www.digitv.fi sivuilla sanotaan mm näin: "DVB-T järjestelmän kuvasignaalin tarkkuudeksi on sovittu 720x576 pikseliä. DVB-T normissa käytetään MPEG2-koodausta, joka soveltuu hyvin myös 16:9 "
720x576 vastaa täsmälleen kuvasuhdetta 4:5. Tuohan soveltuu mahdollisimman huonosti 16:9 muotoiseen kuvaan!
Tästä seuraa se että pikseleiden muoto ei ole neliö 16:9 kuvaruudulla. Jos näin on, niin mitä järkeä on käyttää erilaista pikselin läpimittaa pystytasossa kuin vaakatasossa? Ei ihmiset ole kuten eräät savannieläimet, joilla on erilainen näöntarkkuus pystytasossa kuin vaakatasossa.
Kukaan ei osta niin heikkolaatuista digikameraa että siinä oli vain yksi megapikseli. Jos plasmatelevisiossa on megapikseli, niin se on huipputarkka. Yleensä niissä on paljon vähemmän.
Millaisen resoluution plasma TV kannattaa ostaa kun sitä käyttää digiboxin yhteydessä? Aiemmasta päätellen järkevin olisi 720 x 576, jolloin mitään ei menetetä mutta ei makseta myöskään turhista pikseleistä. Mutta sellaisia ei näytä olevan. Entä HDTV josta puhuttiin vuosia sitten? Onko sellainen tulossa ja kannattaako siihen varautua?
TV kauppailta kun kysyy, niin eivät tiedä yleensä mitään. Ja kaupassa näytteillä olevissa televisioissa näyttää yleensä pyörivän analogista lähetystä virheineen päivineen, joten kunnon vertailua ei voi tehdä. Viimeiksi TV kaupassa käydessäni joka ruudussa pyöri vanha mustavalkoinen samea dokumentti kaapelikanavalta. Eivätkö kauppiaat halua myydä?
720x576 vastaa täsmälleen kuvasuhdetta 4:5. Tuohan soveltuu mahdollisimman huonosti 16:9 muotoiseen kuvaan!
Tästä seuraa se että pikseleiden muoto ei ole neliö 16:9 kuvaruudulla. Jos näin on, niin mitä järkeä on käyttää erilaista pikselin läpimittaa pystytasossa kuin vaakatasossa? Ei ihmiset ole kuten eräät savannieläimet, joilla on erilainen näöntarkkuus pystytasossa kuin vaakatasossa.
Kukaan ei osta niin heikkolaatuista digikameraa että siinä oli vain yksi megapikseli. Jos plasmatelevisiossa on megapikseli, niin se on huipputarkka. Yleensä niissä on paljon vähemmän.
Millaisen resoluution plasma TV kannattaa ostaa kun sitä käyttää digiboxin yhteydessä? Aiemmasta päätellen järkevin olisi 720 x 576, jolloin mitään ei menetetä mutta ei makseta myöskään turhista pikseleistä. Mutta sellaisia ei näytä olevan. Entä HDTV josta puhuttiin vuosia sitten? Onko sellainen tulossa ja kannattaako siihen varautua?
TV kauppailta kun kysyy, niin eivät tiedä yleensä mitään. Ja kaupassa näytteillä olevissa televisioissa näyttää yleensä pyörivän analogista lähetystä virheineen päivineen, joten kunnon vertailua ei voi tehdä. Viimeiksi TV kaupassa käydessäni joka ruudussa pyöri vanha mustavalkoinen samea dokumentti kaapelikanavalta. Eivätkö kauppiaat halua myydä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Television kuva muodostuu vaakasuuntaisista juovista. PAL-järjestelmässä vaakajuovia on 625, joista kuvainformaation osuus on juuri tuo 576 juovaa.
Koska kuva muodostetaan vaakajuovista, niin vain niiden määrällä/laadulla on merkitystä. Kuvaa voidaan siis venyttää leveyssuunnassa ilman, että sen tarkkuus kärsii, koska pystyresoluutio(eli vaakajuovien määrä) pysyy koko ajan samana.
Jos kuvaa sen sijaan venytetään korkeussuunnassa(esim. zoomataan letterbox-kuva täyttämään koko ruutu), niin silloin osa vaakajuovista menee ruudun ulkopuolelle ja ruutun jäävät vaakajuovat ovat venytettyjä paksummiksi. Silloin kuvan laatu kärsii, koska tv-kuva perustuu vaakajuoviin.
