Hei! Vauvamme on näillänäkymin joutumassa päivähoitooon 10-11 kk ikäisenä. Menee perhepäivähoitajalle. Miten tuon ikäinen pärjää hoitopaikassa? Pitäisin vielä kotona pitkään, mutta töiden takia on pakko viedä hoitoon. Ihan hirvittää kun taapero on vielä niin pieni. Miten ruokailut hoitopaikassa, viedäänkö kotoa Piltit vai mitä? Kokeneet valaiskaa vähän asiaa. Miten teillä on hoito onnistunut?
Milloin päivähoitoon?
10kk
15871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Talo tarjoaa ruoat, mutta vaipat ja vaatteet pitää viedä ja jos lapsi käyttää allergian takia jotain erikoismaitoa, pitää sekin viedä.
HOitoon kannattaa viedä kokonainen vaippapaketti kerrallaan niin ei tarvitse joka päivä niitä viedä. Varavaatteita pitää olla vähintään yksi vaatekerta. Ulkovaatteita pitää olla niin, että jos sää päivän aikana vähän muuttuu, löytyy sopivat vaatteet ulkoiluun myös iltapäivällä.
Iltaisin ja viikonloppuisin lapsesi tarvitsee sitten sinun huomiota niiden hoidossa olo aikojen edestäkin, eli saattaa olla koko ajan kiinni jalassa. Sen hyväksyminen helpottaa kummasti elämää.
tyttö menee nyt tammikuus tarhaan eli on vuoden ikäinen silloin niin sieltä saa aamupalan,ruuan ja välipalan...eiköhän lapsesi ihan hyvin siellä pärjää mitä nyt aluksi voi vähän itkeä mutta eiköhän se ajan mittaa helpota ja viihtyy siellä varmasti paremmin kun eka tutustuu paikkaan...
meidän 1v. lapsi on juuri aloittanut päivähoidossa ja tuntuu pahalle taas huomenna viedä lapsi sinne, kun niin kovasti itki siellä viime viikollakin. Ennen kuin lapsi jäi yksin hoitoon, niin kävimme useamman viikon ajan tutustumassa hoitopaikkaan. Toivon ja ajattelin, että ehkä sitten ei itkettäisi äidin perään, mutta toisin kävi. Viime kerralla lapsi jäi ihan tyytyväisen oloisena hoitoon, mutta lohduton ja kova itku oli alkanut sitten aamupäivällä.
Kuinka kauan muiden lapset on itkeneet hoitopaikassa äidin perään? Tuntuu niin kamalan ahistavalta viedä lapsi hoitooon, mutta en voi jäädä kotiinkaan taloudellista syistä.
Minun vauva aloitin aikoinaan 1,5 vuotiaana. Hän itki äidin perään pitkään, mieluummin aika kuukausissa ja vuosissa kuin viikoissa :). Tosin itku ajoittui pääosin siihen kun lähdin paikalta. Sen jälkeen rauhottui. Mutta häntä auttoi jo ihan pienenä se, että pyysin hänelle "omahoitajan". Tämä hoitaja sitten aina kun oli aamulla paikalla otti lapseni sylistäni syliinsä. Jos hän ei ollut paikalla niin lapselleni toiseksi läheisin hoitaja syliinsä. Mutta aina sylistä syliin. Hieman isompana joskus istutin aamiaispöytään suoraan mutta pääasiassa sylistä syliin ja se päti vielä 4 ja osittain jopa 5 vuotiaana ellei jäänyt leikkimään ulkosalle. "Omahoitajan" oli myös mahdollista tutustua lapseen hieman paremmin. Tosin "omahoitajaa" ei sitten ollut enää hieman isompana. Sen lisäksi hoitopaikka salli lapseni tuoda mukaansa "turvapaidan" joka oli minun käyttämäni T-paita. Myöhemmin ei ollut väliä olinko käyttänyt sitä vai en kunhan se oli minun T-paitani. Tärkeämpää lapselleni oli se että paitaan oli tarttunut hänen oma tuoksunsa ja mitä likaisempi paita sen paremmalta se hänen mielestään tuoksui. Paita oli koko päivän lapsen mukana kun hän oli aivan pieni mutta heti kun oli mahdollista (en muista ikää) niin se siirtyi odottamaan lapseni vuoteeseen unihetkeä koska se haittasi leikkiä kun toinen käsi oli aina varattu paitaa varten. Turvapaita auttoi häntä tosi paljon. Hän jätti sen kokonaan pois vasta 5 vuotiaana.
