, ei auta valittaa, 4 kk päästä taas nähdään. Hyvä me!
Konkari tässä. Kävin 3 kk tauon jälkeen lääkärillä ja totesin jättäneeni yhden kevyen väliaikaiseksi tarkoitetun lääkkeen pois cocktailista, koska se on kallis, riski maksalle, eikä tunnu tekevän ihmeitä (Valdoxan). Totesin että olosuhteet (erityisesti pimeys) huomioiden ei masenna kuin lievästi, mutta että hoidan itteäni liikunnalla ja yritän pitää stressiä kurissa, mikä on vaikeaa kun on elämäntilanne kiemurainen. No, tämä siihen että laitetaan talveksi pilleriä. Ja olipa tuhtia, otin puolikkaan määrätystä mirzapiinistä (7,5 mg) ja olin aivan töttöröö (nukuin tai roikuin nukkuen jääkaapin ovessa) 30 tuntia. Eihän sellaisia voi määrätä jos ihmisellä on työ ja huollettavia. Resepti kouraan ja ulos. Ei ollut aikaa keskustella laajemmin tilanteesta tai muusta hoidosta. Ite piti muistuttaa labroistakin. Hän sanoi tavoitteena olevan pysyä pois sairaalasta, mistä olen samaa mieltä, mutta voisi sitä tavotella hoidolla jotain muutakin? No, ei auta valittaa, 4 kk päästä taas nähdään. Hyvä me!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tässähän on nyt sellainen juttu, että mirtazapiini väsyttää joitain todella rajusti nimenomaan pienellä annoksella. Juuri tämän takia sitä käytetään unilääkkeenäkin. Tämä joillekin toivottu 'sivuvaikutus' poistuu yleensä annosta suurennettaessa. Lääke on yleensä hyvin siedetty ja melko haittavaikutukseton terapeuttisella annoksella, masennuksen hoidossa. Ainoa selkeästi tunnustettu ja huomattu hankala haittavaikutus on osalla käyttäjistä joskus rajustikin lisääntyvä ruokahalu.
Eri asia on sitten se, toimiiko lääke, millä annoksella ja haittavaikutuksilla. Vaikutuksethan ovat niin yksilöllisiä, että siihen en ota kantaa. Tämä mirtazapiinistä yleisellä tasolla.
Mirtatsapiinilla on lukuisia todella haitallisia vaikutuksia ja jopa varoitus itsetuhoisista ajatuksista! Aivovaurioriski on myös todellinen tämänkin aineen kohdalla.
Tsykiatri
Kiitos vastauksestasi, joka selvensi asiaa. Ehkäpä pieni annos oli syynä, mutta en voi työni ja lasten takia vain nukkua ja syödä. Pointti ehkä kuitenkin oli se että kun pikkasen valittelin ajoittain kireetä pinnaa (stressiä, väsymystä ja ylensyöntiä) näin pimeinä aikoina (aina ollu sama bipo-ii vuodenaikaisvaihteluin), niin heti lätkästään uusi lääke joka lisää väsymystä ja ylensyöntiä - eikä puhuta tilanteestani kuin 10 minuuttia.
Sama lääkäri sanoi mulle aiemmin että syödään vaan edelleen (nyt 6 v) Litoa, sillä se suojaa molempiin suuntiin ja on siis kohtalainen antidepressantti myös. Kaverina Litolle mulla on Lamictal (masennussuoja silläkin). Olen päässyt niiden sivuvaikutuksista eroon. Nyt sanoi ETTEI Lithium ole lainkaan antidepressantti. Päättäis jo. Ja mulla on ollut syksyllä lievä masennus työterveyden BDI-seulonnoissa , onko lievään tapana laittaa heti tälläsiä mömmöjä kuin Remeron? Bipoillekin?
Ehkä sillä oli huono päivä, koska oli vetänyt röökiä huoneessaan (savuton HUS)
ennen mun tuloa. Ikkunoita sulki kun astelin sisään. En viittinyt sitä käräyttää.
Kirjottelen tätä suht. hyvävointisena, nyt kun mirtsapiini on haihtunut pois, nukuin taas sen 7 tuntia, ja kattelen kirkasvalolamppua tuossa vieressä. lapset on kouluun saatettu, pyykki ripustettu ja työpäivä saa alkaa.