Eli sama tiivistettynä:
Tv-kuvan tarkkuus perustuu pystyresoluutioon eli vaakajuovien määrään. Leveyssuunnan resoluutiolla ei ole siis niin suurta merkitystä.
Plasmatelkkareista minulla ei ole kokemusta, joten siinä asiassa en voi auttaa. Suuremmasta resoluutiosta ei kuitenkaa ole hyötyä, jos aikoo katsoa vain nykyistä television kuvaa. Telkkarin(siis laitteen) kuvanlaadun ratkaiseen kuitenkin muut asiat kuin resoluutio, koska tv-lähetyksen resoluutio on aina se sama.
Sanot: "Koska kuva muodostetaan vaakajuovista, niin vain niiden määrällä/laadulla on merkitystä. Kuvaa voidaan siis venyttää leveyssuunnassa ilman, että sen tarkkuus kärsii."
Väärin.
Kuvan tarkkuus perustuu siihen paljonko pikseleitä on vaakasuunnassa ja paljonko pystysuunnassa.
Nykyisessä analogisessa lähetyksessä kaistaleveys oli muistaakseni noin 4 megahertsiä, joka tuolla juovataajudella sallii vain noin 400 pikseliä vaakasuunnassa. Pikselin käsite analogialähetyksessä on vähän epämääräinen vaakasuunnassa, mutta ei kuvaa silti voi venyttää vaakasuunnassa tarkkuuden kärsimättä.
Kun kuva lähetetään digitaalisessa muodossa ja jos näyttölaite on muu kuin standardikuvaputki, niin ei olisi mitään periaatteellista estettä sille että pystytarkkuus olisi suurempi kuin nykyinen juovien määrä.
Sanot myös: "Suuremmasta resoluutiosta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos aikoo katsoa vain nykyistä television kuvaa."
Tuosta olen täsmälleen samaa mieltä jos plasma- tai LCD televisiolla katsoo analogialähetyksiä.
Vastaus jäi saamatta tähän:
"Tästä seuraa se että pikseleiden muoto ei ole neliö 16:9 kuvaruudulla. Jos näin on, niin mitä järkeä on käyttää erilaista pikselin läpimittaa pystytasossa kuin vaakatasossa?
Mutta kiitos hyvästä yrityksestä.
>>Kuvan tarkkuus perustuu siihen paljonko pikseleitä on vaakasuunnassa ja paljonko pystysuunnassa.>ei kuvaa silti voi venyttää vaakasuunnassa tarkkuuden kärsimättä.>Vastaus jäi saamatta tähän:
"Tästä seuraa se että pikseleiden muoto ei ole neliö 16:9 kuvaruudulla. Jos näin on, niin mitä järkeä on käyttää erilaista pikselin läpimittaa pystytasossa kuin vaakatasossa?
> Kokonaistarkkuus muodostuu tietysti vaaka- ja pystyresoluutiosta yhdessä. Televisiokuva muodostuu kuitenkin vaakasuuntaan piirretyistä juovista ja siksi juuri tuolla pystyresoluutiolla on paljon suurempi merkitys kuin vaakaresoluutiolla. <
Höpsistä!
Jos vain juovilla olisi merkitystä, niin ääritapauksessa jokainen juova voisi olla koko matkaltaan saman värinen. Arvaa millainen kuva se olisi venytyksistä riippumatta. Jos näyttö on muu kuin kuvaputki, niin tuo juovakäsite menettää merkityksensä. LCD yms näyttöjen kannalta on ihan sama missä järjestyksessä sen kuvainformaatio tulee.
On olemassa kaistaleveydestä riippuva pienin mahdollinen aika jonka aikana juovan valoisuutta voi muuttaa.
Jos esim kuvataajuus on 25 Hz ja juovien kokonaismäärä 625 ja suurin taajuus 4 MHz jolla juovaa voi moduloida, niin yksinkertaistettuna silloin tämän signaalin yhden mikrosekunnin muutos aiheuttaisi sen että juovassa voisi olla vain 4000000/(25*625) = 256 valoisuuden muutosta juovaa kohden. (Taidan muistaa tuon 4 MHz väärin. On varmaan vähän isompi kun ei kuva ihan noin huono ole. Siitä on ainakin 30 vuotta kun pikkupoikana lueskelin TV tekniikkakirjoja viimeiksi harrastuksen vuoksi. Toisaalta tuohon arvoon on vaikuttamassa myös asian yksinkertaistaminen.)
