Lämpöä riittää...

Taloni on pieni, 110m2, rak.v.-91 jossa maanvarainen laatta lämpöperustuksin(palikka), ilmanvaihdosta huolehtii tulikiven valmistama pyöriväkennoinen LTO jossa omat lämpöputket sulatukselle, sähkövastuksia ei siis tarvita, yläpohjassa villaa 50-80cm,takkauunissa varaavaa massaa 6.000kg. Lämpötilaero talossa suurimmillaan 2c eli hyvin suunniteltu ilmankierto,uunin päällä omat ilmanotot joista lämmin viedään huoneisiin, vaatii tosin kunnolla toimiakseen huoneiden ovien auki pitämisen. Ilmankosteudesta huolehtii 500l. akvaario kun tuo uuni kuivaa liikaa sisäilmaa.

Mistä 6c lämpötilaerosta puhut? Kyllä se mitattu lämpötilaero talossa on 2c joka on kyllä tuon tulikiven suunnitteleman ilmankierron ansiota.

Pahan kysymyksen heitit, en enään muista tuon uunin kustannuksia, tiilet nimittäin olivat ilmaisia, voitimme yhdeltä asuntomessulta tiileri-tehtaan palkinnon, täyslastin tiiliä! Meillä oli silloin pieni tulikiviuuni, olimme vasta muuttaneet sisään,mutta uunia varten oli tehty isot perustat, otimme palkintotiilet niin että puolet kuivapuristettuja uunitiiliä(painavia) ja toinen puoli tavallisia jotka möimme muutamalle tuttavalle. Purimme tulikiviuunin pois, tilasimme paikalle muurarin ja pyysimme suunnittelemaan/tekemään sellaisen uunin että koskaan ei talossamme tarvitse pistää pattereita päälle ja aikansa pähkäiltyään muurari piirsi muutamia mallikuvia, laskelmia ja alkoi työhön. Aika pitkään sen kasaaminen kesti, olin lukenut VTT:n tekemän kirjan, tutkielman erilaisista takkauuneista ja niiden lämmitystehoista joten tiesin millaisen pömpelin halusin. Yläosan leivinuuni otettiin takkahuoneen puolelle, muuten uuni antaa olohuoneeseen. Uunin kuorien väliin tuli ohut villakerros ja ulommainen tiilipinta rapattiin valkoiseksi. Kohtaan jossa poskien savukanavat yhtyvät ja menevät piippuun asennettiin lämpömittari sillä halusin tietää savupiippuun menevän savukaasun lämpötilan, siitä voi päätellä mm. milloin uuni ei enään varaa itseensä lämpöä, ei tarvitse polttaa turhaan puita. Hintaa en enää muista, täytys kysyä vaimolta mutta kun tiilet oli ilmaiset niin työpalkkahan siinä meille enää jäi maksettavaksi. Uunin pesä mitoitettiin 80cm haloille mutta ei siinä niin pitkiä ole poltettu. Tuo 6000kg massa on muurarin laskema. Tässäpä tarinaa oli, ei muuta kuin suunnittelemaan, käy kirjastosta kysymässä sitä uunikirjaa, on mielenkiintoinen ja täyttä asiaa. Sen lukaistuaan kyllä tietää jo jotain niistä.

säästäjä kirjoitti:

Pahan kysymyksen heitit, en enään muista tuon uunin kustannuksia, tiilet nimittäin olivat ilmaisia, voitimme yhdeltä asuntomessulta tiileri-tehtaan palkinnon, täyslastin tiiliä! Meillä oli silloin pieni tulikiviuuni, olimme vasta muuttaneet sisään,mutta uunia varten oli tehty isot perustat, otimme palkintotiilet niin että puolet kuivapuristettuja uunitiiliä(painavia) ja toinen puoli tavallisia jotka möimme muutamalle tuttavalle. Purimme tulikiviuunin pois, tilasimme paikalle muurarin ja pyysimme suunnittelemaan/tekemään sellaisen uunin että koskaan ei talossamme tarvitse pistää pattereita päälle ja aikansa pähkäiltyään muurari piirsi muutamia mallikuvia, laskelmia ja alkoi työhön. Aika pitkään sen kasaaminen kesti, olin lukenut VTT:n tekemän kirjan, tutkielman erilaisista takkauuneista ja niiden lämmitystehoista joten tiesin millaisen pömpelin halusin. Yläosan leivinuuni otettiin takkahuoneen puolelle, muuten uuni antaa olohuoneeseen. Uunin kuorien väliin tuli ohut villakerros ja ulommainen tiilipinta rapattiin valkoiseksi. Kohtaan jossa poskien savukanavat yhtyvät ja menevät piippuun asennettiin lämpömittari sillä halusin tietää savupiippuun menevän savukaasun lämpötilan, siitä voi päätellä mm. milloin uuni ei enään varaa itseensä lämpöä, ei tarvitse polttaa turhaan puita. Hintaa en enää muista, täytys kysyä vaimolta mutta kun tiilet oli ilmaiset niin työpalkkahan siinä meille enää jäi maksettavaksi. Uunin pesä mitoitettiin 80cm haloille mutta ei siinä niin pitkiä ole poltettu. Tuo 6000kg massa on muurarin laskema. Tässäpä tarinaa oli, ei muuta kuin suunnittelemaan, käy kirjastosta kysymässä sitä uunikirjaa, on mielenkiintoinen ja täyttä asiaa. Sen lukaistuaan kyllä tietää jo jotain niistä.

meilläkin lämmitys pääasiassa hoidetaan uunilla joka toisin painolleen on puolet pienempi ja vuolukiveä, alaa on reilu 20 enempi. Ei oo vielä lämpöjä käännetty päälle vaikka täällä savon seudulla pakkanen jo parissakymmenissä huitel viikonloppuna, kosteissa tiloissa lattiat pidetään lämpimämpänä. lämmitysmuotona on suorasähkö lattiassa ja talo hirrestä, reilu 200mm paksuus. ei kyllä ihan 2 pesällisellä tonne 300 meillä lämpene, puut on klapimittaa ja 2 piukalla pesällä saa tonne 250 asti. maalämpöö aateltiin sillon alussa mutta kun puut saadaan omasta metästä niin aateltiin et otetaan tuo uuni lämmitykseen ja samalla tehdään uunissa valmistettavat ruuat siinä samalla.
semmosta 750 kw kulutus tulee nyt marraskuun osalle olemaan, kaikki sähkö. jos ei tuota ilmanvaihtokonetta ois niin varmaan parisataa vähemmän menis mut kyllä se ihan hyvä peli kuiteski on. puulla lämmitys kyllä kannattaa varsinki kun puista ei eri maksua mene.