Miten teidän joulunne on sujunut?
Itse kävin pikaisesti äitini luona 24. päivä, vaihdettiin parit lahjat ja sitten tulin takaisin kotiin itkemään.
Muutamia jouluviestejä sain kavereilta facessa, whatsapissa ja tekstareilla, joihin suurimpaan osaan sain jopa vastattuakin, mutten kaikkiin. Yhdelle miehelle en vain kyennyt vastaamaan millään vaikka olin päättänyt että jos häneltä vielä viestiä minulle tulee niin pyydän itseäni ja omaa käytöstäni häneltä anteeksi, mutta ei vain voimat riittäneet.
Kaksi kirjaa olen saanut luettua, mutta tämä joulun yksinäisyys on musertavaa. Irtisanouduin myös työstäni pari viikkoa sitten, joten tämä yksinäisyys tulee varmaan jatkumaan vielä pitkään. :(
Itse kävin pikaisesti äitini luona 24. päivä, vaihdettiin parit lahjat ja sitten tulin takaisin kotiin itkemään.
Muutamia jouluviestejä sain kavereilta facessa, whatsapissa ja tekstareilla, joihin suurimpaan osaan sain jopa vastattuakin, mutten kaikkiin. Yhdelle miehelle en vain kyennyt vastaamaan millään vaikka olin päättänyt että jos häneltä vielä viestiä minulle tulee niin pyydän itseäni ja omaa käytöstäni häneltä anteeksi, mutta ei vain voimat riittäneet.
Kaksi kirjaa olen saanut luettua, mutta tämä joulun yksinäisyys on musertavaa. Irtisanouduin myös työstäni pari viikkoa sitten, joten tämä yksinäisyys tulee varmaan jatkumaan vielä pitkään. :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kohtuu kunnossa, kun on ollut niin aika vähillä itkuilla selvisin. Jo melkein 12 kk avioerostakin! Yritin puolestani what'suppailla yhden yksinäisen iloksi, jota en voinut luokseni kutsua, ja se meni hyvin. Mulla oli 4-8 suuta ruokittavana ja saunotettavana, joten aika meni nopeasti. Aamulla vielä puuronkeittoon herätys.
Vuosi sitten olikin ihan toista, enkä silloin voinut kuvitella tälläistä, kun elin yksinäisyydessä, saikulla, pelossa, häpeässä. Niin se menee, ensi joulusta ei taas tiedä. Toivon sinulle Maarit voimia elämääsi.
Heikki
Kuten aiemminkin. Matalalla " profiililla " . Myöskin Uusi vuosikin. Ja päästäinen.
Aattoillan ja yön olin serkkuni perheen luona. Joulu on lasten juhlaa ja lapsien kanssa vietetystä joulusta sain itsekin vähän piristystä tähän jo lähes vuoden jatkuneeseen masennukseeni. Eilen ja tänään olen lähinnä kotona yksin ollut, ihan hiljaisuudessa ja kirjojen ja kasvien parissa aikaani viettänyt. Hyvin yksinäistä ollut, mutta tämä on ihan tietoinen valinta sillä työnsin ihmiset pois/etäämmälle kun tämä olo alkoi. Ehkä keväällä hettittää ja olo kohenee. Nyt olen tavallaan "talviunilla".
Ulkomaille lähdin pakoon ahdistusta viikon ajaksi, täällä on kyllä joulua tullut hieman vietettyä parin kaverin luona, mutta henkisesti olen ollut todella vaisu, ihan kuin koomassa
Ensi viikonloppuna sitten takaisin kotosuomeen ja sitten elämä onkin yhtä kysymysmerkkiä. Liikaa siltoja tuli poltettua vuoden 2014 aikana, olen nurkassa, ainakin henkisesti enkä tiedä mitä teen. Vetäydyn sängyn alle tai karkaan yksin aasiaan, en tiedä, ahdistaa
Miksi tää elämä on aina näin vaikeaa? Tiedän kyllä että suurin osa ongelmista on itse aiheuttamiani ja tai vain minun päässäni olemassa mutta silti ne ahdistaa. Muista ihmisistä on vain hetkeksi iloa elämässäni, sitten työnnän heidät pois kun alkaa ahdistaa ja sitten yksinäisyys ahdistaa ja sitten itken ja sitten murenen pois pala palalta
Yllättävän hyvin. Olen edelleen joulua viettämässä vanhempieni ja sisarusteni luona eikä masennuksesta tai hypomaniasta ole tietoakaan. Ihanan tavallinen ja rauhallinen joulu vuosiin!
Ihan hyvin, mutta ennen joulua oli hypomania jakso, jonka vuoksi koko joulu meinasin mennä pilalle. Pääsin kuitenkin edes pieneen joulutunnelmaan. Joulun jälkeen alkoi masennusjakso ja sanoin äidilleni tappavani itseni.
Rauhallista ollut, jouluaikaan lievää masennusta ja jotain kiireitä. Muuten vietän kotona aikaa ja pian juhlin vuodenvaihetta ilotulitteilla. Niiden räjäyttely onpi stimulanttia esim. tyhjyydentunteen ja ahdistuksen poistamiseen hetkeksi.
Kirjoittelin jokusen viestin tänne sivuille. äskettäin vastasin erääseen kysymykseen, miten skitsofrenian riskiin vaikuttaisi astrologian horoskoopit ja muuten avaruuden tapahtumat.
Aattona menin perheen luo, olin ehkä hypomaanisen rajoilla kun muut sanoivat että onpa sulla vauhti päällä. Seuraavat päivät sujuivat rauhallisemmin, sitten tulin takaisin omaan kämppääni ja yritän jatkaa tätä pirteää rauhallisuutta ^^
Joulu meni hieman vaisusti, sukulaisten nurkissa pyörien. Nyt eilisestä lähtien on kuitenkin ollut suunta ylöspäin, odotan jo innoissani uudenvuoden juhlia, toivottavasti ei vain ehdi mennä hypomanian puolelle kuten kävi syntymäpäivilläni :(