Suomessa astuu elokuussa 2005 voimaan tutkintouudistus. Jatkossa yliopistoista tulee maistereita ja kanditaatteja, amk.ista tulee mitä ennenkin ja sen lisäksi kaikkiin niihin tulee mahdollisuus jatko-opiskeluissa hankkin maisterin tutkinto. Esim johonkin oikeustieteeseen tämä ei vaikuta käytännössä mitenkään, mutta vaikka kauppallisella ajalla on jatkossa KTM yliopistosta, KTK yliopistosta, KTM (!) amksta, ja tradenomi amksta, eli muodollisella tutkinnolla ei ole enää paskankaan väliä vaan lähinnä niinkuin usassa sillä mistä sen on saanut.........Mitä tämä tulee aiheuttamaan? A. Häviämmekö siinä, kun muodolliselta tutkinnnolta viedään arvo? vaiko B. Voitammeko siitä, kun muodollisen tutkinnon sisään tulee hierarkiaa ( siis me pereinteisen yliopiston käyneet), 4 perinteistä yliopistoa ovat tampere , helsinki, turku ja , ehkä oulu.
Kumminpäin tämä asia pitäisi tulkita??? Ja olisi kiva kuulla kommentti asiaan joltakin esim. lappeenrannan yliopiston käyneeltä/opiskelijalta
sillä tehän ainakin häviätte!
Kumminpäin tämä asia pitäisi tulkita??? Ja olisi kiva kuulla kommentti asiaan joltakin esim. lappeenrannan yliopiston käyneeltä/opiskelijalta
sillä tehän ainakin häviätte!
Vastaukset 49
Vanhimmat
Olisi kiva, jos tällaisiin viesteihin kirjoitettaisiin myös jotain lähdetietoja.
En tiedä onnistunko tekemään linkkiä,mutta jos tämä ei toimi niin mene sivulle www.syl.helsinki.fi ja sieltä asiakirjoista kannanottoihin. Sieltä löytyy syl.n kannanotto asiaan, varsinaista raporttia ennen nyt pysty sinulle kertomaan.......eli http://www.syl.helsinki.fi/asiakirjat/kanlau/2004/041109amk-jatkotutkinnot.html
"4 perinteistä yliopistoa ovat tampere , helsinki, turku ja , ehkä oulu."
Miten määrittelet perinteisen yliopiston? Esim. Jyväskylän yliopisto sai yliopiston nimen samana vuonna eli 1966, kuin Tampereen yliopisto. Sitä ennenhän nämä molemmat olivat korkeakouluja, kasvatusopillinen (Jyväskylä) ja yhteiskunnallinen (Tampere).
kuin tampereelle
Siis ei kait tradenomin jatkotutkinnon nimikkeeksi tule sama kuin yliopistolla eli KTM?
Ja mitähän tästäkin seuraa? Oikeiden kauppatieteilijöiden arvo markkinoilla laskee entisestään ja työttömyys lisääntyy.
Onko ne päättäjäherrat ihan vähä-älyisiä kun tuollaisia päätöksiä tekevät?!
Eikö se nimike vois olla vaikka tavallinen tradenomin jatkotutkinto tai liiketaloustieteen jatkotutkinto jne?
Saavatkohan vielä oikeuden käyttää ekonomin arvonimeäkin? Oikea KTM tuon oikeuden saa, mutta että jos vielä... Enpä enää ihmettelisi yhtään mitään.
"Siis ei kait tradenomin jatkotutkinnon nimikkeeksi tule sama kuin yliopistolla eli KTM?"
Ei.
" Saavatkohan vielä oikeuden käyttää ekonomin arvonimeäkin?"
No ei.
Tyhmemmille kerrottakoon, että koko hössötys koskee AMK-jatkotutkinnon rinnastamista yhdysvaltain kielellä Masters- tutkintoihin, eli aivan kuten nykyisin tradenomit yms. on amerikaksi rinnastettu Bachelor- eli poikamies-tason tutkintoihin kansainvälisesti
Olen pikkuisen asiaa tutkinut ja päädyin tämmöiseen johtopäätökseen. Jatkossa amk.ista saa jatkotutkinnon ( johon ei ehkä hyväksytä kaikkia?). Tämä jatkotutkinto on rinnastettavissa KTM- tutkintoon, mutta eri niminen ilman maisteri-sanaa ( Itse ehdottaisin supertradenomi, parhaista hyper-) .
Englanniksi he saavat käyttää master- sanaa, mutta tarkoittaako tämä , että he ovat kuten mekin master in sciense in economies, vaiko jotain muuta mster-sanan kanssa ( Onhan nytkin joku master in business administeration jolla ei ole mitään tekemistä akateemisuuden kanssa) ?
Koko homman pointti taitaa olla tuo "rinnastettavissa" sana. Koira on rinnastettavissa kissaan lemmikkinä, mutta koira ei ole kissa ja aika harva lemmikkiä etsivä varmaankaan jättää tekemättä eroa koiran ja kissan välille.
Toinen kysymys eli mikäli KTM säilyttää edelleen arvostuksensa niin ilmeisesti tutkinnon sisään ei tule enempää hierarkiaa, joten onko sekään ihan hyvä että saman muodollisen tutkinnon , kun meillä voi saada jostain lappeenrannasta tai joensuusta?
No ehkä parempi näin.
Uskallan väittää, että vaikka alan työtilanne onkin pikkaisen heikentynyt, niin opintonsa sisäistänyt ihminen saa vielä töitä vaikka meitä valmistuukin jo täältä maaseutuyliopistoistakin.
