Elikkäs tosiaan niin kyllähän sitä aina miettii tässä opiskellessa, että " mites sitten kun valmistuu? " -ei ole ketään kun on yksinäinen, vähän kuin tämä joulu. Olen kyllä miettinyt jotain harrastusta, mutta herään ammattini vuoksi 5-6 aikoihin ja iltapäivisin olen hyvin väsynyt ja ajatuski siitä että pitäisi olla muitten kanssa on päätä huimaavaa.
Ristiriitana myöskin se että tässä iässä puheenaiheet pyörivät tupakin ja perjantai bileitten ympärillä ja itse vierasta ja kierrän mahdollisimman kaukaa nämä aihepiirit, ehkä se on sitten minun vika, kun en ole samanlainen kuin muut.
Viimeisen kuukauden aikana olen pitänyt yllä iloista asennetta ja mieltä, mutta pienikin tuohi yksinäisyyden tuleen niin johan liekki roihahtaa. Asettuminen ajatuksen ylle on raskas, mutta palkitsevaa ja välillä vaikeaa.
Ristiriitana myöskin se että tässä iässä puheenaiheet pyörivät tupakin ja perjantai bileitten ympärillä ja itse vierasta ja kierrän mahdollisimman kaukaa nämä aihepiirit, ehkä se on sitten minun vika, kun en ole samanlainen kuin muut.
Viimeisen kuukauden aikana olen pitänyt yllä iloista asennetta ja mieltä, mutta pienikin tuohi yksinäisyyden tuleen niin johan liekki roihahtaa. Asettuminen ajatuksen ylle on raskas, mutta palkitsevaa ja välillä vaikeaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja tähänkään ei ketään kiinnostanut vastata, hyvästi.
Tuo viestisi oli kyllä enemmänkin toteamus, ei kysymys,eipä kukaan 11-13v kik tuhmalijoita etsivä idiootti osaisi tähän mitään vastata :D
Mutta mutta...itsekin olen aika yksinäinen, onhan mulla muutama "hyvä" kaveri joita nään silloin tällöin,mutta välillä tuntuu(ehkä se on tottakin..) että nään heitä vain silloin kun he haluavat hyötyä minusta jotenkin.
Eipä ole muakaan biletys sun muu ikinä kiinnostanut edes.
Keksi jotain tekemistä itsellesi,ettet tule hulluksi...