englannin setteri

Minunix

Eli ihan vaan olisi kiva kuulla kokemuksianne kyseisestä rodusta. Ei niinkään metsästyksessä vaan ihan seurakoirana. Näin kuvia netissä ja olen täysin rakastunut tähän rotuun. Tällainen minulle : )

8

2236

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • koirafani

      Mikään metsästyskoira ei ole onnellinen pelkästään seurakoirana. Kaikkien koirien kuuluu toteuttaa vaistojaan. Kanakoiralla ne vaistot ovat metsästyksessä. Toki on tiedossa että kaltaisesi idiootit ovat onnistuneet lähes täysin pilaamaan kyseisen rodun. Ainoa lohtu on, että pieni porukka on palauttanut punaiset metsästykäyttöön. Vielä kun päästäisiin kokonaan eroon niistä näyttelykinjaisista heikkohermoisista pelkopurijoista.

      Mieti pikkaisen mitä meinaat koirallasi tehdä, sillä jokaisen koiran kuuluu saada tehdä jotain muutakin kuin käydä kusella.

      Jos se on vain koriste, niin suosittelen posliinikoiraa: on huoleton ja aina yhtä nätti.

      • minunix

        No tuohan oli sinun mielipiteesi. Olen silti ymmärtänyt että rodusta on jo melko pitkään jalostettu kahta linjaa? En kuitenkaan ollut ottamassa koiraa kerrostaloon vaan tarvin nimenomaan ns."kestävän koiran", vaikka en sen kanssa aikonut metsästystä harrastaa


      • omistaja
        minunix kirjoitti:

        No tuohan oli sinun mielipiteesi. Olen silti ymmärtänyt että rodusta on jo melko pitkään jalostettu kahta linjaa? En kuitenkaan ollut ottamassa koiraa kerrostaloon vaan tarvin nimenomaan ns."kestävän koiran", vaikka en sen kanssa aikonut metsästystä harrastaa

        Englanninsetteriä voi käyttää myös seurakoirana sen lempeän luonteen, seurallisuuden, ihmisrakkauden ja mukautuvaisuuden ansiosta. Englanninsetteri ei ole läheskään yhtä vilkas kuin irlanninsetteri yms. metsäkoirat, vaikkakin kaipaa tietenkin paljon virikkeitä pysyäkseen poissa pahanteosta ja elääkseen onnellisena.

        Meidän perheessä on ollut sekä irlannin-, että englanninsetteri ja sukulaisillamme niitä on myös ollut useita kymmenien vuosien ajan. Kaikkia on käytetty metsällä, mutta sanoisinko, että puolet oppi ja nautti metsästyksestä, kun taas puolet ei sitä ikinä kunnolla oppinut, vaan nautti enemmän metsässä juoksemisesta ja "yksin metsästämisestä". Mutta jokainen niistä rakasti ja rakastaa sisällä löhöilyä ihmisten kanssa yli kaiken.

        Englanninsetteri on älykäs, empaattinen, melko hyvä oppimaan ja uskollinen luonne. Sitä on myös helppo totuttaa olemaan lasten kanssa ja tässä rodussa on varsin vähän mielenvikaisuutta ja agressiivisesti käyttäytyviä yksilöitä.

        Englanninsetteriä ottaessa pitää muistaa, että se tarvitsee luonnollisestikin paljon liikuntaa ja toimintaa. Sitä ei ole pakko metsällä käyttää, vaikkakin koira tulisi ottaa käyttötarkoituksen mukaan ensisijaisesti, eikä ulkonäon vuoksi. Englanninsetteri sopii kuitenkin myös seurakoiraksi jos sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä.


      • koirafani
        omistaja kirjoitti:

        Englanninsetteriä voi käyttää myös seurakoirana sen lempeän luonteen, seurallisuuden, ihmisrakkauden ja mukautuvaisuuden ansiosta. Englanninsetteri ei ole läheskään yhtä vilkas kuin irlanninsetteri yms. metsäkoirat, vaikkakin kaipaa tietenkin paljon virikkeitä pysyäkseen poissa pahanteosta ja elääkseen onnellisena.

        Meidän perheessä on ollut sekä irlannin-, että englanninsetteri ja sukulaisillamme niitä on myös ollut useita kymmenien vuosien ajan. Kaikkia on käytetty metsällä, mutta sanoisinko, että puolet oppi ja nautti metsästyksestä, kun taas puolet ei sitä ikinä kunnolla oppinut, vaan nautti enemmän metsässä juoksemisesta ja "yksin metsästämisestä". Mutta jokainen niistä rakasti ja rakastaa sisällä löhöilyä ihmisten kanssa yli kaiken.

        Englanninsetteri on älykäs, empaattinen, melko hyvä oppimaan ja uskollinen luonne. Sitä on myös helppo totuttaa olemaan lasten kanssa ja tässä rodussa on varsin vähän mielenvikaisuutta ja agressiivisesti käyttäytyviä yksilöitä.

        Englanninsetteriä ottaessa pitää muistaa, että se tarvitsee luonnollisestikin paljon liikuntaa ja toimintaa. Sitä ei ole pakko metsällä käyttää, vaikkakin koira tulisi ottaa käyttötarkoituksen mukaan ensisijaisesti, eikä ulkonäon vuoksi. Englanninsetteri sopii kuitenkin myös seurakoiraksi jos sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä.

        "Kaikkia on käytetty metsällä, mutta sanoisinko, että puolet oppi ja nautti metsästyksestä, kun taas puolet ei sitä ikinä kunnolla oppinut, vaan nautti enemmän metsässä juoksemisesta ja "yksin metsästämisestä". Mutta jokainen niistä rakasti ja rakastaa sisällä löhöilyä ihmisten kanssa yli kaiken."
        Jus tommosta paskaa koirista tulee kun väärin perustein jalostetaan. Ja väärin perustein niitä on jalostettu koska niitä hankitaan ulkonäön perusteella. Näyttelylinjaisissa settereissä on paljon heikkohermoisia pelkopurijoita ja muutenkin viallisia koiria, joten sellaisenkin hankkiminen on riski. Useissa näyttelylinjaisissa on jalostettu pelkkää ulkomuotoa korvien välistä tippaakaan välittämättä, joten helosti koti tai johonkin akkojen hyppäämiseen löytyy parempiakin rotuja.


      • linjasota
        koirafani kirjoitti:

        "Kaikkia on käytetty metsällä, mutta sanoisinko, että puolet oppi ja nautti metsästyksestä, kun taas puolet ei sitä ikinä kunnolla oppinut, vaan nautti enemmän metsässä juoksemisesta ja "yksin metsästämisestä". Mutta jokainen niistä rakasti ja rakastaa sisällä löhöilyä ihmisten kanssa yli kaiken."
        Jus tommosta paskaa koirista tulee kun väärin perustein jalostetaan. Ja väärin perustein niitä on jalostettu koska niitä hankitaan ulkonäön perusteella. Näyttelylinjaisissa settereissä on paljon heikkohermoisia pelkopurijoita ja muutenkin viallisia koiria, joten sellaisenkin hankkiminen on riski. Useissa näyttelylinjaisissa on jalostettu pelkkää ulkomuotoa korvien välistä tippaakaan välittämättä, joten helosti koti tai johonkin akkojen hyppäämiseen löytyy parempiakin rotuja.

        "Näyttelylinjaisissa settereissä on paljon heikkohermoisia pelkopurijoita ja muutenkin viallisia koiria, joten sellaisenkin hankkiminen on riski. Useissa näyttelylinjaisissa on jalostettu pelkkää ulkomuotoa korvien välistä tippaakaan välittämättä, joten helosti koti tai johonkin akkojen hyppäämiseen löytyy parempiakin rotuja."

        Mihin perustat nuo väitteesi? Onko jossain tilastoja siitä että näyttelylinjaisissa settereissä on paljon pelkopurijoita ja viallisia koiria? Kiinnostaisi tosiaan nähdä ne tilastot. Ja tosiaan kiinnostaisi myös tietää miten moneen itse olet törmännyt.