Pätee kyllä päinvastoinkin, että se "landeyliopistosta" valmistuminenkaan ei ole esteenä työllistymiselle jos vain on osannut koota riittävän hyvät opintokokonaisuudet sisällöiltään ja osaa hommansa niin hyvin kuin nyt vastavalmistunut voi osata.
Landeyliopitoissakin opiskelu voi olla ihan ok ja opiskelija voi silti olla ihan yhtä hyvä kuin hkkk:llakin ja voi vieläpä saavuttaa saman tietotason.
Mutta vaikka näitä yliopistoja ei alettaiskaan karsimaan, niin ehkä aloituspaikkamääriä voisi hieman vähentää! Onhan ihan tajutonta, että sisään otetaan 60 ihmistä (kuten JNS tänä vuonna otti)! Ja suurin osa niistä pääsee sisään todella alhaisilla pistemäärillä. On täältäkin (JNS)menestyjiä tullut. Mutta entäs ne häntäpään tyypit?
Vai että "jostain lappeenrannasta tai joensuusta"...
Ettei vaan olisi katsantokantasi hieman kapea. Mikähän tekee näistä pienemmistä yliopistoista niin sanoinkuvaamattoman huonoja, ettei niitä voisi edes samaan kastiin laskea. Tyyliin KTM Helsinki ja KTM Lappeenranta.
Nykyaikaiseen tyyliin ensimmäinen tietysti työllistyy suoraan mediaseksikkään suuryrityksen johtoon ja jälkimmäinen joutuu Siwan kassalle. Eikös se näin ole? Mulle heti ja kaikki ja helposti. Vain suuri on kaunista yms.
Voi tätä nykyaikaa.
Nyt en oikein ymmärrä tuota sun vimmaa arvottaa näitä yliopistoja. Ensinnäkin, voisitko vastata tuohon aikaisempaan kysymykseeni siitä, miten määrittelet perinteisen yliopiston? Näin saataisiin vähän perusteluja noille sinun "ranking-listoillesi".
Olet ilmeisesti itse Tampereen yliopiston kauppatieteilijöitä...Jos näin todella on, niin sinuna en hirveästi huutelisi KTM:n tasoeroihin eri yliopistojen kanssa. Eikös ne "oikeat" KTM:t tule sieltä Helsingin kauppakorkeakoulusta?! Itse en siis näin ajattele, mutta jos nyt haluat välttämättä näitä kauppatieteilijöitä "arvottaa", niin eiköhän siinä sitten kaikki yliopistot jää kakkosiksi.
Ainakin oppilasaines on jossain Vaasassa tai Lappeenrannassa niin älyttömän paljon tasottomampaa kuin esim. Helsingissä, että pakkohan sen on laskea sitä opetuksenkin tasoa. Eiköhän työnantajatkin sen tiedä, ainakin jos itse ovat ekonomeja.
Tampereelle on kaikista pienimmät pääsyprosentit kauppatieteisiin ja se on toisiksi suurin kauppatieteellinen.
Eli halutumpi opiskelupaikka, kun esim. Helsinki.
Siihen vielä Turku ja kyseessä ovat yliopistot joiden välillä itse harkitsin ja joiden välille on kai turha yrittää tehdä eroa.
Joku joensuun yliopisto on jo sananakin hassu.
Ja amiskorkealaisille ei kai koskaan edes tarjottu KTM- kauppaTIETEIDENmaisteri, vaan jotakin muuta jossa maisteri sana. Nyt niistä vissiin ei tule sitäkään ja englanniksi joku master muttei ka master in SCIENSE. jOTAIN NIINKUIN mba.
Samakai tuo
..koska siinä amk raportissa kai nimenomaan myös korostettiin eroa AMK.n ja TIEDEkorkeakoulun välillä.
Eikä sitä saa kai järjestääkään kun jotkut ja niilläkin jotkut pääsykriteerit siihen.
Aika mielenkiintoiset kriteerit sulla, jos nyt sitten sisäänpääsyprosenttien perusteella tämä arvottaminen tapahtuu. Mutta sinä nyt et ilmeisesti edes ole tämä alkuperäinen kirjoittaja - ainakaan nimimerkistä päätellen.
Myös tuo argumenttisi siitä, että jo sana Joensuun yliopisto on hassu, on aivan typerä. Olisit jättänyt sen sanomatta. Kirjoitustyylistäsi päätellen kyllä epäilen, että et ole missään korkeakoulussa opiskelemassa.
Ja lopuksi todettakoon vielä, että viittasin tässä nyt tiedekorkeakouluihin puhuessani korkeakouluista. Jos siis puhumme kauppatieteellisestä koulutuksesta, niin kyllä ne kauppakorkeakoulut niitä "perinteisimpiä" on - kun nyt haluatte näitä arvottaa. Minä kyllä väitän, että ne on ihan muut meriitit, kun yliopiston/tiedekorkeakoulun nimi, jota työnantajat arvostavat.
Siis mikäs tässä nyt taas oli niin vaikeeta. Yliopistoilla on (taso)eroja keskenään ja se ei ole mikään uus juttu. Helsingissä esimerkiksi on tasokkaampi opettaja-aines kuin jossain pienemmässä yliopistossa. Helsingissä on myös korkeampi taso vaikeamman sisäänpääsyn ja laajemman (opiskelija)materiaalin ansiosta. Molemmista, sekä Helsingistä että esim. Joensuusta, tulee varmasti KTM:ä, mutta sisäinen hierarkia pysyy myös silloin pystyssä, ja se riippuu palkkaavasta pomosta, kuinka paljon se asioita arvostaa mihinkin suuntaan.
