Virossa tehty Saare ja Puolassa tehtyjä X:iä.
Tuskin EF:ää tai FE:tä
Tuskin EF:ää tai FE:tä
Ensimmäiset venemessut tulossa, ei yhtään Suomalaista purjevenet
Historijoitsija
39534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Köh, onkos suomalaisia purkkarintekijöitä ylipäätään jäljellä?
Olishan niitä, jos ne olisivat tehneet sellaisia veneitä, joita halutaan ostaa. Ne tekivät sen sijaan niitä ns."laatuveneitä".
Ihan oikeuiden laatuveneiden tekijät toki ovat jäljellä: Nautor ja Baltik.
Moottorivenepuolella on ainakin toistaiseksi jäljellä massatuotantoon keskittynyt Bella.
Pitäisikö Suomessakin ruveta tekemään ns. massatuotantoveneitä?
Luulisi, että panostamalla suunnittelussa valmistettavuuteen, tuotanto Suomessakin voisi olla kannattavaa.
Saksassa ja Ranskassa onnistuu. Suomaalla ei.
Ruotsissa muuten onnistuu myös laatuveneiden valmistus kannattavasti. Suomaalla ei.
Montako veistämöä meni Ruotsissa nurin parin viime vuoden aikana? Monta. Ellei kaikki ainakin kerran?
Pitäiskö Bellan ruveta tekeen purkkareita myös, heillähän lienee tuotantoprosessi hallussa.
Jos tuollaisen 9,5 metrisen peruspurkkarin sais alle 75 tonnilla niin eiköhän kauppa kävis. Onko realismia ?
Ei. Käytetyn paremman saa selvästi halvemmalla, joten kukaan ei osta 75 tonnilla tuollaista uutta 31 jalkaista peruspurkkaria.
Käytettyjen kierrättäminenkään ei jatku ikuisesti.
Minusta on ihme, ettei Suomessa pystytä kustannustehokkaaseen veneenvalmistukseen jos siihen pystytään jossain muuallakin.
"Minusta on ihme, ettei Suomessa pystytä kustannustehokkaaseen veneenvalmistukseen jos siihen pystytään jossain muuallakin"
Minusta ihme olisi juuri päinvastainen, Jos puolalainen tai virolainen työntekijä tekee puolet halvemmalla tuntihinnalla ja ajattelet kuinka paljon työtunteja veneen valmistamiseen kuluu, niin samalla tuotantomenetelmällä ja tuotevalikoimalla ei voi Suomessa tehdä veneitä. Pitäisi olla jokin oma markkinarako ja idea, jotta käsityöllä voisi pärjätä. Tyyliin Alubat, Pogo, RM jne.
Arvaan, että Swan on menettänyt visionsa ja tulee olemaan vaarassa. Baltic ja Nauticat säilyy?.
Toinen mahdollisuus olisi tuotannon automatisointi ja massatuotanto. Suomesta ei löydy riittävän varakasta ostajakuntaa eli markkinat olisivat muualla. Tuskin löytyisi tällaisen tuotantolaitoksen riski-investoijaa.
Olisi mahdollista myös Suomessa. Edellyttäisi kuitenkin perusteellista, globaalia markkinaselvitystä, asiakaslähtöistä tuotekonseptin ideointia, yksityiskohtaista 3D-suunnittelua, jossa huomioidaan monipuolisen customoinnin mahdollisuudet ja massavalmistus.
Olisi ehdottomasti otettava käyttöön myös keskieurooppalaisista valmistajista poikkeavat, suorat jakelutiet hyödyntäen täysillä nettikaupan mahdollisuuksia. Homma olisi tehtävä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi.
Veneen rakenne tulisi olla moduloitu niin, että asiakas voisi hankkia perusveneeseen myöhemmin lisäominaisuuksia tarpeiden ja mahdollisuuksiensa kasvaessa.
Veneen tulisi olla perusratkaisultaan ajaton. Jatkuva malliston radikaali muuttaminen syö kannattavuutta.
Onko mielessäsi esimerkki venemallistosta, missä ideasi olisi toteutettu?
Eikös ne nykyiset tuon kokoluokan bavat maksa jo enemmän kuin 75 k€ ja niitähän vielä myydään. (kommentti realistille)
Kirjoittaja puhuu liiketoimintaosaamisesta.
Suomaassa varsin outo käsite.
Nykyään kun ei osata niin valitellaan vain kovia palkkoja.
"niin samalla tuotantomenetelmällä ja tuotevalikoimalla ei voi Suomessa tehdä veneitä"
Ei tietenkään kannattaisi lähteä kilpailemaan samoilla tuotantomenetelillä.
Onko veneen runko pakko laminoida lasikuidusta käsin? Miksi sisusta täytyy olla puuseppien tekemää?
T-Fordienkin valmistus oli kehittyneempää kuin veneiden valmistus. Jos asiaan oikeasti panostettaisiin, niin parantamisen varaa olisi monessa kohtaa.
Onkohan kellään Suomessa edes tiedossa minkälaisia veneitä myydään eniten maailmalla? 20, 24, 30 vai 40 jalkaisia?
