Voisiko nykyisiä latinalaiseen aakkostoon perustuvia aakkosia (ja siinä sivussa numeromerkkejä 1234567890) mitenkään parannella niin, että toisiaan muistuttavia merkkejä olisi mahdollisimman vähän?
Nythän esim. pikku-ällä, iso-ii ja ykkönen muistuttavat aivan liikaa toisiaan, samoin nolla ja oooo.
Voisiko aakkosia parantaa?
15
141
Vastaukset 15
Merkkien sekoitettavuus riippuu ennen muuta fontista, ja fonttien suunnittelussa voidaan kyllä tehdä paljonkin. Eri asia on, että siinä on monia muitakin huomioon otettavia seikkoja.
Tavallisessa tekstissä ykkösen sekoitettavuus l:n tai I:n kanssa ei yleensä ole ongelma, koska ykkönen esiintyy numeroin kirjoitetuissa luvuissa, l ja I sanoissa. Vastaavasti 0:n ja O:n sekoitettavuus on vähäinen. On jopa vanha suunnitteluperiaate tehdä 1 ja l samannäköisiksi ja vastaavasti 9 ja O samannäköisiksi, osittain siksi, että siihen oli totuttu. Vanhoissa kirjoituskoneissa ei useinkaan ollut numeroita 0 ja 1, vaan niiden tilalla käytettiin O:ta ja l:ää
Gemenaällän l ja versaali-iin I sekoitettavuus ei sekään ole niin iso ongelma kuin voisi luulla. Ensinnäkin ne erottuvat toisistaan aika hyvin useimmissa antiikvafonteissa; groteskifonteissa, kuten täällä käytössä olevassa Arialissa, ne voivat olla lähes tai aivan samanlaisia. Mutta konteksti auttaa lukemaan sanat yleensä oikein. Versaali-ii esiintyy normaalisti vain sanan alussa tai kokonaan versaaleilla kirjoitetussa tekstissä. Sekoittamisvaara supistuu siis käytännössä lähinnä sellaisiin erisnimiin kuin ”Iason” tai ”Iosif”, jotka eivät ole tunnettuja ja joita siksi saatetaan luulla l-alkuisiksi yleisnimiksi. Yleensä lauseyhteys kuitenkin selventää asian, mutta kieltämättä lukeminen voi hiukan häiriintyä.
Koodinomaisissa merkinnöissä sekoitettavuus on usein huomattava ongelmia, koska niissä voi olla numeroita ja kirjaimia sekaisin. Siksi ne usein ladotaan fontilla, jossa erot ovat selviä, kuten Courier New tai Consolas- Sytkyyttäjä
Noinhan on, mutta kaikki eivät ole fonttitaitureita. Esim. levinnein suomalainen musiikkikappale netissä lienee Ievan polkka. YouTubessa se on englanniksi yleisimmin Leva's Polka.
Ongelma ei liity pelkästään painettuihin fontteihin, vaan myös käsin kirjoitettuih kirjaimiin. Kovin suuri ongelma ei ole, kun sen kanssa on tähänkin asti selvitty, mutta niin on kuitenkin kouluissa opetetuista kirjaimista vuoroin selkeyttä tavoitellen lisätty ja poistettu poikkiviivaa numero seitsemään ja väkästä ykköseen, poikkiviivaa pikku-q:hun jne. Varmuuden vuoksi joka sukupolvelle eri tavoin opettaen. En tiedä mikä tällä hetkellä on virallinen suositus noiden muodosta. Teen kuin olen itse joskus oppinut ja tulkintaongelmia esiintyy jo itseni ja jälkikasvun välillä.
Varsinaisesta koodista ei tarvitse hankalissa tapauksissa aina olla kysymys. Esimerkisksi äänestyslippuun raapustettu merkintä jää moniselitteiseksi. Asiayhteyttä kun siinä ei tulkintaa auttamassa, että onko se nyt sitten yksitoista vai seitsämänkymmentäseitsämän vai seitsemäntoista vai jotain muuta.
Oma ongelmansa ovat sitten vaikka erilaiset salasanat, joita tarvitaan koko ajan enemmän ja monimutkaisempia, ja niissä sekaisin pitää olla numeroita, isoja- ja pieniä kirjaimia, erikoisemerkkejä jne.
Jospa ensi kerralla laittaisi vaikkapa tuollaisen niin siinä on sitten kaikkia: lII00IOO1| O
Tokihan pienillä muutoksilla numerot ja kirjaimet saataisi yksiselitteisiksi, mutta kun muinaiset arabialaiset ja roomalaiset, ASCII, Unicode, ISO 8859-1....
- Lisää ponnistusta!
Ketjun aloittaja halunnee jonkinlaista universaalista fonttia, jota kaikki vieraitten aurinkokuntien asukkaatkin voisivat ymmärtää. Jostain syystä ne (he) eivät vielä oikein ole tajunneet jutun ydintä.