Tämähän on miltei interaktiivista. nopeaa.
Et siis usko, että suuret erot sisäänpääsyprosenteissa (joissa hakijat lienevät olleet jo hyvin erilaisia) vaikuttavat sisään valikoituvaan opiskelija-ainekseen. Ja kun opintoviikkoja ja arvosanoja jaetaan ilmeisesti osapuilleen samoissa suhteissa. Siis prosenteissa hyväksytyt/ hylätyt, 1- - 3 niin sinun mielestäsi kahden eri yliopiston opiskelijoiden opintoviikoissa ja niiden arvosanoissa ei ole mitään sisällöllistä eroa?
Ja työnantajat eivät huomioi tuota? Itselleni ainakin väitettiin että Tampere, Helsinki ja Turku ovat muita arvostetumpia ja sen takia pyrin ja pääsin juuri Tampereelle.
Tämä siis on melko objektiivinen väite sillä tuo oli jo ajatukseni ennen kuin tulin opiskelemaan.
Mistä yliopistosta sinä maisteriksi pääsit, kun nopean kirjoituksen virheet saavat sinut epäilemään etten ole opiskelija lainkaan?
Siis lähinnä nyt pointtini oli se, että koko tämä keskustelu "Joensuu on ihan huono" -tyyliin on täysin typerää. Väitän todellakin, että ne työantajat nyt eivät hirveästi tuijota sitä, mistä yliopistosta olet valmistunut. Jos olet esim. KTM Joensuusta, jolla on tärkeää työkokemusta tai toisaalta KTM Tampereelta vailla yhtä hyvää työkokemusta, niin kyllä se joensuulainen vie voiton. Nämä nyt ovat aivan samanarvoisia tutkintoja, sille ei voi mitään. Ja voithan tehdä esim. niin, että haet sinne surkeaan Joensuuhun ja vaihdat vaikkapa Helsinkiin. Näin eräs tuttuni muutes tekikin.
Toki sisäänpääsyprosentit jostakin kertovat, mutta ei kuitenkaan välttämättä opetuksen tasosta. Ihmiset kun hakevat välillä myös pelkästään kaupungin perusteella johonkin kouluun. Tällöin myös esim. Joensuuhun voi joku Itä-Suomesta kotoisin oleva hakea jo pelkästään sen sijainnin takia. Sisäänpääsyprosentit ovat mielestäni siinä mielessä harhaanjohtavia, että esim. lääkiksen sisäänpääsyprosentti oli mielestäni yllättävän korkea, mutta silti en väitä, että opiskelija-aines olisi huonoa.
Kuka muutes kertoi sinulle arvostetuimmat yliopistot? Joku proffa vai? Käsittääkseni myös tieteellisen henkilöstön liikkuvuus ja yhteistyö on melko suurta, ainakin minun alallani (en siis ole KTM - yllätys, yllätys!). Ainakin Jyväskylässä, josta itse olen valmistunut, on myös proffia, jotka ovat työskennelleet ennen esim. Helsingissä.
Niin ja kommenttini kirjoitustyyliisi viittasi nyt pääasiassa siihen kommenttiisi Joensuun yliopistosta. Jotenkin tuntui oudolta, että yliopistossa opiskeleva ihminen perustaa argumenttinsa siihen, että joku nimi kuulostaa hassulta.:)
"Onko ne päättäjäherrat ihan vähä-älyisiä kun tuollaisia päätöksiä tekevät?!"
Vaikea sanoa, kun tämä vähä-älyinen päättäjä sattuu olemaan nainen, opetusministeri Tuula Haatainen, koulutukseltaan sairaanhoitaja.
Vertaahan huvisesi näitä lukuja:
Tampereen kaha -tiedekunta:
n. 3500 opiskelijaa ja opetushenkilökuntaa 82 (kahan esittelysivulta, luvut ilmeisesti vuodelle 2003)
Se parjattu Joensuu ja yht.kuntatieteellinen jossa kauppatieteiden laitos.
n. 1200 opiskelijaa ja opetushenkilökuntaa 44 (v. 2001, luvut löytyvät osoitteesta: http://www.joensuu.fi/yleisesti/tilastot/)
Että voit siitä vertailla näitä lukuja hetken aikaa ja miettiä kummassa paikassa ovat kenties asiat opetuksen kannalta paremmin noin keskiverto-opiskelijan näkövinkkelista.
Nämä on sellaisia asioita, joita ei se peruslukiolainen joka silmät kiiluen himoaa isoon kaupunkiin välttämättä lainkaan tajua. Meinaan että kyllä se Treen yo:n suosio johtuu paljolti ihan jostakin muusta kuin siitä että paikassa olisi mukamas jotenkin parempi taso tai laatu kuin muualla maassa. Kannattaa myös tsekkailla Hesarin koulutusliitettä: http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/erikoissivu/1076151889560
Miten se tasoero ilmenee, kun luennoitsijat kiertävät eri yliopistoissa? Onko sama luennoitsija huonompi Rovaniemellä kuin Helsingissä? Entä paraneeko ja huononeeko opiskelijan taso sen mukaan, kun hän vaihtaa yliopistoa? Jos joku on syntynyt Rovaniemellä,onko hän tasoltaan huonompi koska pyrkii lähimpään yliopistoon? Entä jos on syntynyt Helsingissä ja pyrkii Hgin yliopistoon koska se on lähimpänä? Onko silloin tasoltaan muita parempi?