Voiko matkapurjeveneen tehdä esim. polyeteenistä tai jostan muusta muovista?
Vaihtoehtoja on...
Voi purjeveneitä toki tehdä muullakin tavalla ja uusista materiaqleista,mutta mutta....se se vasta maksaa ...kuluu aikaa ja rahaa tuotekehitykseen....ja jos näiden riskien jälkeen ei kauppa käy ,seuraa konkurssi.Tämä tiedoksi sille älypäälle joka kirjoitti tuossa ylempänä!
Saku
"Voiko matkapurjeveneen tehdä esim. polyeteenistä tai jostan muusta muovista?"
Voi tehdä pehmeästä ämpärimuovista kuten kokikajakinkin.. Tuskin voisi juolahtaa heikompaa esimerkkiä innovaatiosta. Massaveneissä automaatti leikkaa levyt. Paikalleen nostelijaa ja sikaliimaajaa tuskin voi kutsua puusepäksi. Muotit tekee automaatti. Muovin telaamisen sijaan automaatilla infusiovalaminen. Pappa Fordi olisi innoissaan.
Juurihan Nautor haki palvelukseensa laumaa suunitteluinsinöörejä, taitaa olla haku vieläkin päällä. Mä olen ymmärtänyt, että ne on viime aikoina saaneet myytyä monta noin 100-jalkaista.
Aikoinaan olin Terhillä kesätöissä tekemässä veneitä. Runkoja syntyi kahden miehen voimin työvuoron aikana muistaakseni 20-30, tai ne oli oikeastaan rungonpuolikkaita. Ne koostuivat ABS-muovista tehdystä sisäkuoresta ja ulkokuoresta, joiden väliin laitettiin PU-vaahtoa. Ehkäpä tätä voisi soveltaa käyttäen jotain high-tech-muoveja. Veneille oli muotit, muovilevyt kuumennettiin taipuisiksi ja laskettiin muotin päälle.
Hei. Nyt puhuttiin veneistä, ei Terheistä
ay jyrää. Ei todella kannata valmistaa täällä meillä.
ay. antaa jyrää. Kannattaa vain kävellä. Kuka viitsii tehdä tuottavaa työtä kun voi vain kävellä / kuluttaa pikkasen vähemmän. Vitolla tuodaan halvat tuliaiset meillä virosta.
Disaineri puhuu asiaa. Lisäksi suunnittelussa tulisi alusta asti huomioida valmistuksen helppo siirrettävyys. Uutta venemerkkiä ei kannata perustaa haaskaamalla rahoja omaan tuotantolinjaan. Rahat pitää satsata markkinatutkimukseen, suunnitteluun, brändin luomiseen ja markkinointiin. Suomi, Viro ja Puola ovat täynnä pajoja, joissa veneitä ja veneen osia saa teetettyä kunhan suunnittelu ja työkalut on tehty oikein.
Valmistustekniikoista sen verran, että näitä asioita on Bavarialla mietitty vuosikymmenet isolla insinööriporukalla. Omaa liiketoiminta-ideaa ei kannata perustaa sen varaan, että keksittäisiin joku tehokkaampi valmistustapa.
Luulen, että Nautorin ja Balticin ansiosta pohjoismainen venedesign oikein pakattuna ja oikean hintaisena voisi hyvinkin myydä Euroopassa (vrt. esim New Beetle ja Mini). Markkinatutkimushan siitä kertoisi.
Näin on asia, valitettavasti. Seppomartti on kyllä kova veneilijä, mutta ei hokannut asiani ydintä. Jos halutaan markkinoilla menestyä, ei esimerkkiä haeta ns. kilpailijoista. Kaikki huomio keskitetään potentiaalisen asiakkaan tyytyväisyyden takaamiseen.
Olisikin mielenkiintoista nähdä millaisen tuloksen tämä tutkimus tuottaa. Kuinka monta venettä pitäisi myydä jotta homma pysyy plussalla. Kaikkea ei voi automatisoida ja koneistus maksaa oli ne sitten omia tai "lainattuja". Aikaisemmin degerö ilmoitti proton rakentamiseen tarvittavan 200-300K€. Harvassa on henkilöt jotka ostavat tuntemattomalta toimijalta pelkä 3D kuvan perusteella veneen. Tätäkin on edeltänyt tuotekehitys kulut. Tuskinpa toiminaa yksi henkilö pyörittää. Lasketaan ydin henkilökunnaksi vaikkapa 4-5, millä tahansa kevyellä nettiorganisatiolla, niin kuluja tullee puolisen miljoonaa vuodessa. Siihen markkinointia päälle, jota tarvitaan hyvin paljon jos meinataan päästä suuriin volyymeihin. Suuret volyymit on hintakilpailua, pien kate. Pitkä polku, mutta visionäärejä kaivataan!
Eikö sitten voisi olla jotain samalla tavalla muovattavaa kuituvahvistettua muovia? Tuo valmistus soveltuu parhaiten pitkiin sarjoihin, koska alkulustannus on suuri mutta rajakustannus pieni.