        Suomessa tänä päivänä kasvatetaan enenevässä määrin englanninsettereitä, joiden alku on joko keski-euroopan linjoista tai jenkkilinjoista (ns. jenkkilinja). Yhtään rotuun tutustunut tietää, että monella nykypäivän koiralla on sukupuussaan kaksoisvalioita eli metsästysvaistot ovat usein tallella myös näyttölinjassa. Nykyään yhä useampi näyttölinjan setteri käy myös luonnetesteissä ja läpäisee ne hyvillä pisteillä. Kuinka moni metsälinjan koira on ne käynyt ja läpäissyt?

        Ulkomuotoa on tosiaankin näyttelylinjan myötä muokattu, mutta on naurettavaa väittää ettei luonteisiin kiinnitetä huomiota. Tasapainoisen koiran saa ilman pyssyjäkin, jos vain osaa antaa koiralleen oikeanlaisia virikkeitä. Ja mitä terveyteen tulee, jos tilastoja katselee, voi huomata että jenkkilinjan settereillä on yhä useammin terveemmät lonkat kuin metsä- tai englantilaislinjaisilla. Jenkkilinjaiset pennut yhä useammin myös kuulotutkitaan sekä thyroid-testataan. Terveyttä ainakin löytyy, jos löytyy karvaa ja kokoakin.

        Jenkkilinja ei ole englanninsettereissä kuitenkaan se ainut ja oikea minunkaan mielestä, mutta vaikka rotu tässä linjassa onkin kasvattanut kokoa ja karvan määrää, ei ole mitään perusteita väittää että jenkkilinjaiset olisivat heikkohermoisia ja luonnevikaisia, saati sitten fyysisesti sairaampia yksilöitä.

        Englantilaislinjaisilla näyttelykoirilla on tilastojen valossa huonommat lonkat, mutta niidenkään hermorakenteissa ei ole ollut mitään selvästi suurempia ongelmia kuin muissa linjoissa.

        Metsälinjaisissa tilastojen mukaan on huonompilonkkaisia koiria, vaikka tokikin asiat ovat paranemassa senkin suhteen. Luonteista en osaa sanoa, mutta tuskin ne ovat yhtään parempia tai huonompia kuin näyttelylinjaisetkaan. Se että koira metsästää kanalintuja, ei yksinään auta tekemään koirasta tervejärkistä.

        Niin, loppuviimeksi tämä on tätä ikuisuustappelua metsä- ja näyttöväen keskuudessa. Mikä on oikeanlainen englanninsetteri? Sitä olisi sopinut miettiä jo vuonna 1825 Edward Lavwrack ja R. Purcell Llewellkin kun showtyypin ja fieldtyypin jakoivat. Jokatapauksessa metsäväenkin pitäisi pikkuhiljaa hellittää hiukan konservatiivisia käsityksiään ja tutkia asioita enemmän ennen kuin määrittelevät näyttelylinjaiset hermovikaisiksi ja metsästykseen sopimattomiksi.

        Ehkäpä tulevaisuudessa ainut viisas teko olisi jakaa englanninsetteri kahteen todellakin eriin rotuun?


    • viivi

      Juu englanninsetteristäkin on olemassa sekä käyttö-(metsästys) että näyttely("seurakoira")linjat, tuo näyttelylinjainen on siis se vähemmän riistaintoinen, mutta omaa myös huomattavasti tuuheamman ja pidempikarvaisen turkin ja on himpun verran käyttölinjaista kookkaampi.
      Näyttelylinjaisesta voi saada hyvän kaverin harrastuksiin ja kotiin, mutta "vikana" näissä alunperin lintukoiriksi jalostetuissa settereissä voi silti olla taipumus lähteä lintujen perään.
      Meillä itsellä on käyttölinjainen irlanninsetteri, englanninsetteriäkin mietittiin mm. pehmeämmän luonteensa vuoksi, mutta käytännön syistä( englanninsettereitä ei ollut saatavilla) päädyttiin kuitenkin tuohon "punaiseen paholaiseen"(ja nimensä mukainen tuppaa silloin tällöin olemaankin ;)). Lintutaipumus on selvästikin synnynnäinen, jo luovutusikäisenä seisoi alkuun kärpäsiä, nyt jo pikkulintuja ja variksia ja lähtee kyllä perään jos sellainen ohi lentää, eikä kuule saati näe silloin mitään muuta.
      En tiedä kuinka paljon riistaviettiä näyttelylinjaisissa on, mutta olen kuullut ettei sitä olla saatu jalostettua pois. Jokatapauksessa, setterit on (ainakin nukkuessaan) ihania koiruuksia, onnea valinnalle jos siihen päädyt!=)