Kyllä ne luennoitsijat pääasiassa pysyy siellä, missä se sopimuskin on. Opiskelijan taso ei yleensä huonone/parane yliopiston vaihdosta, vaan sen jälkeisestä toiminnasta. Vaikka olisit syntynyt Rovaniemellä, niin sinulla on mahdollisuus hakea tasokkaampaan Helsingin yliopistoon. Ja viimeiseksi, ei se lähimpään pyrkiminen sitä tasoa nosta vaan se yliopisto. Yrittänet ilmeisesti väittää, että kaikki yliopistojen toiminta olisi koko maassa yhtenevää ja samanarvoista ja että opiskelijoilla ei olisi eroa hyvissä ja huonommissa yliopistoissa.
Piti ihan käydä nettisivuilla tarkentamassa, onko todellakin näin kuten edellä väitetään, eli että Tampereella olisi toisiksi suurin Kauppatieteellinen tdk. Ihmetystä ja mielenkiintoa herätti lähinnä se, että ei Tampereesta kyllä liikoja puhuta kaupan alalla kun puhutaan isoista yksiköistä.
Tässä tulos:
Kyseessä on siis yhdistetty tiedekunta, Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, jossa toimii neljä laitosta, johtamisteteiden, oikeustieteiden, taloustieteiden ja yhdyskuntatieteiden laitokset. Henkilöstömäärät oli kyllä yllä ilmoitettu oikein, mutta tulisikohan huomioida, että Tampereen laitoksista vain kaksi ovat perinteisiä kaupan alan laitoksia. Mielestäni yhdyskuntatieteiden laitos ja myös oikeustieteiden laitos ovat jotain muuta. Myönnän, että niitä voi soveltaa osin kaupan alaan, mutta sinne ne eivät domainiltaan alunperin kuulu. Yhdistetty siis kaksi erillistä tiedekuntaa selkeästi.
Vertasin huvikseni tilannetta vaikkapa Vaasaan, joka kirjoittajan mukaan kuuluu selkeästi huonoon marginaaliin, jossa määrät ovat pieniä ja taso huonoa.
Tässä tulos:
Vaasassa näyttäisi, vaikka pienempi yliopisto onkin, olevan kaksi tiedekuntaa, joita ei ole yhdistetty: Hallintotieteiden tdk sekä kauppatieteellinen tdk. Hallintotieteiden tdk:ssa näyttäisi olevan domainiltaan vain sinne kuuluvia laitoksia, yhteensä kolme kappaletta. Kauppatieteellisessä vastaavasti vain sinne kuuluvia laitoksia (valikoima aivan eri luokkaa kuin Tampereella, parempi siis), yhteensä viisi kappaletta. Opiskelijoita näyttäisi kauppatieteissä olevan noin 2500 (varmasti enemmän kuin Tampereella kaupallisia aineita opiskelevia) ja yhteiskuntatieteissä n 450 (todennäköisesti vähemmän kuin Tampereella)
Olisi muuten ihan mukava jos nämä postaajat vähän taustoittaisivat juttujansa ennenkuin kuola valuen kirjoittavat tänne sitä ja tätä. Vaasa on varmasti pienempi ja ei-vetävä paikka Tampereeseen verrattuna, mutta asiat ei taida sittenkään olla aivan niin mustavalkoisia. Eikö esimerkiksi valinnanvara ja pääaine-mahdollisuudet ole merkittävässä roolissa kun puhutaan opetuksen laadusta? Vaasa nyt vain oli esimerkki, vastaavia tilanteita löytynee aivan varmasti. Aika outoa myös, ettei Turusta puhuttu mitään, vaikka kyseessä kuitenkin on perinteinen kauppakorkea, voisi kuvitella opetuksen olevan siellä laadukasta ja valinnanvaraa olevan enemmän kuin Tampereella, joka vasta totuttelee kauppakorkea-leimaansa.
Kyllä varmasti on eroa, että ne huonoimmat hkkk:lla onkin itse asiassa ihan hyviä ja jossain pienessä yliopistossa jonne on päässyt liian helpolla sisään, on ne huonoimmat ehkä sitten oikeasti huonoja. Mutta todella huono ei kyllä tule valmistumaan ikinä. Että kyllä sitä jotain tasoa vaaditaan pikkuyliopistoissakin.
Ei se hkkk ole onni ja autuus, noin niinku itsestäänselvyytenä. Et välttämättä ole huippu, jos valmistut hkkk:lta. Joku pienemmän yliopiston kasvatti saattaa olla sinua parempi.
Vaikka siellä pienessä yliopistossa olisi todennäköisemmin näitä menestymättömiäkin oppilaita, yliopistostakin voi tulla todella myös aivan huippu osaajia! Eiköhän kannattaisi ajatella joskus vähän yksilötasollakin eikä 100% yleistäen.
Se, että pääsee hkkk:lle ei tasan varmasti tee kenestäkään tasokasta. Joku saattaa niin luulla, mutta niitä osaajia valmistuu muualtakin.
Näytät ymmärtävän asioista niin vähän etten edes viitsi käydä niitä alusta asti selittämään.
Vastaan vaan ikäänkuin kuitatakseni, että kommenttisi on nähty.