Siis jos juovassa voi olla vain 256 valoisuuden muutosta omaa pituuttaan kohden, niin silloin voidaan olettaa että vaakapikseleiden määrä on 256. Tosin tuo arvo on suuntaa antava, sillä nuo "pikselit" eivät ole oikeita pikseleitä, vaan tuo arvo kertoo miten tiuhaan juovassa voi olla muutoksia. Muutokset ovat lisäksi pehmeitä, eivät teräväreunaisia kuten oikeilla pikseleillä.
> Kun kuvaa venyttää vaakasuunnassa, kuvan resoluutio pysyy entisellään. Kun kuvaa venyttää pystysuunnassa, osa juovista häviää näkymättömiin ja kuvan resoluutio pienenee. <
Ei kuvaa voi tietenkään venyttää niin että osa kuvasta joutuu ruudun ulkopuolelle! Jos kuvaa venyttää niin että se on koko ajan kokonaan näkyvissä kaikilta reunoilta, niin resoluutio ei muutu! Ei kuvan venyttäminen mihinkään suuntaan muuta se informaatiosisältöä.
>>Vastaus jäi saamatta tähän:
"Tästä seuraa se että pikseleiden muoto ei ole neliö 16:9 kuvaruudulla. Jos näin on, niin mitä järkeä on käyttää erilaista pikselin läpimittaa pystytasossa kuin vaakatasossa? Tähän vastasit jo itsekin. Jos pikselit olisivat neliöitä, niin kuvasuhde olisi silloin juuri se ilmoittamasi 5:4. Analogisessa lähetyksessä(ilmoittasi 400:n pikselin mukaan) kuvasuhde olisi noin 2,08:3, eli silloin kuva olisi korkeampi ja kapeampi eikä päin vastoin. Siksi televisiotekniikassa ei voida käyttää tasan neliön muotoisia pikseleitä. <
Et ymmärtänyt kysymystä. Siis esitän sen toisessa muodossa:
Miksi digi TV:ssä kuvan resoluutio on 720x576 eli 5:4 vaikka olisi paljon järkevämpää käyttää arvoa 1024 x 576 joka sopisi paremmin 16:9 kuvasuhteelle? (Tällöin pikselit olisivat tasan neliön muotoisia.) Näin otettaisiin se fakta huomioon että ihmisen silmä on yhtä tarkka pystysuunnassa kuin vaakasuunnassa. Tuo 5:4 ei sovi edes vanhalle 4:3 kuvasuhteelle. Se on suunnilleen älyttömin mahdollinen arvo. Jos vanhaa kuvakokoa olisi haluttu tukea, niin pikseleiden määrä oli voinut olla vaikka 768x576 (=4:3) joka olisi ollut priima vanhalle kuvasuhteelle ja hiukan parempi myös 16:9 kuvasuhteelle.
Hmm… tätä kirjoitetaaessa juuri nyt tuli mieleen, että koska kukin pikseli koostuu kolmesta erivärisestä alipikselistä, niin onkohan asia niin että teknisesti on helpompi tehdä pitkulainen pikseli? Eli tarkkaan ottaen tuo äsken tekemäni päättely pätee vain mustavalkokuvaan?
>>Höpsistä!
