Minusta ruotsin pitäisi olla vapaaehtoinen kieli Suomessa, koska:
- oppilaiden motivaatio tähän kieleen on huono
- Kieli ei ole kansainvälinen
- 3/4 kannattaa ruotsinkieltä vapaa-ehtoiseksi
- Tunnen 0 ruotsalaista, jotka asuvat Suomessa, mutta silti tunnen monta venäläistä, jotka asuvat Suomessa. Joten miksi meillä ei ole pakkovenäjää?
- Englanti on vapaa-ehtoinen kieli ja melkein jokainen osaa sitä. Ruotsia ei melkein kukaan osaa.
- Kansaa on kuunneltava!
- Pakkoruotsin tilalle voisi vapaa ehtoisrsti valita itseään kiinkostsvan kielen
- jos ruotsi on perussivistystä Suomessa, mikdi harva osaa sitä?
- oppilaiden motivaatio tähän kieleen on huono
- Kieli ei ole kansainvälinen
- 3/4 kannattaa ruotsinkieltä vapaa-ehtoiseksi
- Tunnen 0 ruotsalaista, jotka asuvat Suomessa, mutta silti tunnen monta venäläistä, jotka asuvat Suomessa. Joten miksi meillä ei ole pakkovenäjää?
- Englanti on vapaa-ehtoinen kieli ja melkein jokainen osaa sitä. Ruotsia ei melkein kukaan osaa.
- Kansaa on kuunneltava!
- Pakkoruotsin tilalle voisi vapaa ehtoisrsti valita itseään kiinkostsvan kielen
- jos ruotsi on perussivistystä Suomessa, mikdi harva osaa sitä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vastustan, koska minulla on oikeus saada puhua moukille ja muulle alemmalle elämänmuodolle äidinkieltäni riikinruotsia. Fennot tietäkööt paikkansa!
It vauhdissa!
Niin olenkin, mutta teinislanqilla: "[give] Fuck [to] IT!"
Minun mielestäni koko kieltenopetusjärjestelmä on uudistettava, eikä siinä vaiheessa yhden kielen pakollisuus merkitse mitään. Opetus on aloitettava aiemmin ja puhetaidon oppimiseen panostettava.
Ihmisten tulisi ymmärtää, ettei "pakko"ruotsin poistaminen lisää automaattisesti valinnanvapautta; resurssipula estää. Kun aloin opiskella A1-kieltä, se oli englanti, koska koulullamme ei ollut resursseja muuhun. Periaatteessa valinnanvapaus oli, käytännössä ei.
Oppilaiden motivaation kieltenopiskeluun on muutenkin alhainen, eikä uudistus vaikuttane siihen.
Aivan sama se on, jos ruotsin tilalla olisi joku vapaavalintainen kieli. Se olisi aivan täyttä tuskaa, kun ei välillä tunnu pärjäävän edes suomen kanssa, koska tulee liikaa lukuvirheitä, "kielikorvani" ei auta koskaan, ja välillä on päiviä etten saa teksteistä mitään irti, ennen kuin olen lukenut sen moneen kertaan oikein hitaasti.
Sitten kun opiskelee vierasta kieltä... En opi mitään ulkoa, enkä vieläkään lue englanninkielisiä tekstejä niin, että niitä ymmärtäisin.
Sinun varmaan kannattaisi käydä lukihäiriötestissä.
Siinä on muutama muutakin syytä, miksi pakkoruotsi pitäisi ottaa pois:
Suomeen tulee koko ajan lisää maahanmuuttajia, joista kovin moni ei suomea osaa jo tänne tullessaan. Heidän pitää opetella suomi, joka on pirun hankalaa, jos satut tulemaan jostain arabimaista tai Afrikasta. Heidän lapsensa joutuvat opettelemaan suomen lisäksi englannin vielä ja sitten tämän päälle ruotsin. Helpommaksi muuttuisi, jos pakkoruotsi plistettaisiin ja saisi valita kielen mitä haluaa opiskella. Näin maahanmuuttaja voisi valita esim. sukulaiskielen mitä olisi paljon helpompi opiskella.
Sen lisäksi. Nythän on niin, että ruotsia aletaan opettamaan jo ala-asteella. Lapset opettelevat kolmannella englantia ja kuudennella ruotsia. Mitä käy niille jotka haluavat lukea saksaa? He joutuvat opettelemaan kolme kieltä ala-asteella, mikä vähentää lukijoiden määrää liian suuren oppimäärän takia. Meiltä menee erittäin hyödyllisen saksan lukijat tuon tarpeettoman ruotsin takia.
Olisi paljon parempi, jos saisi valita kielen jota haluaa lukea. Kielen joka kiinnostaa. Kielen, josta on tulevaisuudessa (ja miksei nykypäivänäkin) hyötyä. Venäjä on hyödyllisempää. Saksa on hyödyllisempää. Hitto vieköön... Japanikin osoittautuu hyödyllisemmäksi, turistien myötä.
Komppaan aloittajaa.
Kaikenlainen valinnanvapaus on aina hyvästä varsinkin, kun se on hyvin perusteltua. Kirjoittajat edellä ovat kertoneet hyviä perustelua ruotsin kielen tekemisestä vapaaehtoiseksi. Kun kielen opiskelu on vapaaehtoista opiskelemaan valikoituu ne kaikkein motivoituneimmat ja osaaminen lisääntyy.
Sen sijaan yläasteelle ja lukioon kaipaisin muutaman pakollisen kurssin kiinaa, venäjää ja bisnessanastoon keskittyvää englantia sekä tietysti saksaa. Näiden kielien hallitseminen on olennaista esimerkiksi ulkomaankauppamme kannalta ja niiden (edes alkeellinen) osaaminen parantaa Suomen kilpailuvalttia maailmassa.
Muutenkin vapaaehtoisen kielitarjonnan lisääminen olisi hyvä juttu, koska en halua englannin (finglishin) ympärille kehittyvää kielikulttuuria maahamme, vaan rikasta kielellistä osaamista.
Minun mielestäni äidinkieleen panostaminen on erittäin tärkeää, sivuhuomautuksena.
Parilla kiinan- tai saksankurssilla ei tee mitään, koska parissa kurssissa ei ehdi oppia kielestä juuri mitään. Kiinalaisen lehden lukemiseen tarvitaan yli kahden tuhannen merkin hallinta. Kielen opiskeleminen on elämän mittainen tehtävä; kieltä täytyy myös ylläpitää.
Olen niin samaa mieltä tuosta, että muutamalla lukiokursilla jotain kieltä ei tee mitään, että minulle ei riittänyt laittaa vain plussaa kommentillesi.
Mistä sen kielen oppii, jos ei koulusta? Sieltä saamme riittävät eväät kehittää kielitaitoamme myös tulevaisuudessa. Ja opetuksen tulee nimenomaan keskittyä puhumiseen.
Alkeellinenkin kielitaito on jo arvokasta, ja elekieltäkin voi siihen päälle ympätä. Elekieltä voi oppia vaikka draamatunneilla. Suomen tulee panostaa ennen kaikkea tällaiseen osaamiseen.
Monipuolinen kieliosaaminen on aina hyvästä, oli se sitten vain pari kurssia kiinaa. Ja jos sitä kuuluisaa opiskelumotivaatiota löytyy, niin kielen oppii nopeasti. Nämä huippulahjakkuudet pääsevät välittämään kielitaitoa eteenpäin. Ei ole syytä lähteä liikkeelle olettamuksesta, jonka mukaan perustasolla annettavat kieliopinnot olisivat kohderyhmäänsä nähden automaattisesti huono juttu.
... tai jollain tavalla tehotonta.