Mistä keksit, että yhteiskuntatieteelliseen laitokseen kuuluisi niin paljon ihmisiä, että kauppatieteitä opiskelevia olisi alle tuo 2500?
En edes jaksa etsiä numeroita. Ei se vaan noin silti ole.
Millä perusteella oikeustieteiden laitos ei kuulu kaupalliselle alalle? Siis oppiaineet kuten vero-oikeus tai yritysjuridiikka? Eiköhän sielä Vaasassakin opeteta yhtiöoikeutta, verotuslainsäädäntöä ym. ym. ym......
En edes jaksa kirjoittaa hyvää viestiä ilmoitin vain , että viestisi on nähty, koettu katkeraksi ja kuitattu.
Vielä hassumpi oli tuo jossa Joensuun yliopistoa sanottiin paremmaksi koska siellä on enemmän opetushenkilökuntaa.
Älkää olko katkeria ja koittako kadehtia muilta pois mitä heillä on. Tyytykää sihen mitä olette.
On se Vaasan KTM.kin parempi kun sentään vaikka joku amk.
Huomaa nuo kaksi ensimmäistä kappaletta jos viestini tuntuu huonolta.
Kyllä sinne hkkk:kin mahtuu joitakin, joita ei kiinnosta tai ei osaa, mutta väittäisin, että hkkk:lta tulee aivan varmasti enemmän huippuja kuin muualta. Jos sitten otetaan yksilötasolla tämä vertailu, niin sen voisi katsoa, että kuinka monta esim. 20 parhaasta on tullut hkkk:lta tai turusta. Muualta siis voi tulla jokunen huippuosaaja silloin tällöin, mutta pääasiassa ne tulee noista yliopistoista.
Eikä sillä, pitääkin korjata. En halua mitenkään väheksyä pienemmistä yliopistoista tulleita maistereita, vaan totesin sen, että on olemassa tasoltaan parempia ja huonompia yliopistoja. Itsekään en halua viedä tätä yksilötasolle, vaan sieltä pikkukaupungista voi aivan hyvin tulla huippuosaajia, se vaan on epätodennäköisempää.
Joensuu oli itse aiemmin esiintuomasi esimerkki, joten siksi sen tuohon toin. Ja onhan se nyt kai päivänselvää, että jos on opetushenkilökuntaa enemmän suhteessa opiskelijoihin, niin tilanne on tällöin parempi kuin jos asiat on päinvastoin.
Ja kyllä ne professoreiden ja muun henkilökunnan nimitysprosessit ovat samanlaiset/tasoiset kaikissa yliopistoissa, joten tässä mielessä taso on periaatteessa sama. Professorin virantäyttöprosessissa kun on aina mukana ulkopuolisia asiantuntijoita muista yliopistoista tai vastaavista instansseista.
Niistä numeroista vielä sen verran (pitäisi muuten numeronikkari kauppatieteilijän niitä kai ymmärtää?), että tuossa oli vertailussa koko tiedekunta: Joensuun ohella kysessä siis yhteiskuntatieteellinen ja Tampereen kohdalla kaupallishallinnollinen. Ainahan sitä voi laitostasollekin mennä (ja oikeastaan pitäisikin) jos nämä luvut vaan saa jostakin kaivettua. Mutta kyllä nuo tiedekuntatason luvut ovat näiden kahden vertailussa jo niin erilaiset, että nekin riittävät jotakin tuosta opettaja/opiskelijasuhteesta kertomaan - Joensuun eduksi siis.
Oikeastaan sinun viestisi alkavat jo vaikuttaa provoilulta, koska syyttelet muiden vähäistä ymmärrystä, mutta itse et pistä mukaan minkäänlaista dataa tai faktaa - pelkkää mutua sieltä vaan tulee koko ajan. Eikö siellä Tampereella kahassa opetetan argumentaatiota?
Joo onkin koko ajan tuntunut, että vittu voi vittu kun olisi enemmän opetushenkilökuntaa,miksei voi olla,olisipa, mistä sitä saada, vaihtaako joensuuhun?
Toivottavasti työnantaja kysyy sinulta opetushenkilökunnan suhdetta. Ja toivottavasti minulta ei kysytä. Silti tämmöinen mutu, että he eivät kysy.
Tämähän on hauskaa,miltei interaktiivista ja kaikkea, mutta ei.Enää en kirjoita. Voin kuulostaa provosoivalta sillä olen niin huvittunut teistä.
Luin numerot ja totesin, että joensuuhun pääsee noin 2/3 pyrkijöistä. No en koe sinua kilpailijaksi samoihin paikkoihin joten minua ei harmita, että kaltaisesi keskinkertaisuus saa samat kirjaimet, KTM.
Kaupungeissa on eroa, todennäköisesti saan myös paremmat opit ja varmaankin olen myös fiksumpi.
KTMiähän työskentelee myös esim. sihteereinä. Sinusta voi tulla oma rakas sihteerini. Aina kun minua vituttaa voin kysyä viattomasti: ööö, missä kaupungissa opiskelitkaan? Tuota tulet varmasti kohtaamaan kauppatieteilijöiden taholta.
Älä silti itke.Olen varma, että sukujuhlissasi joensuun yliopisto on kova sana.
Tuota tuota, mistähän sinä päättelet että minä olisin Joensuulainen opiskelija tai sen että opiskelen kauppatieteitä?
Voithan niin luulla, mutta pääaineeni on humanistisessa tiedekunnassa, ei Tampereella eikä Joensuussa.