Jos vauva ei juo tavallista maitoa niin sitten viet korviketta sinne. Ja vaipat. Ruokaa hoitajan pitäisi itse tehdä ja tuon ikäinen pistetään syömään mitä muutkin.
Suuri ongelma voivat olla muut lapset. Olen nähnyt miten riehuvat ja aiheuttavat vaaraa pienelle konttajalle. Perhepäivähoitajalla on yleensä eri ikäisiä lapsia, toisin kuin päiväkotiryhmissä. Ja hyvin vähän aikaa pitää sylissä tms. Mulle tuli jo päiväkodissakin itku kun katsoin 8 kk ikäistä joka yksin itki ja istuskeli... Oma lapseni pitäisi viedä hoitoon kun täyttää vuoden, mutta yritän kaikin keinoin jäädä vielä kotiin. On niin kiinni äidissä.
tuskin enää vastauksia kaipaa (kyseinen vauva on jo eskari tai alakouluikäinen), mutta ajankohtainen asia kuitenkin monille.
Oma lapsi on äidissä kiinni ja työ alkaa kohta. Voi itku sentään. Lapsi itkee minun perään, kun menen ulos. Ja itkuttelee koko ajan, kun olemme mieheni poissa. Ja ainoastaan lapselle läheisimmät ja tutuimmat ihmiset on olleet hoitamassa.
Miten ihmeessä voi varautua siihen, että surullinen ja itkevä lapsi pitää jättää hoitoon. Entä jos hoitaja soittaa työpäivän aikana ja sanoo, että lapsi ei edes syö, vaan itkee koko ajan.... Onko kenellekkään käynyt näin?
Kannattaa miettiä ajoissa voisiko olla hetken hoitovapaalla. Ja ennen hoitoon vientiä totuttaa lasta hoitoon (moniin hoitopaikkoihin saa mennä tutustumaan ennalta ja kokeilla miten sujuu). Harvalla ihmisellä on oikeasti taloudellisesti sellainen tilanne että pitäisi heti rynnätä töihin. Meillä on laina ja miehellä pienet tulot. Silti jään hoitovapaalle. Lainasta saa maksaa pelkkiä korkojakin pitkän aikaa. Koska on tehty useita tutkimuksia siitä, että alle 2 vuotiasta ei kannattaisi laittaa hoitoon eli ei ole hyväksi, aion olla kotona ainakin siihen asti.
tsot tsot, todellakin on paljon niitä jotka jäisivät kotiin jos taloudellinen tilanne OIKEASTI antais periks! Itse voisin olla lapseni kanssa vaikka 10 vuotta kotona, ei mitään hinkua takasin töihin, ei vaan tosiaan toi 320 kuukaudessa oikein auta kotiinjäämisessä, oma palkka kun hipoo sitä 2000 euroo ja jollain se asuntolaina on maksettava äitiysloman jälkeenkin (laina kun on otettu noilla oikeilla tuloilla eikä kotihoidontuella) , ei meidän pankki ainakaan ikuisesti anna pelkillä koroilla lainojen mennä!
Että otappa asioista selvää ennenkun moista huutelet.
jos meinaat että et tuon enempää saa tukia niin varmasti on miehen palkka iso kun et saa edes hoitolisää! meillä hoitotuet 500 euroa ja miehen palkka vain n. 2000 ja lapsilisä satasen. Lainaa maksetaan 800 euroa/kk ja pärjätään silti hyvin. se on mitkä asiat pistää ykkösiksi. pelkkiä korkojakin olisi mahdollista maksaa 2 vuotta. ja laina-aikaa voi muuttaa. ja kannattaa suunnitella asiat ennen lapsen hankkimista. vuokrallakin voi asua (tosin se on monesti yhtä kallista kuin oman maksaminen). ja viisas pistää jemmarahaa tilille.
mutta nykyajan muotihan se on että pitää olla kaksi autoa, hieno iso talo ja tekotukka :P
Niinpä niin. Nykyään pitää olla iso linnake, hienot autot ja kaikki hienot vauvavarusteet. Jos vanhemmat säästäisivät niissä, saisivat edes pari kk olla lisää jälkikasvunsa kanssa. Ja uskomatonta millä säästöillä niitä lapsia tehdään, ei mitään sukanvarressa! Mutta jokainen omien arvojensa mukaan. Minä pidän omat arvoni.
