Täällä palstalla jotkut kirjailijoina esiintyvät ovat kritisoineet adjektiivien liiallista käyttöä tekstissä. No minä en ole kirjailija, mutta olen ollut eri mieltä siitä, että adjektiivit pahentaisivat tekstin.
Emmi Itärannan Teemestarin kirja on paljon kehuttu teos. Otetaan kirjasta yksi vajaa sivu eli luvun 3 aloitussivu, jossa on 107 sanaa. Noista sanoista adjektiiveja on ainakin 16 kpl. (Kalpea, tummanharmaa, vaitonainen, kirkas, vihreä, pieni, harva, polttava, viileä, miellyttävä, kovapohjainen, epämukava, väsynyt, lyhyt, valkea, kalpeankultainen)
Olisi voinut joku viisas tämän palstan kommentoija ohjeistaa Emmi Itärantaa adjektiivien käytöstä ennen kuin julkaisi menestysteoksensa vai onko sittenkin niin, että adjektiivit eivät olekaan niin pahasta, ettei niitä voisi olla jopa 15% kaikista sanoista?
Emmi Itärannan Teemestarin kirja on paljon kehuttu teos. Otetaan kirjasta yksi vajaa sivu eli luvun 3 aloitussivu, jossa on 107 sanaa. Noista sanoista adjektiiveja on ainakin 16 kpl. (Kalpea, tummanharmaa, vaitonainen, kirkas, vihreä, pieni, harva, polttava, viileä, miellyttävä, kovapohjainen, epämukava, väsynyt, lyhyt, valkea, kalpeankultainen)
Olisi voinut joku viisas tämän palstan kommentoija ohjeistaa Emmi Itärantaa adjektiivien käytöstä ennen kuin julkaisi menestysteoksensa vai onko sittenkin niin, että adjektiivit eivät olekaan niin pahasta, ettei niitä voisi olla jopa 15% kaikista sanoista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä. En ymmärrä, miksi adjektiiveja pidetään suurina peikkoina, joista aloittelevia kirjoittajia varoitellaan. Välillä tuntuu, että homma on mennyt jopa niin pitkälle, että jotkut alkavat arvottaa tekstiä käytettyjen adjektiivien määrän mukaan; runsaasti adjektiiveja sisältävä teksti ei ole korkealuokkaista jne.
On totta, että adjektiivien liiallinen käyttö saattaa tehdä tekstistä puuroa, mutta että niiden käyttöä alkaisi tietoisesti välttämään, en pidä järkevänä. Taitava kirjoittaja osaa hyödyntää kaikki kielen työkaluja ja hienouksia. Rosa Liksomin Hytti numero 6:ssa suorastaan mässäillään adjektiiveilla ja viihdekirjailijoista mm. Dan Brown viljelee niitä sinne sun tänne elävöittämään tekstiä. Eivätkä ne ole vieraita muillekaan tähdille, kuten Sofi Oksaselle.
Itse näkisin, että vasta tekstiä oikolukiessa, kannattaa näihin ”ylimääräisiin” adjektiiveihin kiinnittää huomiota ja poistaa ne, jotka eivät toimi ja joista ei tule lisäarvoa tekstiin. Sama sääntö pätee kaikkiin muihinkin täytesanoihin. Jos se on tarpeeton, se saa mennä (joo tiedän, helppo sanoa, mutta pirun vaikea toteuttaa käytännössä).
Olen monesti kokenut, että nämä hyvään, nautittavaan tekstiin liittyvät niksit opitaan kerta kerralta; itse käytin aluksi liian vaikeita lauserakenteita, sitten taas liian pitkiä virkkeitä, sitten taas huomasin että ei kaikkea tarvitse ylen määrin kuvailla. Yhtäkkiä huomasin, että tekstiin kannattaa lisäillä kysymyksiä, huudahduksia. Jopa yhden sanan virkkeitä.
Sitten tajusin, että keksimissäni lausahduksissa on parantamisen varaa näin yleisellä tasolla.
Pikku hiljaa olen lisäillyt henkilöideni sanomisiin nk. puhekielisiä ilmaisuja, ja ei, näitä kaikkia juttuja en ole voinut kerralla oppia, en ohjekirjoja pläräämällä vaan kokemuksen kautta.
Tarvitaan paljon pitkäjänteistä harjoittelua, että osaa kiertää vakioiksi muodostuneet virheensä - sillä tavalla olen huomannut itsessäni tapahtuvan muutoksen; kuukausi sitten tuotettu teksti on pienen "vapaan ajattelun loman" jälkeen näyttäytynyt paljon sekavampana kuin kirioitushetkellä. Ajan kuluessa kehityskelpoisuuden huomaa.
En kannata kirjoituskouluja, ellei sitten kirjoitustyylissä ole vakavia ja perustavanlaatuisia ongelmia. Jos kirjoittaja on taitava oppimaan, kehittyy hän tekstinsä avulla eikä se ole kertaalleen kirjoittamista vaan menneistä vikatikeistä oppimista, pikkuhiljaa hiomista.
Korjatkaa ajatuksiani!
Kuka ja missä on varoitellut aloittelevia kirjailijoita adjektiiveista? En ole huomannut täällä enkä muuallakaan (esim. kirjoittajakurssit).
Olen pitkälti samaa mieltä kahden edeltävän kirjoittajan kanssa. Ehkä adjektiiveja kritisoidessa on kritisoitu niiden turhuutta siinä mielessä, että ovat kliseisiä, turhia tms. Oman tyylin kehittelyyn liittyy se, että toimimattomista keinoista osaa luopua olivatpa nämä sitten "huonoja" adjektiiveja tai jotakin muuta.
Adverbit repliikkien laadun kuvaajina ovat roskaa. Adjektiivit kuuluvat taitavan kirjoittajan valikoimaan.