Minua vain sattuvat ärsyttämään suunnattomasti tuollaiset kaltaisesi oman hännän nostelijat kuten sinä ja siksi otin osaa tähän keskusteluun.
Ja ja, jos sattuisitkin (tai kaltaisesi) pomokseni, niin enpä kauan tuollaista asennetta kyllä katselisi. Sinä vain ikävästi vahvistat sitä stereotypiaa, joka minulla on kauppatieteiden opiskelijoista. En tosin osannut odottaa että Tamperelainenkin kauppatieteilijä sopii tuohon mielikuvaan - näköjään sitten sopii.
Niin, vielä lisäys. Kysäisin tuossa edellä että opetetaankos siellä Tampereella argumentaatiota ja nyt tuo viestisi kyllä näyttäisi osoittavan sen että eipä taideta opettaa. Niin se on että kun perustelut loppuvat niin sitten hyökätään henkilötasolla. On se kummaa että näin tapahtuu tällaisessa nettikeskustelussa, etenkin kun toisesta ei voi täällä tietää yhtään mitään varmaa.
En malttanut olla tulematta takaisin. Tämä on miltei addiktiivista.(luen parhaillaan tenttiin)
Mutta kerran pyydät henkilökohtaisuuksia niin tiesitkö, että humanistisen opiskelijat ovat kaikista yliopiston käyneistä huonoimmin palkattuja. (fakta, ei "mutu"). Kauppatieteen 3.neksi parhaiten.
Ja mitä se työttömyys% olikaan? Nuo löysin siitä hs.linkistäsi ja pidän surullisena, sillä siskoni opiskelee juuri humanistisessa. Kauppatieteissä työttömyys % oli 4 vaikka noissa luvuuissa ovat mukana myös vastavalmistuneet jotka eivät vielä (mutta kohta) löytäneet töitä.
Ja työllisyystilanne alalla tulee paranemaan.
Eli ne joensuun KTM.tkin tulevat menemään pidemmälle kuin sinä! Jos joku heistä tulee alaisekseni kysyn: ööö missä opiskelitkaan ja jos sinä olet alaiseni kysyn yhtä viattomasti: ööö, mitä opiskelitkaan. Sen jälkeen "yritän peittää" pientä hymyä ja katson alaviistoon.Siis oikeasti se hymy tulee päätöksestäni.
Hassua, että syytät minua mutusta faktojen sijaan
vaikka juuri sinä puhut asioista joita et ymmärrä
(kauppatieteet).
No jaa...
Mistäs sinä sen tiedät etten tiedä kauppatieteistä mitään - en vain satu niitä opiskelemaan, mutta ei se sitä tarkoita etteikö ala voisi olla tuttu.
Ja työllistymisestä. Luuletko että minua hetkauttaa se että voit leuhkia (mahdollisella) palkallasi - eipä kosketa lainkaan. Sisältöä elämään kun löytyy ihan muualta ja hieman pienempikin palkka riittää minulle vallan hyvään elämään. Ja ethän sinä edes tiedä mikä minun pääaineeni tai oppiaineyhdistelmäni on, et tiedä sitä onko minulla aiempia tutkintoja, et tiedä sitä olenko esimerkiksi yliopistolla töissä, et tiedä sitä millaista työkokemusta minulla on jne.
Niin, eivätkä ne esittämän lukemat mutuksi muutu vaikka niin toivoisitkin. Se on se faktan ja perusteluiden voima.
Kun nyt henkilökohtaisuuksiin ollaan menty, niin sinun perusteellasi mielikuva Tampereen kauppatieteilijöistä (ja yleensä kauppatieteilijöistä) rispaantuu vaan entisestään.
Kuten täällä on jo todettu, niin pilaat noilla jutuillasi muidenkin kauppatieteilijöiden maineen. Kuten jo aikaisemmissa viesteissä olen todennut, kaipaavat sinun argumentoititaitosi hieman preppausta. Jos tuon tasoinen keskustelija edustaa Tampereen yliopiston kauppatieteilijää, voi samalla päätellä kyseessä olevan laitoksen tasosta jotain.;)
No, kunhan vähän kasvat ja siirryt sinne työelämään, niin uskon, että tuosta hieman viisastut. Voit jopa joutua Joensuusta valmistuneen KTM:n alaiseksi...:D
Jos luulet, että kun nyt olet opiskelemassa Tampereella kaupallishallinnollisessa olisit automaattisesti valtakunnan eliittiä, on eliitin määritelmää venytettävä aika pitkälle.
Jos palkkataso otetaan vaikkapa kriteeriksi, niin tuo HS:n artikkelissa ollut taulukko antaa Tamperelaisille indeksin 115. Kappas. Sama indeksi löytyy Jyväskylästä ja paljon parempi helsingistä. Seuraavina ovat Hanken (114) ja Vaasa (113). Oliko tässä jokin peruste erottaa Tampere kiintotähdeksi taivaalle ilman kilpailua pienien yliopistojen kanssa? (vrt. vaikkapa Vaasa).
Vai onko työllisyysprosentti sittenkin se tärkein eliitin määritelmä? No mutta. Tamperehan näyttäisi 96 %:lla olevan kauppatieteellisten peränpitäjä (viimeinen), kun toiseksi huonoimmalla on 97 %:ia. Tämä kyllä erottaa Tampereen joukosta, mutta negatiiviseen suuntaan, erot ovat tosin pieniä koko joukolla.