Suomalaiset alan toimijat hoitaa nyt korjaus- ja telakkatoimintaa ja aktivoivat brändin kun alkaa raha liikkua.
Jos keksii paremman tavan tehdä veneitä, niin siitä vasta rahaa saa, veneiden valmistuksesta sitä ei taida olla tullut kenellekään sitten vuoden 2008. Mutta jos keksii kalliin tavan säästää 5% rungon valmistuksessa, niin siitä on moni valmis maksamaan.
Ranskassa työvoimakustannukset ovat suuremmat kuin Suomessa, siitä huolimatta siellä on purjeveneteollisuutta. Ruotsissa ja Tanskassa vielä korkeammat. Kun osaamista ei löydy on turha valittaa keskiolutpöhinöissä palkkakustannuksista.
Ostaisi ensin rungon, raaserin. Vähän sisustusta, joten olisi halpa ja kevyt. Sitä voisi täydentää kaapeilla, pentterillä ja puulla, kun askel alkaa painamaan.
Tiedä tuosta sitten...kirjoitat massavalmistuksesta ym. isojen toimijoiden käyttämistä menetelmistä. Korjaa jos olen väärässä, mutta realismia lienee, että purjehdus on aika konservatiivinen ympäristö ja uudet materiaalit, tuotantotavat ja konseptit jää helposti marginaaliin. Suorat markkinointikanavat toiminnee isoilla toimijoillla, kun vastaavanlaisia veneitä on nähtävillä joka toisessa satamassa ja lehtien "venetesteissä". Mites asian laita tuntemattomalla merkillä? Kaikin mokomin, kyllähän se olisi piristävää nähdä Suomesta joku markkinoita mullistava vene! Mainituilla merkeille on vain valtava etumatka, eikä siinä meinaa muut pysyä mukana ollenkaan. Kilpailu on todella kovaa ja siihen mukaan hyppääminen on varmasti hyvin pitkä ja hyvin kallis tie...Kiinalaiset yrittää (Fareast) tehdä ensin jollia, joista laajennetaan isompiin veneisiin. Ruotsalaiset kokeilevat nostalgia http://www.scandinaviancruisers.com
vai amerikkalaisiako nuo ovat?
Vähänkään isommat veneen valmistajat eivät ole suorassa yhteidessä loppukäyttäjiin eivätkä siis tiedä veneilijöiden tyytyväisyydestä juuri mitään. Välissä on dealeriporras.
No, sitten on tyydyttävä siihen, ettei meistä ole purjeveneen rakentajiksi.
Pitänee miettiä joku parempi liikeidea. Ehkä rupean valmistamaan lasikuidusta ämpäreitä...
Ämpärimuovi ei kestä auringonpaisteta, joten unohda muovit. Ei se lasikuiturunko maksa niissä veneissä, vaan kaikki muu.
Suomalainen optimisti:
"Sano sinä miten homma tehdään, niin minä sanon kymmenen syytä miksi se ei onnistu"
Monet hiipuvat ja lopettaneet venevalmistajat ovat tiukasti uskoneen "käsityöhön" ja vuosikymmeneten kokemukseen. Voidaan kysyä onko viisi vuotta tikkaa heittänyt sen parempi kuin kolmekymmentäviisi vuotta asiaa harrastanut? Alalla ei ole uskottu myöskään suunnitteluun riittävissä määrin. Veneen suunnitelma on ehkä voitu tilata nimimieheltä, mutta tuotannon suunnittelu ja markkinointi sekä laadunhallinta on unohdettu täysin. Homma on toiminut kokonaan henkilöiden ammattitaidon ja muistin varassa ja kaikenlaista ylimääräistä laskemista on ylenkatsottu. Ikävä kyllä menestyminen vaatii nykyään järjestelmällisyyttä ja muutakin kuin rööki huulessa laminointia ja tiiikin puleeraamista 16 tuntia päivässä.
Käsityölläkin voi veneen valmistaja menestyä- jos on liikeidea ja sille ostajia. Kun katsoo ranskalaisia alumiini- tai faneriveneitä niin niissä käsityön määrä on mittava ja se näkyy hintalapussa. Kuitenkin ne ovat suosittuja mutteivät kilpaile massaveneiden kanssa.
Jos Suomessa alkaisi valmistaa Bavarialle, Beneteaulle tai Jeanneaulle kilpailevaa tuotetta samalla konseptilla niin huonosti kävisi. Jokin moderni hintava matkapursi voisi onnistua, jos pystyy massasta erottumaan.
Eläkeläisillä on rahaa ja aikaa purjehtia. Miten olisi heille suunnattu matkapursi, jossa olisi huomioitu eläkeläisten tarpeet: rauhalliset purjehdusominaisuudet, alkujäykkä runko, helppo veneeseen nousu, loivat portaat kajuuttaan, sähkövinssit, leveät sivukannet, köydet piilossa, paljon kahvoja, tukevat, korkeat kaiteet yms... Voisi kelvata nuoremmillekin.
Esim. Malö, HR, Saare, eikä tämäkään ihan helppoa ole, Najad meni nurin.