Ahdistus

Toivon sinulle sydämestäni saakka voimia. Kun tulet täysi-ikäiseksi, voit erota kirkosta ja luoda oman elämäsi. Muista myös aina, että kukaan ihminen ei voi koskaan viedä sinulta oman ajattelusi vapautta ja mielikuvitustasi. Minua auttoi nuorena juuri nuo kaksi asiaa.

Muista, että uskon jättäminen mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtaa ystäväporukkasi katoamiseen. Uskovaiset eivät mielellään käyskentele uskottomien kanssa, joten helposti jättävät sinut pois ryhmästä. Lisäksi sosiaalinen paine jne saattaa ahdistaa kun tutut ja tuntemattomatkin alkavat yhtäkkiä lähestymään "alhaalta käsin". Niin sitä keskusteluilloissa jne aina opetetaan. He eivät siis ole tukemassa sinua elämäsi uudella polulla vaan surkuttelemassa, jne.

Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, joilla on mahdollisesti henk.koht. kokemusta uskonnosta eroamisesta jne. Näitä löytyy suht helposti isoista kaupungeista ihan järjestöjen puolelta. He osaavat aidosti tukea ja auttaa uudessa elämän tilanteessa. Yksinäisyyteen ei kannata vajota ja elämään löytyy sisältöä ja merkitys muustakin kuin taivaaseen pääsyn odottamisesta.