Valmistumis% 10 vuoden kuluttua on Tampereella korkein, 89%, seuraavina ovat Vaasa ja Turku 83%:lla. Tämä taisikin olla se perusteesi eliittiporukan sijaintiin Tampereella ja sen ylivoimaisuuteen maaseutuyliopistoihin verrattuna (?).
Loput taulukosta totean, että keskiarvoindikaattori antaa Tampereelle arvon 81. Tällä arvolla Tampere sijoittuu kauppatieteellisten vertailussa jaetulle viidennelle sijalle. Edellä esimerkiksi Vaasa 84 pisteellä (pieni maalaispaikka), eikä Lappeenrantakaan ole kuin kolmen pisteen päässä.
Kyllä, olemme vakuuttuneita näiden hakemiesi faktojen (tässähän niitä oli, vai kiellätkö?) perusteella, että Tampere... on täysin keskinkertainen paikka kauppatieteiden opiskeluun.
Mikä olikaan perustelusi sille, että koulutus olisi jotenkin ylivoimaista pieniin yliopistoihin verrattuna? Mitään uskottavaa perustelua en ole vielä nähnyt.
Kokonaisuutena tekstisi vaikuttaa vahvasti itsetuntoa pönkittävältä kirjoitukselta. Kumma juttu. Miksi aina löytyy ihmisiä joiden on haettava oma hyvänolontunteensa arvostelemalla ilman todellisia perusteita muita ihmisiä.
Tampereesta vielä, minun mielestäni se yliopisto ei ole mitenkään erityisesti kauppatieteellisesti suuntautunut. Pikemminkin se näyttäytyy erilaisten humanististen tieteiden ja yhteiskunnallisten aiheiden oppilaitoksena. Tähän en tähän hätään löydä perusteluita. Se on vain minun fiilikseni kun aikoinaan yliopistoihin hain ja erilaisia valintaoppaita katselin, olen kylläkin seurannut kehitystä kohtuullisen aktiivisesti.
Eli määrittelet yliopiston paremmuuden, sillä onko työttömyys% 96 vaiko 97% ? (riippuu täysin vastavalmistuneiden määrästä ennen ensimmäistä työpaikkaa),"tämä kyllä erottaa Tampereen joukosta,mutta negatiiviseen suuntaan"
Tuo palkkaindexi taas antaa keskiarvon, ei mediaania , joten Tampereen vasta(?) toinen sija ei harmita.
Sisäänpääsy% kohtaa taulukosta et maininnut.
Minulle riittää, että Tampereelle on pienin sisäänpääsy% ja, että se on toiseksi suurin.Ja, että se ei ole Helsinki joka on rasittava kaupunki ( Toki olisin päässyt sinnekin kävellen,sillä päsykoe ei tuottanut edes Tampereelle vaikeuksia)
"hakemiesi faktojen", viittasin noihin taulukkoihinn vaan verratakseen tiedekuntia toisiinsa. Sinähän se juuri vertasit kauppatieteellisiä toisiinsa käyttäen faktoja kuten opettaja per 100 oppilasta (Tuohan on mukana siinä keskiarvoindikaattorissa jonka mukaan paras paikka on svensa hög..)
Voi sinua ja miksi ei hakea hyvänolon tunnetta halveksumalla muita.Täytyy vain omata perusteet
Sinulla ei ilmeisesti perusteita ole kun joudut hakemaan hyvää oloa lukemalla tarkoituksella väärin ( taisit juuri todeta, että svenska hög...on paras,oikea eliittiyliopisto) taulukoita
joita pitää vähintäänkin HYVIN paljon soveltaa että niistä saisi EDES jotain irti.(olet aika itsekritiikitön ? )
Ainot järkevä pointti tuossa taulukossa oli se ettei joensuu ollut mukana yliopistojen vertauksessa.
No tämä oli viimeinen viestini (ehkä?).
Hassuja olette.
minä olen valmistunut Tampereelta. Olen töissä suuressa yrityksessä. Saan siksi myös suurta palkkaa. Esimiehenikin on valmistunut Tampereelta.
En tiedä onko asialla merkitystä.
Niin siis mikä sun pointti on? Jos treelle onkin vaikea päästä, niin mitä sitten? Se voi olla peruste väittää, että sinne hakeutuu tasokasta porukkaa (Ihan ymmärrettävä väite), mutta miksi väität, että se korreloi jotenkin opetuksen laadun kanssa? Siitä sulla ei varmaankaan ole näyttöä. Kerro nyt mitä se meinaa, kun satut olemaan Tampereen yliopistossa? Mitä se meinaa sun uralla suhteessa meidän muiden uriin?
No onhan se Hanken nyt paljon nimekkäämpi paikka kuin Tampere. Yksi juttu on, että Tohtoreita tulee sieltä aivan eri tahdilla kuin Tampereelta, se on kuin tehdas muihin kauppatieteellisiin verrattuna, hkkk on ainoa vertailukohta. Tampere on aika hiljainen paikka väittelyissä kauppatieteissä. Mielestäni tohtoriproduktio on aika hyvä mittari kauppatieteellisten tasosta.
HKKK ja TuKKK ottavat sisään huomattavasti enemmän opiskelijoita kuin muut.
Jatkotutkinnot ovat toki yksi mittari, joskaan tavallisen keskiverto perusopiskelijan näkökulmasta sillä ei ole suurta merkitystä kuinka monta tohtoria joltakin laitokselta valmistuu. Kovempitasoisia ja ehkä omia jatko-opintojaan suunnittelevia perusopiskelijoita tämä seikka tosin varmasti kiinnostaa.