Jos vain juovilla olisi merkitystä, niin ääritapauksessa jokainen juova voisi olla koko matkaltaan saman värinen.>Jos näyttö on muu kuin kuvaputki, niin tuo juovakäsite menettää merkityksensä. LCD yms näyttöjen kannalta on ihan sama missä järjestyksessä sen kuvainformaatio tulee.>Tosin tuo arvo on suuntaa antava, sillä nuo "pikselit" eivät ole oikeita pikseleitä, vaan tuo arvo kertoo miten tiuhaan juovassa voi olla muutoksia. Muutokset ovat lisäksi pehmeitä, eivät teräväreunaisia kuten oikeilla pikseleillä.>Ei kuvaa voi tietenkään venyttää niin että osa kuvasta joutuu ruudun ulkopuolelle!>Jos kuvaa venyttää niin että se on koko ajan kokonaan näkyvissä kaikilta reunoilta, niin resoluutio ei muutu!>Miksi digi TV:ssä kuvan resoluutio on 720x576 eli 5:4 vaikka olisi paljon järkevämpää käyttää arvoa 1024 x 576 joka sopisi paremmin 16:9 kuvasuhteelle? (Tällöin pikselit olisivat tasan neliön muotoisia.)>Tuo 5:4 ei sovi edes vanhalle 4:3 kuvasuhteelle. Se on suunnilleen älyttömin mahdollinen arvo.>Hmm… tätä kirjoitetaaessa juuri nyt tuli mieleen, että koska kukin pikseli koostuu kolmesta erivärisestä alipikselistä, niin onkohan asia niin että teknisesti on helpompi tehdä pitkulainen pikseli?>Eli tarkkaan ottaen tuo äsken tekemäni päättely pätee vain mustavalkokuvaan?
Sanot:
> Vaakajuovat muodostavat kuvan jo lähetyssignaalissa. Signaalissa tv-kuva tulee yksi vaakajuova kerrallaan - piirrettynä vasemmalta oikealla ja juovien piirtojärjestys ylhäältä alas. Muiden näyttöjen toimintaperitaate ei ole samanlainen kuin kuvaputkessa, mutta itse tv-kuva on silti juovia.<
Sanot lisää:
>Vaakajuovat muodostavat kuvan jo lähetyssignaalissa. Signaalissa tv-kuva tulee yksi vaakajuova kerrallaan - piirrettynä vasemmalta oikealla ja juovien piirtojärjestys ylhäältä alas. Muiden näyttöjen toimintaperitaate ei ole samanlainen kuin kuvaputkessa, mutta itse tv-kuva on silti juovia.<
Minä vastaan:
Olen koko ajan puhunut digitelevisiosta. Siinä kuva EI tule juova kerrallaan, vaan MPEG2 koodattuna!!!!!!
Lisäksi paasaat minulle juovista ikään kuin olisin tollo joka ei ymmärrä niistä mitään.
(Huomaa: TV-kamerakin on todennäköisesti ollut digitaalisen kuvamatriisikennon omaava ja kuva on lähtenyt kamerasta jo MPEG2 muodossa, ei juovina. En tunne MPEG2 formaattia, mutta jos se on sukua JPEG formaatille, niin kuva lähetään numeropaketteina joissa kussakin on 8x8 piskselin kokoisen kuva-alueen informaatio kompressoituna.)
-------------
>>Ei kuvaa voi tietenkään venyttää niin että osa kuvasta joutuu ruudun ulkopuolelle!
Ennen televisiossa kuva muodostui vain yhdestä juovasta. Se oli spiraali joka kulki samaan tapaan kuin äänilevyn ääniraita.
Tässä kuvassa oli se ongelma että kuvaa pystyi venyttämään vain syvyyssuunnassa tarkkuuden kärsimättä. Sen takia siirryttiin suorakaiteen muotoiseen kuvaan. Sitä pystyy venyttämään vaakatasossa vaikka elokuvakankaan levyiseksi tarkkuuden kärsimättä. Mitä leveämpi kuva sitä enemmän pystysuuntaisia yksityiskohtia saatiin näkyviin. Varsinkin 4 megahertsin taajuudella.
Esimerkiksi jos kuvassa oli kaislikko jossa oli 1299 kaislan kortta, niin levittämällä kuva tuplalevyiseksi saatiin näkyviin 2*1299 = 2598 kaislaa.
Jos kuvaa haluttiin levittä myös pystysuunnassa, niin piti ensin painaa turbonappia. Se aiheutti sen että juovat paksuuntuivat samassa suhteessa kuin kuvan korkeus lisääntyi.
Ihan vinkkinä.. Television pikselit eivät ole neliön muotoisia.
Analogialähetyksessä ei vaakatasossa ole pikseleitä ollenkaan.
Mutta tuon edelläminitun standardin mukaan laskien digi-tv:n pikselit ovat 1,42 kertaa niin leveitä kuin korkeita. Mitä järkeä?
(4/5 * 16/6 = 1,422222...)