Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    For you

    Sadepilvet ratsastivat esiin,
    sumuvuorten takaa.
    Yhdessä yössä,
    maasta kaikkosi valkea loiste.
    Syntyi lumileopardi.

    Laikukas maa,
    valkoista ja mustaa.
    Harvalle kaunista,
    useammalle tuskaa.

    Vielä aamulla maa oli unelias,
    puhtaiden ja pehmeiden lumivällyjen alla.
    Ja ilma oli sakeana leijailevista hahtuvista.

    Ihmiset kaivoivat autojaan esiin
    lumikinosten alta, teit talven ensimmäisen lumipallon.
    Heitit, mutta et osunut.

    Sade sulatti valkoisen ystävämme,
    puhalsi voikukan siemenet pois.

    Vielä hetken vaikeroimme valkeassa valossa,
    tapaammeko koskaan siinä samassa talossa?

    Hukkasimmeko jo oman minämme,
    tunteiden raastavassa palossa?
    6198
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    Onkohan tää siltä samalta joka kirjoitti siitä talviomenasta? Kiva runo taas.

    Äänestä

    • olihan sekin minulta. Kiitos kohteliaisuudestasi.

      Äänestä

    kiitos runostasi,,

    Äänestä

    • kiitos itsellesi.

      Äänestä

    • Olepas hyvä kirjoitti:

      kiitos itsellesi.

      vai kopsatua? Jotenkin vaikuttaa että olen tuon lukenut jostain aiemmin.

      Äänestä

    • Omaa mietintääkö kirjoitti:

      vai kopsatua? Jotenkin vaikuttaa että olen tuon lukenut jostain aiemmin.

      koska olen julkaissut suurimman osan "tuotannostani" jonka olen tänne laittanut, omalla nimelläni.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    N100G00G43Z50.M08 kirjoitti:

    Sadepilvet ratsastivat esiin,
    sumuvuorten takaa.
    Yhdessä yössä,
    maasta kaikkosi valkea loiste.
    Syntyi lumileopardi.

    Laikukas maa,
    valkoista ja mustaa.
    Harvalle kaunista,
    useammalle tuskaa.

    Vielä aamulla maa oli unelias,
    puhtaiden ja pehmeiden lumivällyjen alla.
    Ja ilma oli sakeana leijailevista hahtuvista.

    Ihmiset kaivoivat autojaan esiin
    lumikinosten alta, teit talven ensimmäisen lumipallon.
    Heitit, mutta et osunut.

    Sade sulatti valkoisen ystävämme,
    puhalsi voikukan siemenet pois.

    Vielä hetken vaikeroimme valkeassa valossa,
    tapaammeko koskaan siinä samassa talossa?

    Hukkasimmeko jo oman minämme,
    tunteiden raastavassa palossa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu