Soita oman alueesi mielenterveystoimistoon tai jos hätä on tässä ja heti, niin suoraan numeroon 112.
Tässä olikin kaikki se neuvo, jonka tämä palsta voi tarjota. Täällä ei ole lääkäriä, sairaanhoitajaa sen kummemmin kuin terapiakaan. Nämä asiat kuuluvat aina (AINA) ammattilaisille, eivätkä nuoret saa "hoitaa" itsemurhaa aikovaa ominpäin.
Ettehän te hoida hepatiittiakaan ominpäin.
Niinpä sen pitemmät pohdinnat itsemurhaa suunnittelevan kanssa ovat hyödyttömiä. Vain hän itse voi soittaa tai hankkia apua. Jos nimi on tiedossa, apua voivat soittaa muutkin.
Kaikki muu on valitettavasti manipulointia ja vakavalla asialla leikkimistä. Jos itsetuhoinen ei suostu hankkimaan apua - kiusallaan -, vaikka on siitä itse muille ilmoittanut, asia on ratkaisunsa eikä oikeastaan kovin eettinen.
Jäikö jokin epäselväksi?
Tässä olikin kaikki se neuvo, jonka tämä palsta voi tarjota. Täällä ei ole lääkäriä, sairaanhoitajaa sen kummemmin kuin terapiakaan. Nämä asiat kuuluvat aina (AINA) ammattilaisille, eivätkä nuoret saa "hoitaa" itsemurhaa aikovaa ominpäin.
Ettehän te hoida hepatiittiakaan ominpäin.
Niinpä sen pitemmät pohdinnat itsemurhaa suunnittelevan kanssa ovat hyödyttömiä. Vain hän itse voi soittaa tai hankkia apua. Jos nimi on tiedossa, apua voivat soittaa muutkin.
Kaikki muu on valitettavasti manipulointia ja vakavalla asialla leikkimistä. Jos itsetuhoinen ei suostu hankkimaan apua - kiusallaan -, vaikka on siitä itse muille ilmoittanut, asia on ratkaisunsa eikä oikeastaan kovin eettinen.
Jäikö jokin epäselväksi?
Vastaukset 63
Vanhimmat
tai aja päin kallionseinää älä muihin autoihin
Esimerkillistä toimintaa Nasse!
Palstalaiset eivät tosiaan voi tehdä muuta kuin antaa etänä henkistä tukea, joten ammattiavun puoleen todella pitää kääntyä jos tuollaisia ajatuksia tulee.
Itsellänikin on ollut joskus elämänhalu hukassa. Sain hoitoa ja täällä ollaan. Sellaisia ajatuksia ei ole ollut vuosiin, enkä halua mennä enää ikinä niin pimeään paikkaan.
Nasselta jäi ilmoittamatta yksi looginen ratkaisu, eli kun noita ilmoituksia tulee, niin silloin on täysin oikein painaa nappia, jolla ilmoitetaan viestistä poliisille.
Poliisi sitten selvittää ip:n persteella lähettäjä ja käy kylässä.
(olemme Nassen kanssa menossa juuri poliisiasemalle erään tapauksen takia, joka on yli vuoden ajan harrastanut puhelinhäirintää ja itsemurhauhkailua. Nasse siis on hankkimassa lähestymiskieltoa tuolle tyypille. ___Tämä on siis ihan oikea tilanne juuri nyt____).
Pahinta tuollaisessa on se, että häirikkö voi jatkaa vapaasti ties kuinka kauan, eikä häntä voi "paeta" muttei väkisinkään auttaa.
Onneksi 1.1.2014 astui voimaan vainoamisen kriminalisoiva laki. - Mutta joo. Koko päivä meni käytännössä poliisiasemalla ja asiaa hoitaessa. Voi vaan arvata, kuinka kauan itse asia (kotirauhan häirintä, viestintärauhan häirintä ja vainoaminen) ovat aikaani ja energiaani kuluttaneet.
Itsemurha voi olla myös varsin viisas ympäristöteko. Ihmisiä on tässä maailmassa aivan liikaa kuluttamassa luonnonvaroja, saastuttamassa, viemässä elintilaa muulta luonnolta ja tuhoamassa sitä. On siis ihan hyvä ympäristön kannalta, että ihmiset tekevät itsemurhia. Luonnonsuojelijoiden ei tietenkään kannata tappaa itseään, koska heistä on suurempi hyöty luonnolle elävinä. Muilla ihmisillä ei sen sijaan ole niin väliä.
Kommentille arvoisensa vastaus: Aloitahan toki itsestäsi!
Itsemurhaan kannustaminen ympäristön varjolla on ajattelematonta.
Minun ei kannata tappaa itseäni, sillä aion toteuttaa merkittävää luonnonsuojelutyötä. Sen sijaan ihmiset, jotka eivät arvosta luontoa eivätkä ole luonnonsuojelijoita, joutavat tekemään itsemurhan, jos niin haluavat.
Et voi määritellä, kenen elämä on arvokasta ja kenen ei. Itsemurha ei ole ratkaisu mihinkään.
Rohkenen olla eri mieltä.
Minkä suhteen? Et kai sinäkin luule olevasi muita huomattavasti älykkäämpi poikkeusyksilö, joka voi aatteensa varjolla vaikkapa määritellä toisen ihmisen hyödyllisyyden ja hänen elämänsä arvon?
En luule olevani muita älykkäämpi poikkeusyksilö. Olen jo perustellut kantani. Ihmisiä on aivan liikaa. Luonnonsuojelijoista on hyötyä muulle luonnolle, joten heidän elämänsä on arvokkaampi kuin muiden.
Kuka sinä olet määrittelemään, kenen elämä on arvokkaampi?
Sinun kannattaisi tutustua Pentti Linkolan ajatuksiin.
Minä olen järkeään käyttävä ihminen.
Niin kuin Pentti Linkolakin.
Sinun kannattaisi tutustua siihen pontikkaan, jota juotuaan jopa itse Linkola oksensi. Traagista, koska hänhän julistaa mielellään, miten ihmisten pitäisi pystyä syömään myös pilaantunutta ruokaa.
Kyseisessä pontikassa oli käytetty käsittääkseni sekä puolukkaa että kalaa. Pilaantunutta se ei ollut.
Jatkapa vaan rehentelyä. Minä tunnen kyseisen pontikan valmistajan ja olemme kyläilleet toistemme luona. Kyllä, minäkin olin siinä luontaistaloudessa. Älä luule olevasi ainoa, joka tietää jostakin jotakin.
Jos ihmisarvo kyseenalaistetaan, mitä meillä sitten ylipäätään on? Joku saatanan luomuvihannes tai jäkälää?
*järkeäni
Voisinkin moraalisen pohdinnan vuonna 2015.
Millä mittapuulla olet järkevä? Itsensä tituleeraaminen järkeä käyttäväksi ei tee älykästä. Empatiakin on osa älykkyyttä.
Olen saanut psykologin testeissä hyvät tulokset. Olen siis älykäs. Järkevyyttä on mahdotonta mitata yksiselitteisesti, mutta olen jo perustellut kantani. Ihmisiä on aivan liikaa, ja tällä menolla planeettamme on tuhoon tuomittu. Itsemurhan kautta ihmisiä saadaan edes vähän vähemmäksi.
Mistäköhän testistä?
Minut testattiin, olen kuulemma sosiaalisesti äärimmäisen välinpitämätön. En kuitenkaan ole niin suuruudenhullu, että kuvittelisin olevani oikeutettu päättämään toisen ihmisen elämän arvosta.
En muista tarkalleen, mikä testi oli kyseessä. Hällä väliä. Et ole pystynyt kumoamaan väitteitäni. Minä pidän koko Maan elämän hyvinvointia ja biodiversiteettiä yksittäisten ihmisten elämää tärkeämpänä. Se on itseisarvo.
Et ainoastaan sano, että sinulla on valtuudet määritellä toisen elämän arvo ja ylennä itseäsi "arvokkaiden" joukkoon vaan esität surkean ratkaisun väestönkasvun vähentämiseen ympäristönsuojelusta puhumattakaan!
Väestöä ei tarvitse vähentää kehittyneistä maista, sillä se vähentää itse itseään koko ajan; syntyvyys kääntynee Suomessakin laskuun maahanmuuttajista huolimatta pian. Tehokkain tapa vähentää syntyvyyttä on elintason kohottaminen.
Korkean elintason maissa, joissa syntyvyys on alhainen, kulutetaan uskomattoman paljon. Suurin osa maapallon varoista on pienen ryhmän käytössä. Väestön väheneminen ei siis juurikaan vaikuta kuluttamiseen, sillä eniten kuluttavan kansanosan ei tarvitse olla suuri.
Epäinhimillisten ja toimimattomien ratkaisujen - yksilön tuhoamisen - sijaan keskityn kaikkien hyvinvoinnin turvaamiseen - järjestelmän tuhoamiseen. Siksi olen sosialisti. Siksi olen kommunisti.
En väitä, että itsemurhat olisivat ratkaisu ihmisten määrän rajoittamiseen ja luonnonsuojeluun. Ne ovat vain pienenä osatekijänä paljon merkittävämpien keinojen joukossa. Jos ihmiset kerran haluavat tappaa itsensä, niin miksi heitä pitäisi estää; onhan silloin edes yksi ihminen vähempänä. Pitää jokaisella olla oikeus itse päättää elämästään. En ole kannattamassa mitään joukkomestausta, koska silloin menisi juuri vaikeaksi määritellä, kenellä on oikeus elää. Itsemurhat ovat aivan toinen asia. Ihminen, joka kokee, että hänen olisi parasta kuolla, voi perustella valintaansa myös ympäristön hyvinvoinnilla.
Vakavasti masentunut ihminen saattaa harkita itsemurhaa. Hänellä voi silti olla paljon annettavaa yhteiskunnalle, jos hän saa ammattiapua olankohautusten sijaan. Yhteiskunta, jossa tehdään huomattava määrä itsemurhia, on usein myös tehoton ja yksilöä kohtaan jopa julma järjestelmä.
Totta, mutta jokaisella pitää silti olla oikeus päättää itse elämästään. On turha haaskata liikaa yhteiskunnan voimavaroja yksittäisten ihmisten itsemurhien ehkäisyyn, kun meillä on suurempiakin ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, luonnonvarojen riisto, elinympäristöjen tuhoutuminen ja lajien kuoleminen sukupuuttoon. Ihminen ei kuitenkaan ole kuolkemassa sukupuuttoon, vaikka joku itsemurhan tekisikin.
Syrjäytymisen ja työttömyyden vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa. Ihminen voi halutessaan päättää päivänsä, mutta on tärkeää, ettei yhteiskunta vain katso vierestä vaan yrittää auttaa näitä ihmisiä.
Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kansalaisistaan. Yhteiskunnan ei kannata viestittää syrjäytyneelle ihmiselle: "sinun elämälläsi ei ole väliä." Tällöin yksilö vajoaa helpommin apatiaan eikä enää välitä edes äänestämisestä saati luonnonsuojelusta. Ihminen, jonka mielestä elämällä ei ole merkitystä, ei jaksane huolehtia muistakaan.
Ihmisen, joka haluaa tehdä itsemurhan, tulee harkita järjellä toimintansa vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Jos on esimerkiksi parantumattomasti sairas eikä voi elää normaalia elämää vaan pelkästään makaa vuoteessa, itsemurha on luultavasti yksilönkin kannalta viisas ratkaisu. Eivät syrjäytyminen ja työttömyys tarkoita itsemurhaa. Yhteiskunnan onkin pyrittävä auttamaan syrjäytyneitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ihminen saisi omaa harkintaansa käyttäen päätyä itsemurhaan, jota voidaan pitää myös ympäristötekona.
Ymmärrätköhän nyt kunnolla edes, mistä puhut, Herra X? Onko itsemurha sinusta järkipäätös? Tosiasia on se, että useimmiten ei. Itsemurhassa on kyse sittä, että ihminen on menettänyt elämänhalunsa, mihin voivat syynä olla masentuneisuus, ongelmat ihmissuhteissa, päihteet, syrjäytyminen ja niin edelleen. Jos ihminen päättää tehdä itsemurhan, sillä ei useimmiten ole mitään tekemistä järjen kanssa. Sitten vielä alat sekoittaa tähän jotain eutanasiaan viittaavaa, kun kirjoitat parantumattomasti sairaista.
Minä korostan järjen käyttöä elämän suuria valintoja tehtäessä. Jokaisen on osattava käyttää itse järkeään, sillä muut eivät voi tehdä sitä hänen puolestaan. Itsemurha on jokaisen oma päätös, ja minusta sitä on syytä harkita yhdessä läheisten, lääkärien ym. kanssa eikä tehdä päätöstä liian hatarin perustein. Minun ongelmani ei ole se, ymmärtävätkö kaikki käyttää järkeään. Alkuperäisessä teesissäni jo toin esille järkinäkökulman: itsemurha voi olla viisas ympäristöteko.
Masentunut nimenomaan ei "ole järjissään." Hippokrateen vala velvoittaa lääkärin suojelemaan elämää, eikä hän siksi voi suositella ketään tappamaan itseään. Omaiset toivottavasti osaisivat järjestää itsemurhaa harkitsevan asianmukaiseen hoitoon.
Kylmä, tunteeton utilitarismi on lopulta yksilölle julma järjestelmä ja siten tuhoisa koko yhteisölle.
Esim. masennuksessa todellisuudentaju yleensä säilyy, joten siinä ihminen ei menetä järkeään. Järkensä menettänyt ei tietenkään voi samalla lailla harkita tekojaan kuin järjissään oleva, mutta hänelläkin on oltava oikeus päättää päivänsä niin kuin muillakin.
Ei se, että ihminen harkitsee itsemurhaa, tee hänestä sairasta, jota pitäisi hoitaa. Usein toki taustalla on toki jokin sairaus, mutta jos sen hoito ei vain tuota tulosta ja ihmisen elämä ei ole elämisen arvoista, miksei hän saisi päättää päiviään? Itsemurha on jokaisen ihmisen oma valinta, ja aina pitää muistaa, että sitä voidaan pitää myös ympäristötekona; ympäristön kannalta on hyvä, että ihmiset tekevät itsemurhia. Tätä tosiasiaa ei voi kiistää.
Kuten olen jo sanonut, yksittäisen ihmisen elämä ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin koko muun luonnon hyvinvointi ja biodiversiteetti, joten jos ihminen haluaa tehdä itsemurhan, hänellä on oltava oikeus siihen.
Utilitarismi voi olla yksilölle julma järjestelmä, mutta se ei tee siitä tuhoisa koko biosfäärille; toisen kuolema on toisen elämä.
Onko sinulla tutkimuksia masentuneen todellisuudentajusta?
Itsemurha ei ole merkittävä ympäristöteko. Etkö lukenut perustelujani? Järjestelmä on mitä on, eikä yhden ihmisen kuolema ole toisen elämä. Yhden ihmisen kuolema ei ole järjestelmälle mitään. Yrität taas määritellä toisen ihmisen elämän arvoa.
Alat jo lipsua sosiaalidarwinismia kohti. Vahvinko voittaa? Yhteiskunnan tehtävä on palvella yksilöä; jos yksilön arvo on mitätön, yhteiskunta epäonnistuu. Yhteiskunta, jonka asenne heikkoja kohtaan on "tapa ittes," itse asiassa uhannee biodiversiteettiä, sillä tämä asenne on usein ominaista kapitalistisille yhteiskunnille, joissa valta on "vahvimmilla," jotka haistattavat luonnolle paskat.
"Maniaan, depressioon ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi kuulua vakavimmillaan myös psykoottisia oireita." Wikipedia.
Siis vain vakavimmillaan depressiossa todellisuudentaju hämärtyy.
En ole väittänytkään itsemurhaa merkittäväksi ympäristöteoksi, mutta pienistä puroista se jokikin alkaa.
Äläkä ala sotkemaan tähän mitään kapitalismia ja kommunismia. Seuraava vaihtoehto olisi joukkomurha, mutta olen jo perustellut, miksi en kannata sitä. Itsemurha on aivan toinen asia, ja jokaisella on oltava oikeus siihen. Itsemurha on ihmisen oma valinta eikä yhteiskunnan päätös. Ei itsemurhaa aina pidä nähdä pahana asiana.
Minun pointtini on, että vaikka yksilö voikin tehdä itsemurhan halutessaan, kenenkään, varsinkaan yhteisön, ei pidä koskaan kannustaa siihen. Alla listasin itsemurhan haittoja.
Itse vedit jonkinlaisen "vahvin selviytyy" -aatteen tähän.
Yhteisön on kannustettava ihmisiä ajattelemaan itsemurhaa järjellä. Se on otettava ympäristöystävällisenä ratkaisukeinona huomioon.
Enkä ole vetänyt tähän mitään "vahvin selviytyy" -aatetta. Meidän on autettava hädässä olevia lajeja ja elinympäristöjä selviytymään, ja itsemurhat voivat auttaa tässä.
Itsemurha ei ole ympäristöystävällinen ratkaisu, usein päinvastoin!
"Yhden kuolema on toisen elämä." Mitä tämä on, ellei runollista sosiaalidarvinismia? Olen jo perustellut sinulle kymmeneen kertaan, miksi itsemurha ei ole ympäristöystävällistä. Miksi yhteisön hyvinvointi olisi toissijaista ympäristöstä puhuttaessa? Yhteisön hyvinvointi vaikuttaa ihmisten intoon suojella ympäristöä.
Lienee vaikeaa kannattaa vapaata markkinataloutta ja ympäristön suojelua yhtä aikaa.
Minä olen jo perustellut, miksi itsemurha voi olla ympäistöystävällinen ratkaisu. "Yhden kuolema on toisen elämä." Tällä tarkoitin sitä, että kun yksi ihminen kuolee, vapautuu elintilaa jollekin muulle eliölle, vaikka se olisi heikommassa asemassa oleva kuin ihminen. En ole väittänyt, että ihmisyhteisön hyvinvointi olisi toissijaista. Masentuneita yms. on edelleen autettava, mutta samalla itsemurhakin on otettava ratkaisukeinona huomioon.
Ja minä olen perustellut, miksi siitä ei ole ympäristölle mitään hyötyä.
Itsemurha ei ole hoitokeino.
Jos ihmisiä vähentämään pitäisi ruveta, joukkomurha olisi tehokkaampi tapa...
Tällöin tulisi ongelmaksi se, kenellä olisi oikeus määritellä ja kuinka määriteltäisiin se, kuka saa jäädä henkiin, joten se ei oikein tule kysymykseen. Itsemurhassa tätä ongelmaa ei ole; se on jokaisen oma valinta. Väestönkasvun hillitsemisessä paljon itsemurhia merkittävämpiä keinoja ovat kuitenkin syntyvyyden rajoittaminen ja koulutuksen parantaminen yms.
Täten voimme päätellä, että koska itsemurhista ei ole merkittävää hyötyä ympäristölle, ovat niiden haitat - niihin kannustamisen haitoista puhumattakaan - hyötyjä paljon suuremmat.
Haittoihin kuuluvat omaisille aiheutettu tuska ja yhteiskunnan veroissa menettämä hyöty sekä epäonnistuneiden hoitokulut. Itsemurhien ehkäisemättä jättämisen haittoja ovat lisäksi niiden, jotka eivät tapa itseään mutta masentuvat, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat, huumeiden käyttö ynnä muut lieveilmiöt. Nämä aiheuttavat lisäksi apatiaa eli välinpitämättömyyttä ympäröivästä maailmasta, mikä on yksi suurimmista ympäristöongelmien aiheuttajista.
Omaisille tulee tuskaa myös muun kuolemisen kuin oman käden kautta kuolemisen takia, joten itsemurhat eivät lisää tätä tuskaa - jokainen kuolee vain kerran. Vaikka verotuloja menetetään, ei itsemurhan tehnyt ole enää käyttämässä yhteiskunnan palveluita.
"Itsemurhien ehkäisemättä jättäminen" taas on käsitteenä täysin ontuva. Jokaisella on oltava oikeus päättää itse omasta elämästään. Masentuneita, syrjäytyneitä ja narkomaaneja tulee edelleen auttaa juuri mainitsemasi apatian ja välinpitämättömyyden ja sitä kautta myös ympäristöongelmien ehkäisemiseksi, mutta se ei sulje pois itsemurhan mahdollisuutta. Itsemurha on otettava ympäristöystävällisenä ratkaisukeinona huomioon.
Korjaisin vielä omia sanamuotojani: "Nämä aiheuttavat lisäksi apatiaa, eli ympäröivästä maailmasta välittämättömyyttä, joka on yksi suurimmista jne."
Ihminen ei ole ympäristöjätettä. Itsemurhien ehkäiseminen on nimenomaan narkomaanien, masentuneiden ja syrjäytyneiden auttamista ja syrjäytymisen ehkäisemistä, ei kuvitelmiesi(?) mukaista "nyt et varmasti tapa itseäsi" -henkistä sänkyyn sitomista. Itsemurha ei ole ympäristöteko.
Oletko puhunut itsensä tappaneiden omaisten kanssa? Nuoren ihmisen "turha" kuolema on eri asia kuin 80-vuotiaan, hyvän elämän eläneen kuolema.
En kuvittele itsemurhien ehkäisyn olevan mitään "nyt et varmasti tapa itseäsi" - henkistä sänkyyn sitomista. Minusta ei edes pitäisi puhua itsemurhien ehkäisystä. Narkomaanien, masentuneiden ja syrjäytyneiden ym. auttaminen ei sulje pois sitä, että itsemurhakin otettaisiin ratkaisukeinona avoimesti huomioon. Itsemurha voi olla ympäristöteko.
Vaikka nuoren imisen kuolema oman käden kautta on eri asia kuin 80-vuotiaan hyvän elämän eläneen kuolema, molemmat aiheuttavat silti omaisille surua, josta kyllä pääsee yli.
Itsemurhan suositteleminen ei ole ihmisen auttamista. Ihmisen auttaminen on jo itsessään itsemurhan ehkäisyä.
Onko sinun läheisesi tappanut itsensä?
Tästähän saisi mukavan tarinan.
"Kun maailmassa ei enää ollut tilaa kaikillle ihmisillle, päätettiin että osan heistä olisi kuoltava. Joka vuosi arvottiin tietty määrä ihmisiä, sen mukaan kuinka paljon tilaa tarvittaisiin. Näiden ihmisten oli kuoltava. Täysin riippumatta siitä, keitä he olivat, tai kuinka merkittäviä tai rikkaita he olivat. Kaikki pelkäsivät, että arpa lankeaisi heidän itsensä tai heidän läheistensä kohtaloksi. Jos näin kävi, he surivat, mutta alistuivat kohtaloonsa ja hyväksyivät käytännön. Useimmiten. Mutta. Tänä vuonna, löysin oman nimeni kuolemaan tuomittujen joukosta. Minun pitäisi olla jo kuollut. Mutta olen elossa. Ja maailma on ajautunut kaaokseen ja kapinaan. Minun takiani. Mutta, minä olen päättänyt löytää toisen keinon. Keinon, jossa yhdenkään ihmisen ei tarvitse kuolla. Hymyilen ja kohotan katseeni taivaaseen. Tiedän, että ratkaisu on olemassa. Minun täytyy vain löytää se. "
Jos ihmiset tuollaiseen alistuisivat, voisin räjähtää silkasta maailmantuskasta.
Äärimmäisenä keinona tuota on harkittava, ellei tilannetta saada muuten haltuun. Toteutus olisiu kuitenkin vaikeaa.
Epäinhimillistä ratkaisua ei voida edes harkita. Mutta kapitalistihan tekee mitä tahansa suojellakseen oikeuttaan riistää ja rikastua!
Enhän minä ole joukkomurhaa kannattanutkaan. Äläkä sotke tähän kapitalismia ja kommunismia.
Miksen sotkisi? Sosialismi alkaa tällä menolla olla ainoa ympäristön kannalta järkevä ratkaisu.
Sensuroimaton viesti: Herra X on idiootti.
- Fnfn (unohtakaa tämä viesti)
Kummatkin ovat idiootteja, kun eivät tajua lopettaa.
Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole jotakin, joka pitäisi lopettaa kärjistyessään. "Tyhmin on se, joka jatkaa" -kasvatusmallilla kasvaa puolustuskyvyttömiä hissukoita.
Joukkomurha on ratkaisu. Miksi pitäisi valita joitain, jotka saavat jäädä eloon? Jos ympäristö asetetaan kaiken edelle, olisi parempi, jos kaikki ihmiset kuolisivat. Luonto korjaantuisi pikkuhiljaa, kun ongelmasta on hankkiuduttu eroon.
Miksi luonto pitää asettaa kaiken muun edelle. Mitä hyötyä itsemurhan tehneelle ja tämän läheisille oikeastaan on siitä ajatuksesta, että ainakin on yksi saastuttava ihminen vähemmän?
Minusta tuntuu siltä, että Herra X tajuaisi paremmin, jos joku hänen läheisensä olisi itsetuhoinen tai tehnyt itsemurhan.
Siinä vaiheessa, kun yhteiskunta kannustaa ajattelemaan itsemurhan hyviä puolia, on syytä epäillä yhteiskunnan moraalia.
Ja jos joku käsitti minut väärin, en oikeasti pidä koko ihmiskunnan joukkomurhaa ratkaisuna.
Tiedättekö miksi? Koska tykkään elämisestä.
Juuri näin! Kymmenen pistettä ja sadistimerkki!