Tuota millähän laskutoimituksella joensuuhun kauppatieteisiin pääsee 2/3 pyrkijöistä?
Tiedän toki että paljon pääsee (ja kovin helposti eli alhaisilla pisteillä), mutta lähellekään noin paljoa luku ei ole. Katselepas tarkemmin tilastoja hakijamääristä ja hyväkstytyistä.
Noin yleisesti vielä noista sis.pääsy/hakijatilastoista.
Kertooko se todella välttämättä hakijoiden (hyvästä)tasosta jos hakijoita on paljon suhteessa aloituspaikkoihin? Ei ymmärtääkseni.
Se ehkä kertoo sitten jotain, jos katsotaan pisteitä joilla on opiskelupaikka saatu. Toisaalta tässäkin sitten voivat hakijoiden yo-paperit ymmärtääkseni kompensoida asiaa. Voi toki olla että olen väärässä, kun en tarkkaan tunne kauppatieteiden hakuprosessia ja pisteytystä jne.
Niihin myös pyrkii paljon enemmän kuin muihin.
Vaikka olenkin halveksittava teekkari halveksittavalta(*) tty:lta, niin en voi malttaa olla kommentoimatta.
Jos jossain paikassa on suurempi sisaanotto, niin on myos todennakoisempaa etta sielta valmistuu enemman valtakunnallisia huippuja. Nain siis edellyttaen, etta opetuksen ja opiskelija-aineksen taso on sama.
Eli pointti on, etta ilman dataa(huipuista, valmistumispaikoista, sisaanotoista jne.) ei tilanteeseen saada selvyytta. Jos jollain on tarkempaa tietoa, niin laittakoon kehiin. Tallainen juupas-eipas keskustelu ei johda mihinkaan.
(*) Tassa keskustelussa esityilla perusteilla tkk olisi kai ainoa oikea opiskelupaikka deekuille..ei kun siis teekkareille.)
Että vaikka Helsingin KKK on kokonaisuudessaan varmasti maamme parasta kauppatieteellistä opetusta antava instanssi, myös "pöndeltä" löytyy laadukkaita laitoksia, esimerkiksi Vaasan laskentatoimen laitos on saanut merkittäviä tunnustuksia niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin ja luennoitsijat ovat tai ainakin minun aikanani olivat maamme huippuja (Puttonen, yms.) Samat luennoitsijat pitivät luentoja myös Helsingissä. Ei tämä ole niin mustavalkoista kuin se paperilla näyttää.
Ehkä Oulu, kyseessä kuitenkin suomen toiseksi suurin yliopisto.
Itse vaihdoin ouluun toisesta kauppatieteellisestä kun aviosuhteet näin pakottivat. Voin sanoa, että oulussa ei ole kyllä lainkaan perinteitä eikä panostusta kauppatieteisiin. Pieni tiedekunta verrattuna useimpiin muihin suomessa, panokset menevät mieluummin tekniikkaan ja lääkikseen täällä. Yliopisto muuten on kyllä iso, taitaa olla juuri ja juuri toiseksi isoin tampereen ja jyväskylän peesatessa opiskelijamäärillä mitattuna, hakijoitahan tänne ei sitten ihan niin paljon olekaan.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=63318
Hemming: Amk-jatkotutkintokeskustelu farisealaista
IA, 27.11.2004
--------------------------------------------------------------------------------
Tradenomiopiskelijaliiton vuosijuhlassa Helsingissä lauantaina puhunut kansanedustaja Hanna-Leena Hemming (kok.) vaati tiukkaa harkintaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintotavoitteille.
- On turhauttavaa joutua toteamaan, että tällä hetkellä ammattikorkeakoulupolitiikkaa ei tehdä työllisyyden ehdoilla, vaan että valitut strategiat myötäilevät ammattikorkeakoulujen omia intohimoja, aluepoliittisia tavoitteita ja sosiaalidemokraattista tasapäistämisen ideologiaa, totesi Hemming.
- Näistä syistä johtuen koulutuksen laatu on paikoitellen uhattuna jo nyt, hän jatkoi.
Tilastot kertovat, että tradenomitutkinnon suorittaneista suomalaisista peräti 50 prosenttia on ilman koulutustaan vastaavaa työtä.
- Kun samalla akateeminen työttömyys ja pätkätyöt lisääntyvät oireina ylikouluttamisesta, ei ole järkevää oikopäätä lähteä laajentamaan amk-jatkotutkintoja, hän sanoi.
Hemmingin mielestä amk-jatkotutkintoja markkinoidaan virheellisin perustein viitaten tutkintojen tarpeellisuuteen, mutta ennen kaikkea niiden eroavuuteen yliopistojen jatkotutkinnoista.
- Nämä argumentit eivät kuitenkaan kestä rehellistä kansainvälistä vertailua. Tällainen farisealaisuus on väärin ennen kaikkea opiskelijoita kohtaan. Ammattikorkeakoulutusta koskevat uudistukset tulee suunnitella siten, että ne vastaavat selvästi työmarkkinoiden tarpeeseen, sanoi Hemming.
Kerrankin joku politiikko puhui järkeviä asioita, jotka ovat jo kaikkien omilla avoilla ajattelevien tiedossa. Hienoa! Minkä ihmeen takia esim. Helsingin Sanomat ei uutisoinut tätä kommentia? Kaikki tieto, mikä liittyy AMK:n jatkotutkintoihin yleensä läpäisee ko. lehden julkaisukynnyksen välittömästi.