PillerinPopsija
p.s. Ei silti, on hyvä muistaa, että minulla (usealla bipolla) on hyvin vakava ja salakavala mielenterveyden ongelma, joka seuraa kanssani joka päivä ja on suistanut jo kolmesti 20 vuoden aikana minut pisteeseen, jossa itsensä tappaminen on tuntunut ainoalta vaihtoehdolta. Jokaisena kertana on täsmälääkkeillä yritetty estää kyseiset episodit, jotka on trigannut iso elämänmuutos ja stressi. Onnistumatta. Peräänkuulutan sairauden muuta hallintaa, jota tämä lääkäri ei pilleriensä ohi näe lainkaan. 25 min, resepti, ulos, ja 4 kk päästä uudestaan.
Itse myös bipo kakkosena jää viestäistäsi väkisinkin kuva, ettei lääkärisi taida olla ihan samalla aaltopituudella sairautesi laadun kanssa. Lito ja Lamictalhan ovat tehokkaiksi todettuja bipo-lääkkeitä. Itselläni diagnoosin selviämiseen meni niin kauan, että oikeastaan kaikki mahdolliset perinteiset masennus lääkkeet tuli kokeiltua. Myös Remeron. Aika tyypillistä sairaudelle on se, että masennus lääkkeet eivät bipon kohdalla toimi. Aika pitkälle on jo huomattu, että ne ovat suorastaan haitallisia. Jos kaksisuuntaisen masennus jaksoa yritetään niillä hoitaa niin tulokset jäävät yleensä todella laihoiksi. Sen sijaan, että saavutettaisiin masennusta lievittävä vaikutus niin tuloksena saattaakin olla sairauden toisen ääripään ilmaantuminen; hypomania tai ainakin huonosti hallittava sekamuotoinen jakso.
Itselläni depressio painotteisena oireillut bipo saatiin kuriin oikeastaan vuosia kestäneen, pään seinään lyömisen jälkeen. Nykyinen, hoitava Psykiatri pääsi oikeaan diagnoosiin suhteellisen nopeasti. Tilanne muuttui heti radikaalisti. Lääkitykseni muutettiin totaalisesti. Antidepressantit poistettiin heti ja minulla suhteellisen lievinä ilmenevien hypomanioiden hoidossa käytetyt bentsodiatsepiinit kyseenalaistettiin välittömästi.
'Pelastajakseni' osoittautui Lamictal, joka siis on perinteinen epilepsia lääke mutta sen antidepressiivinen vaikutus nimen omaan bipoille on aivan omaa luokkaansa. Ammattitaitoisesti, mahdollista ihottumariskiä välttäen tehty lääkkeen hidas nosto terapeuttiselle tasolle katkaisi vuosia kestäneen, ajoittain vaikeana ilmenevän depressio kierteen. Rinnalle otettiin Ketipinor, joka tosin neuroleptinä itseäni alkuun hieman arvellutti mutta nyt, kun lääkepitoisuudet ovat kohdillaan niin tilanne on hyvin hallinnassa. Bentsodiatsepiineistä jäljelle jäi hyvin pieni annos Xanoria, jonka olen halunnut vielä toistaiseksi käytössäni säilyttää tarkoituksena kuitenkin tulevaisuudessa purkaa kokonaan pois. Depressio vaiheitani helpotetaan Voxra:lla, joka on masennuksen hoidossa kai niitä tuoreampia vaihtoehtoja. Kysymyksessähän on hyvin lievä stimulantti, joka pikemminkin antaa potkua, kun vaikuttaa kohdallani suoraan masennukseen. Voxran kanssa on kuitenkin tunnettava itsensä ja tulevat mielialan muutokset kuitenkin hyvin, koska se lisää kyllä vauhtia hypomaniassa.
Itse ajauduin 20 vuoden työuran jälkeen työkyvyttömäksi. Jos oikea diagnoosi oltaisiin saatu ajoissa ja siihen tehoava lääkitys kohdalleen niin tilanne saattaisi olla aivan toinen...
Nyt tilanne siis melkoisen hyvässä hallinnassa ja terapeutti suhde edelleen,aika seurantaluonteisesti n.kahden viikon välein. Psykiatrina jatkaa lopulliseen diagnoosiin päätynyt ihminen, jota saan tavata aina, kun haluan tai kun tilanne sitä vaatii. Tilanne on todellakin, nimen omaan vakavasta ja salakavalasta sairaudesta jonka kanssa pystyy kyllä elämään, kun kaikki palikat vai elämän tilanteessa ja hoidossa naksahtavat kohdalleen. Oma itsetuhoisuuteni ja osasto-jaksoni tuntuvat nyt kaukaiselta painajaisunelta, joka aikanaan muutamaan otteeseen oli liki viedä minut taivaalliseen laulukuoroon. Jälleen haluan korostaa, että oma tarinani hoitoineen ja lääkityksineen ei ole missään nimessä nimessä yleispätevä. kyseessä on kuitenkin lopun ikää rinnalla kulkeva vakava sairaus jonka arvaamattomuus luokitus on todella suuri mutta sen kanssa on mahdollista elää hyvinkin täysipainoista elämää...
Hyvää jatkoa ja tsemppiä kaikille bipoille ja muillekin mielenterveys ongelmien kanssa painiskeleville. Rauhallista Joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta !
tsykiatri
Hei
Tuo lami ketipinor yhdistelmä ei ole eka kerta kun kuulen bp2. Vieläpä niin että ketiapiini on 'unilääke'. Itse asiassa olin edottamassa voxraa (bupropioni) lääkärille, muttei kuulemma anneta kuin masennuslääkkeen oheen...
Ikävä kuulla että olet työkyvytön. Voiko se palautua? Työkokeiluja? Itselläni on onneksi ammatti, jossa hieman siedetään bipoutta, joka pysyy hypomanioissa. Mutta laskutavasta riippuen olen ollut saikulla ehkä n. 15 kk 23 vuoden aikana, jona olen ollut /- pysyvästi työelämässä. Mun ongelma ovat hyvin ahdistuneet, paniikkihäiriöllä koristellut masennusjaksot, jotka käynnistää vaikea elämäntilanne (sanotaan vaikka omaisen kuolema, vakavat ihmissuhdekuviot jne.), joita en pysty käsittelemään. Nämä sitten vie pitkään, hoidettu joskus sähkölläkin. Pelkään, mutta yritän terapian avulla hallita sitä, että niitä taas tulee. Välissä oli yil 10 vuotta, mikä miltei sai jo uskomaan että tauti on hallinnassa.
Lievä/keskivaikea perusmasis ja ahdistus on kokoaikaista, mut siihen tottuu.
Kaikkea hyvääsulle tsykiatri.
Amerikassa bipon runsas diagnosointi perustuu lääketeollisuuden provisioiden hyödyntämiseen:
http://www.madinamerica.com/2015/01/caused-american-child-bipolar-epidemic/#more-52555
Todellisia oireita ei oteta huomioon. Samoin lääkityksen sivuvaikutukset ovat sivuseikka jne.
Kokemasi lääkäri osaa todella huonosti vuorovaikutustaidot ja lääkityksen suunnittelun.
Mitä jos lopettaisitte alkoholin ja lääkkeet ?
Vointi voisi parantua, jos käyttäisi järkeä eikä menisi lukkoon
ensimmäisestä takaiskusta.
Kuolema, ero ja sairaudet ovat osa elämää
eivät syitä sekoilla ilman vastuuta.
Liika diagnosointi, lääkäripalkkiot ja lääketeollisuus
haluaa kaltaisillenne uskotella, että olette sairaita.
Pyöritätte yhteiskunnan suurinta työllistävää sektoria ja
lääkärien rahasampoa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan FDA haluaa valehdella uuden sukupolven neuroleptit turvallisiksi, vaikka ne aiheuttavat tardiivia dyskinesiaa ja parkinsonismia ym.
http://www.madinamerica.com/2015/01/fda-approved-ads-routinely-misinform-patients-antipsychotics-motor-dysfunction/#more-53240
Humpuukihoitoja
On totisesti hyvä kyseenalaista hoitoja, aivan samalla tavalla kuin vaikka omakotiasukkaita vainoavia "kattofirmoja" tai "vesijohtoremonttifirmoja", kumpiakin on täällä käynyt ja selvästi tavoite on sahata asiakasta silmään, väittää että on "hoidon tarve", kun riippumaton asiantuntija sanoo paikkojen kestävän ainakin 10 vuotta.
Terveysalalla on samaa, mutta totisesti tiedän milloin katto vuotaa. Onneksi. Kaikilla ei ole näin vaan sairaudentunnottomuus valtaa mielen.
Olen jättänyt alkoholin aina välillä kokonaan, ja kahvin kanssa kokeillut. Tälläiset asiat kuin myös ihmissuhteet, liikunta ja muu terveys ovat hyvän mielenterveyden takana, ja on varmasti paljon ihmisiä, joilla ei ole VAKAVA mielenterveyden häiriö ja joille muu kuin lääkehoito riittää. Mutta, se ei ole lääkeyhtiöidn mieleen.
Valitettavasti minulla on VAKAVA mielenterveyden häiriö, joka varjostaa elämääni ja humpuukihoitoja voisit sinäkin ehkä nähdä musta ja valkoisen väliin?
Mutta osin olet oikeassa.
Pillerinpopsija