Hiukan samanlaista on se, että euron sadasosa on sentti vaikka sama on mitoissa jo käytössä. Joudutaan käyttämään joskus selvennyksen vuoksi ilmausta eurosentti. Erilaisia vaihtoehtoja olisi ollut sentin tilalle vaikka kuinka.
Pituusmittayksikkö on senttimetri. Vain puhekielessä sitä sanotaan sentiksi. Asiayhteydestä useimmiten ilmee selvästi, onko kyse pituus- vai rahayksiköstä. Siten ilmaus "eurosentti" on täysin tarpeeton.
Hakro kirjoitti:
Pituusmittayksikkö on senttimetri. Vain puhekielessä sitä sanotaan sentiksi. Asiayhteydestä useimmiten ilmee selvästi, onko kyse pituus- vai rahayksiköstä. Siten ilmaus "eurosentti" on täysin tarpeeton.
Harvemminpa tulee tapauksia, jossa rahayksikkö sentti ja pituusyksikkö sentti(metri) menisivät sekaisin.
Ei edes pitkän tavaran myynnissä taida tulla väärinymmärrystä.
Metrilakua 1 sentti sentillä...Hakro kirjoitti:
Pituusmittayksikkö on senttimetri. Vain puhekielessä sitä sanotaan sentiksi. Asiayhteydestä useimmiten ilmee selvästi, onko kyse pituus- vai rahayksiköstä. Siten ilmaus "eurosentti" on täysin tarpeeton.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin senttimetri ei ole mittayksikkö, vaan pituuden yksikön metrin kerrannainen. Tämä on tietysti jossain määrin hiusten halkomista, mutta kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että kullakin suureella on yksi yksikkö. (Tähän on käytännön syistä joitakin poikkeuksia.) Yksiköiden kerrannaisia voidaan käyttää, jotta saadaan kätevämpi esitysasu.
Senttimetri on siis vain tapa ilmaista pituus metreinä. Etuliitteellä on sama merkitys desimaalierottimen sijainnilla luvussa taikka luvun esityksessä olevan kertoimen eksponentilla: 42 cm = 0,42 m = 42 × 10⁻² m.
- ................
"Tavallisessa tekstissä ykkösen sekoitettavuus l:n tai I:n kanssa ei yleensä ole ongelma, koska ykkönen esiintyy numeroin kirjoitetuissa luvuissa, l ja I sanoissa."
Ykkösen ja litran lyhenteen sekoittuminen on ongelma.Siksi litran tunnuksena kannattaakin käyttää versaali-L:ää. Mittayksikköstandardit sallivat tämän, ja käytäntö on yleistymässä.
Kyse ei ole niinkään sekoitettavuudesta kuin siitä, että esimerkiksi 20 L on helpompi hahmottaa heti kuin 200 l. Jälkimmäinenkin on käytännössä tunnistettavissa, vaikka l olisi miten 1:n näköinen, sillä ilmausta 200 1 ei esiinny.Hakro kirjoitti:
>> Ykkösen ja litran lyhenteen sekoittuminen on ongelma.
p.o. "Tällä perusteella..."
Hakro kirjoitti:
>> Ykkösen ja litran lyhenteen sekoittuminen on ongelma.
Eipä ole tainnut antaa. Kielitoimiston lyhenneluettelossa on selitetty erikseen l:n ja L:n merkityksiä, ja vain l:n kohdalla on merkitys ’litra’. Kielitoimiston sanakirjassa on sanan ”litra” kohdalla ”(tunnus: l)”.
Sen sijaan ”Uusi kieliopas” esittää sekä l:n että L:n litran tunnuksena. Opas on alkujaan Terho Itkosen kirjoittama, mutta Sari Maamiehen päivittämä; Maamies on työskennellyt pitkään Kotuksessa ja on mm. Kielikellon toimitussihteeri.
Periaatteessa kyse ei ole lyhenteistä, vaan tunnuksista, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.5.html#tunnus
Litran on 1 kuutiodesimetri.....niinhän SI - järjestelmässä on sovittu.
1 l = 1 dm³ = 1000 cm³Erittäinkin vaaleissa ykkönen väkäsellä ja seiska ilman vaakaviivaa sekoittuvat ääntenlaskennassa helposti. Olisi äärimmäisen yksinkertaista jättää ehdokasnumeroissa seiskaa sisältävät numerot kokonaan pois.
Tässä palataan taas kertomukseen hölmöläisistä. Mattia tarvittaisiin. Ainakin valtionhallintoon pitäisi perustaa pikaisesti Matin virka ja ehkä myös varamatin vakanssi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?
Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi3961501- 71798
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et38737Mulla on ikävä sua
Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri29684- 52652
- 44635
SDP: tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ilman rasismia
Analyysin mukaan demareiden uuden maahanmuuttolinjan suurin ero konservatiivioikeiston vastaavaan on rasismin puute. ht385615- 63543
- 88527
kasariperjantai 2026
Ajatuksia vuoden 2026 kasariperjantaista...ainakin porukkaa oli mun mielestä liikkeellä tosi paljon ja fiilinki noin yle21474