    • voivottelenmää

      Linjasota: "Niin, loppuviimeksi tämä on tätä ikuisuustappelua metsä- ja näyttöväen keskuudessa. Mikä on oikeanlainen englanninsetteri? Sitä olisi sopinut miettiä jo vuonna 1825 Edward Lavwrack ja R. Purcell Llewellkin kun showtyypin ja fieldtyypin jakoivat. Jokatapauksessa metsäväenkin pitäisi pikkuhiljaa hellittää hiukan konservatiivisia käsityksiään ja tutkia asioita enemmän ennen kuin määrittelevät näyttelylinjaiset hermovikaisiksi ja metsästykseen sopimattomiksi. "

      Hehheh. No itellä ei ole setteriä. On saksantököttäjä ja tököttäjä. Siis englantilainen ja saksalainen versio.

      Mutta senverran olen settereitäkin katsellut, että voin rehellisesti todeta, että semmoinen liioitellun ulkomuodon omaava shoukoira on saamarin ruma kropaltaan ja ilmeeltään kuin pää täynnä tyhjää. Toisinsanoen aivaan sairaan surkea ilmestys. Rakenteeltaan kelvoton metsästyskäyttöön. Olisi koiran kannalta melkoisen surkeaa jos pää käskee metsästämään, mutta rovi ei anna myöden.

      Aivan kaikki shoulinjaiset eivät vielä ole täysin piloilla, joten jos setteriharrastajilla olisi pienikin älynväläys päässänsä, niin lopettaisivat tuon näyttelyhullutuksen ja alkaisivat harrastamaan koirillaan sellaisia mukavia juttuja jotka tukevat terverakenteisen koiran jalostusta. Sopivia lajejahan on vaikka kuinka monta. Ainakin kame, katu, kake ja koirahiihto :)

    • samakuin edellinen

      Jäin vielä ihmettelemään nimim. linjasota väitettä metsästyslinjaisten enkkujen näyttelylinjaisia huonommat lonkat: Linjasota:" Ja mitä terveyteen tulee, jos tilastoja katselee, voi huomata että jenkkilinjan settereillä on yhä useammin terveemmät lonkat kuin metsä- tai englantilaislinjaisilla."

      Olen joutunut näkemään kuinka hyväuskoisille metsästäjille on myyty pelkkää kuraa (useimiten punaisia) väittäen näitä näyttelylinjaisia terveiemmiksi ja aivan yhtähyvin metsdästykseen sopivana kuin "mikä tahansa metrsästyskoira". Eli aina kannattaa tarkistaa näiden shoushamppioneiden väitteet.

      No kun hiihtolenkiltä kotiuduin ajattelin tarkistaa tuon väitteen lonkkien terveystilanteesta. Ja kuten ounastelin, niin täyttä puppuahan tuo(kin) väite oli.

      Enkkujen JTO: "Käyttölinjoja olevien settereiden dysplasia-aste (14.7%) oli selvästi muita settereitä (36.1%) alhaisempi. Lukujen"

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä kaivatussasi

      Oikein häiritsee?
      Ikävä
      146
      1970
    2. Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa

      Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir
      Maailman menoa
      300
      1149
    3. Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?

      Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.
      Ikävä
      82
      963
    4. Minä tiedän sen

      Sinun ei tarvitse nainen sitä sanoa, minä tiedän jo sen.
      Ikävä
      35
      888
    5. Minkä kultakimpaleen

      Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik
      Ikävä
      31
      819
    6. Hitto että tekis

      Mieli saada sua
      Ikävä
      53
      799
    7. Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?

      https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta
      Maailman menoa
      18
      756
    8. 71
      754
    9. Onko kaivattusi

      Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?
      Ikävä
      44
      701
    10. Ikävä on häntä

      Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos
      Ikävä
      56
      699
    Aihe