Ja en ole sanonut että pelkkiä korkoja voi ikuisuuksia maksaa. Yleensä kuitenkin sen ajan mitä menee siihen kotihoitotuen aikaan.
juu, ihan kuulkaa kaksiossa asutaan 62 neliöö ja yksi vanha autonromu seisoo pihassa, ja ihan kävin kelassa kysäsemässä tän tukiasian, verojen jälkeen käteen jää juuri tuo mainittu summa. Lapsella on lähes kaikki vaatteet käytettyjä ja ne muutamat lelut hankittu kirpparilta (ei tuon ikänen vielä kummosia leluja kaipaile), ei oo tekotukkaa, parturissa oon käyny viimeks viime lokakuussa. Juu säästöjä toki on jonkun verran, mut eipä niilläkää pitkälle pötkitä, nii ja mies tienaa ihan normaalisti, käteen jää semmonen 1500 euroo kuussa. Täähän alkaa muistuttaan Mikkosen muijan hörinöitä, ootte te kyllä kans.
Mitään sen kummempia ylellisyyksiä en vaadi, kuhan on muutakin ku ylähuuli näkkärin päälle ja vauvalla ruokaa ni oon aikaslailla tyytyväinen. Näin meillä. ei vaan tosiaan oo kaikilla maholisuutta jäädä kotiin vaikka kui haluis, typerää tuomitsemista!
Ei varmaan kannata hiiltyä provoilusta. Mutta olen kyllä itsekin sitä mieltä että aivan hyvin pystyy kotiin jäämään! Lainojen korot on tosi alhaalla ja varmasti pystytte ne maksamaan. Halusta se on kiinni. Meillä on 63 neliötä (kaksio) ja mä jään kotiin vuodeksi. Samanlaiset tulot on. Ja itseasiassa ollaan mietitty myydä tämä ja muuttaa vuokralle suurempaan. Kun kuitenkin tarvitsee suuremman lapsen kasvaessa. Niin varmaan tekin tarvitsette. Jos sitä oikeaa halua on niin varmasti voi järjestää. Se vaan on kiinni tärkeysjärjestyksestä mitä asiaa pitää tärkeänä.
"Mutta olen kyllä itsekin sitä mieltä että aivan hyvin pystyy kotiin jäämään! Lainojen korot on tosi alhaalla ja varmasti pystytte ne maksamaan. Halusta se on kiinni. "
Turha on haukkua väärää puuta. Moni menee töihin, jotta jatkossakin lapsilla on katto pään päällä. Oma kotiinjäänti tarkottaisi n. 25-30 000 euron tulonmenetystä (nettona) per vuosi. Laina on laskettu meidän maksukyvyn mukaan ja siinä on huomioitu että molemmat on töissä. Ja todellakaan lainan kohteena ei ole mikään hulppea luksus-talo vaan ihan normaali okt.
Ja kaksi autoa on pakko olla, kun maaseudulla työmatkat on pitkät ja julkisilla ei pääse. Ja pihalla ei tosiaankaan ole tuliteriä autoja. Meidän lainanlyhennys on 800 ja risat ja kaikki muut pakolliset menot (vakuukset, sähköt, vesi, ym.) kun maksaa, niin siinäpäs on miehen palkka aika sileeksi mennyt...
Lainojen korot tulee taatusti nousemaan ja nyt nimenomaan kannattaisi satsata lainan maksuun (lyhentää pääomaa, kun korkoihin ei mene niin paljon rahaa). Vuoden tai kahden päästä korot voi olla tämänpäiväiseen verrattuna tuplaten tai jopa triplaten ja kuka ties enempikin. Viime laman jälkeen korot oli jopa 10% paikkeilla. Jos lainaa on 150 000-200 000 (keskiverto asuntolaina oli jollain noilla paikkeilla), niin aika kova kynnys on jäädä kotiin.
jos perheessä 1 lapsi ja perheen kokonais/bruttotulot on vain 1430 e/kk, niin hoitolisän saa täytenä (hoitotuki 314,28 e/kk täysimääräinen hoitolisä 168,19 e/kk = 482.47 euroa). Ja tuosta kun ottaa verot pois niin jäisiköhän 350 euroa, jos sitäkään.
Jos perheen bruttotulot on 2100, niin ei kyll täysimääräisenä tuota voi saada.
lapsi sopeutuu nopeasti ja varmasti tulee viihtymään, äidillä on tietysti huoli jättää ja huono omatunto kolkuttaa..kannattaa käydä tutustumassa hoitopaikkaan ja voi olla, että aluksi ei huuda lainkaan sinun perääsi, mutta sitten, kun lapsi tajuaa, että tännehän tullaan joka päivä niin sitten voi itkut tulla. Hoitopaikassa kuuluu lapselle ruoat, vaipat viedään itse. Varavaatteita kannattaa viedä reilusti. Itse joudun aloittamaan myös työt, kun lapsi on 11 kk, mutta onneksi saan ottaa lapseni mukaan töihin.