mul tekee pahaa nähä vauvoja tai edes kuvia mistää, ku oma raskaus meni täl viikol kesken rv5. välil alkaa itkettää tajuton ja mies sit vähä ihmeissään! mites muil? oltii yritetty vajaa vuos ja oltii onnessaan ku tärppäs, kunnes yks päivä alkoi menkkakipui polttavammat tuskat. seuraavana päivänä lääkäri tutki, uus käynti parin viikon kuluttua verikokeen kautta, mitälie siitäkin tutkivat.. pääseeköhän tästä surusta miten yli.. onks hölmöö surra näin alkuvaihees keskenmennyttä? jotenki on "ikävä" sitä..
Suru
Angela
4566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tämä nyt ei tässä vaiheessa sun oloas yhtään helpota, mutta sun viestis sai mut kyyneleihin, itselleni ei ole koskaan sattunut mitään tuollaista, olen vielä niin nuorikin. 18-vuotias. mutta ehkä mä voin sanoa että ymmärrän mitä tarkoitat tuolla "ikävä sitä" .. VOIMIA SINULLE!
Hei Angela, olen kokenut saman noin vuosi sitten, olin viikolla 11 kun keskenmeno tapahtui!
Yritin aluksi olla "kylmän viileä" että eihän tässä mitään, näitähän sattuu, esitin rohkeaa selviytyjää mieheni ja toisen lapseni takia! Mutta samalla sydämeni huusi tuskasta, ja yhtenä iltana sitten itkin tunnin verran mieheni kainalossa, se helpotti hiukan, mutta vielä tänäkin päivänä ikävöin ja itken sitä pientä enkelivauvaa. Tulin uudelleen raskaaksi melko nopeasti kaavinnan jälkeen ja nyt odottelemme joulun tienoilla uutta tulokasta syntyväksi! Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi!
Sinulla on täysi oikeus surra. Sinä sait toivon siitä, että saatte lapsen, ja sitten se toivo sammoi.
Itselläni ei kestänyt ihan yhtä kauan yrittää ensimmäistä, mutta ei se ekä raskaus ilman hormoonihoitoa tärpännyt.
Keskenmenon jälkeen lohdutin itseäni kahdella ajatuksella: Ajattelin, että nyt ainakin tiedän, että voin tulla raskaaksi. Toinen ajatus oli, että ehkä lapsemme oli liian kiltti tähän pahaan maailmaan.
Kyllä surusta voi päästä yli, mutta ei sitä unohda koskaan, eikä tarvitsekaan. Minä olen kokenut 3 keskenmenoa ja olen myös saanut 3 tervettä lasta. Lähetän aina silloin tällöin lämpimiä ajatuksia pikku "enkeleilleni".
mulla tuli keskenmeno rv11 5 20.9.2004.ystävälläni on kolme pientä lasta. joka kyläily tuntuu yhtä pahalta.(tuntuu kuin joku repisi sisuskaluja)meillä yritettiin melkein kaksi vuotta ennen kuin tärppäs, ja vain huomatakseen rakkamme(esikoisemme)lentävän enkelinä taivaaseen.