En sitä tarkoittanutkaan
Täällä taas ilmoittautuu yks teiän keskustelui sivusta usein seuraava. Itse itsemurha-ajatusten kanssa kamppailevana mun pitää sanoo, että jokin Raipparin viesteissä on vaan tosi epäuskottavaa. Jos se haluaakin tehä itsemurhan, niin ihan yhtä paljon se myös haluaa juuri teiän huomiota ja sääliä. Itsekin olen usein aivan yksin moisten tunteitten kanssa ja oishan se hyvä, kun rajattomasti vois jollekulle purkaa ajatuksiaan ja saada tunteen, et jotakuta ees kiinnostaa mun asiat, mutta olen kuitenkin jonkilaisen itsehillinnän omaava ihminen, enkä tee näin. Samoin itsehillintä toimii siinä, etten päätä pahkaa toteuta itsemurha-ajatuksia. Voisin siis väittää, että myös Raippari on kykenevä itsehillintään.
Sööttiä keskustelua vaikka onkin paljon wikipediaa ja muita tiedonlähteitä käytetty tässä, molemmat on oikeassa tavalla tai toisella.
Itsemurha ei ole ratkaisu ,mutta yksittäisen ihmisen valinta pitäisi olla vapaa jos päättäisi jostain syystä päättää elämänsä etenki jos on parantumaton sairaus tai muu.
Mikäli tälläinen käytäntö tulisi ikinä voimaan niin tämä pitäisi toteuttaa kuin vankiloissa: valmiiksi suljetussa paikassa ja sitten polttouuniin. Säästöä. =)
Ja jos silleensä mietittäis ketkä/mitkä on arvokkaita "ihmisenä" niin varmaanki ne jotka omistavat elämänsä auttamiselle. Enkä nyt välttis tarkoita lääkäreitä, palomiehiä jne.. vaan enemmänki sellaisia jotka muuttavat monen ihmisen elämää parempaan suuntaan.
Siinä tapauksessa jos ihminen on vakavasti sairas ja tiedetään ettei parannuskeinoa ole tai jos hän kärsii jatkuvista, kovista kivuista ja haluaa elämänsä lopettaa, hänen mielipidettään pitäisi kunnioittaa. Jos itse sellaiseen tilanteeseen joutuisin, saattaisin hyvin päätyä tähän ratkaisuun. Joten siis kannatan eutanasiaa. Tällaisessa tapauksessa oikeus päättää ihmisen elämästä, ei kuulu kenellekään muulle kuin kyseiselle ihmiselle itse.
Mutta siinä tapauksessa, jos ihminen on fyysisesti terve (tai jos on sairaus joka voidaan parantaa tai joka ei kauheasti haittaa elämää jne. jne.) ja on pahasti masentunut ja haluaisi päättää päivänsä täällä, on kyse SAIRAUDESTA nimeltä masennus, ja jota VOI HOITAA ja josta VOI PARANTUA. Tällöin itsemurhaa ei tule hyväksyä, vaan kyseiselle henkilölle pitää saada apua.
Tässä minun mielipiteeni.
Usein on myös itsemurhan tehneitä masentuneita, jotka on jo hoidon piirissä. Ne on kyllästyneitä ja pettyneitä tilanteeseensa ja saattaa ajatella, että itsemurha on varma tapa päästä tuskistaan, toisin kuin hidas ja paikallaan junnaava, hyvin epävarmoja tuloksia tuottava hoito.
En halua ketään kannustaa tällä viestillä itsemurhaan, mutta haluan vaan tuoda esiin näkökulman, miksi hoidosta huolimatta ihmisen tilanne voi tuntua toivottomalta. Mä en ota kantaa siihen, onko hoito tehokasta, mutta varsinkin monioireisuus tai vakavat masennustilat saa ihmisen äärimmäisen toivottomaksi usein.
Mun viesti kaikille itsetuhoisille on, että koittakaa silti ensin aina päästä hoitoon, ennen kuin teette mitään lopullista päätöstä. Ja koska luultavasti teidän elämäniloanne ei kukaan ulkopuolinen voi rakentaa, ainoastaan helpottaa jossain määrin oloanne, koittakaa lakkaamatta ettiä arjesta jotakin syytä olla elossa. Antakaa itellenne myös aikaa ja olkaa ymmärtäväisiä, vaikka elämä tuntuis kuinka pahalta. Itseviha on meinaan kans yks oma taakkansa kannettavana.
Ei mulla muuta, tuli vähän pitkä viesti ja epäsuora avautuminen omistakin oloistani, sillä tiiän, mistä puhun :D