Onhan se niin, että jos opiskelee lukiossa pari kurssia kiinaa, niin sitä on sitten myöhemmin helpompaa opiskella lisää, kun ihan perusasiat ovat jo hallussa. Mutta kuinka moni sitten jatkaisi kiinan opiskelua niin pitkälle, että voisi oikeasti kommunikoida sillä kielellä? En usko, että kovin moni, joten suurimmalle osalle opiskelijoista kielen opiskelu olisi turhaa. Mistään lyhyestä kielestä (josta siis opetetaan lyhyt oppimäärä) ei siis ole mitään hyötyä tehdä pakollista. Pakkokiina olisi vielä hyödyttömpää kuin pakkoruotsi. Valinnaisena kieliä voidaan tietenkin tarjota vaikka kuinka paljon, jos löydetään tarpeeksi päteviä opettajia ja saadaan niin suuret opetusryhmät, että opetus on kannattavaa.
Minä en arvosta alkeellista kielitaitoa kovinkaan paljoa. Olen opiskellut ruotsia seitsemännestä luokasta asi ja olen nyt lukiossa enkä pysty juuri millään tavalla kommunikoimaan ruotsiksi. En kyllä nykyiselllä ruotsin taidollani mielelläni lähtisi kauppaneuvotteluun ulkomaille. Englannilla sentään jotain alkaa jo ihan oikeastikin tehdä, koska se on minulla A-kielenä (alkoi kolmannella luokalla, pitkä oppimäärä). Elekieltä tietysti voi käyttää tai piirtää paperille sen, mitä haluaa sanoa, mutta onnistuisiko tälläinen jossain kauppaneuvotteluissa ulkomailla? Minua ainakin nolostuttaisi siellä puku päällä elehtiä, änkyttää ja piirtää paperille - eikä toinen osapuoli siitä huolimatta ymmärtäisi kaikkea.
Eikö myös olisi vallan kätevää, jos kaikki maailman ihmiset osaisivat samaa kieltä? Silloin voisi opetella sen yhden kielen kunnolla ja sillä pärjäisi kaikkialla. Englanti onkin jo melko yleismaailmallinen kieli, joten minä luen englannin kunnolla ja jätän turhat kieliopinnot pois. Saavat luvan kiinalaisetkin opetella puhumaan englantia.
Pari kurssia kiinaa kattaa korkeintaan tarkekirjoituksen (pinjing) perusteet ja muutaman tervehdyksen tai ulkoa jänkätyn lauseen. Olen opiskellut venäjää vuoden, eikä kielitaitoni ole mistään kotoisin, joten uskon, ettei muutamalla "Ni haolla" ja "Wo shi fen lan ren"illa tee paskaakaan.
Kuten sanoin, kieltä täytyy elää. Harjoittamaton taito rapistuu.
Kiina, Japani, Venäjä, Ranska.
Paljon hyödyllisempiä kuin Ruotsi, miksi emme opiskele mitään noista Ruotsin tilalla?
Sen kun! Minä opiskelen päälle viittä kieltä, ja uuden aloittaminen on joka kerta helpompaa.
Pointtini on se, että nuo kielien tulisi olla voimakkaammin läsnä koululaitoksessamme. Täytyy muistaa, että kielten pakollisuus koulisi herkemmin huippuosaajia, kuin nykyinen malli, jossa esim. venäjää luetaan vapaaehtoinen kurssi "läpällä".
Tottakai tällaisessa näkemyksessä on heikkouksia. Jos kielivalikoimaa on liian paljon, voi kurssien valitseminen olla hankalaa ja kokonaismenestys jäädä nykyistä heikommaksi.
Varmaa on kuitenkin, että nykyistä järjestelmää on vietävä kansainväliseen suuntaan. Hyvä idea olisi järjestää oppitunteja, joissa käsitellään muiden maiden kulttuureja ja kieliä ihan "sekametelisoppa"-mentaliteetilla. Myös bisnes-osaamisen vaaliminen on tärkeää ja Suomella onkin tällä saralla pitkät perinteet. Myöskin erilaiset etäkurssit ja ystävyyskoulutoiminta on kuuminta hottia.
Ymmärrän pointtinne Icebucket ja Biologi.