Nähdäkseni tälle palstalle kirjoittaa välillä yksi tai muutama ihminen, joilla on erittäin negatiivinen kuva SSRI-lääkkeistä. Joidenkin väitteiden mukaan ne aiheuttavat esim. aggressiivisuutta. En ole asiantuntija, mutta vähäisellä tajullani riskienhallinnasta ja lääkäreiden toiminnasta sanoisin, että pelot ovat jossakin määrin ylimitoitettuja. Kaikissa lääkkeissä voi olla sivuvaikutuksia ja en tiedä onko niitä SSRIeissä sen enempää kuin muissakaan, mutta varsinkin väitteet aggressiivisuudesta kuulostavat kaukaa haetuilta: eikö niiden vaikutusmekanismi ole pikemminkin (yleistäen) lievää "euforiaa"/"mielihyväntunnetta" vaikuttava ja siten vastakkainen aggressiivisuudelle? Potenssia ne voivat kyllä kai vähän vähentää sen aikana kuin niitä käytetään, mutta toisaalta epäilen masennuksenkin voivan vähentää potenssia usein ja SSRI voi auttaa siihen.
On aina ongelmallista ottaa esimerkkejä tuntemistaan ihmisistä, mutta esim. isäni ioli todella aggressiivinen, vihainen mies, natsi-tyyppinen ihminen, ,mutta lähinnä SSRI:n avulla onnistui muuttumaan nimenomaan ystävälliseksi ihmiseksi, jolle tuli energiaa ja voimavaroja esim. kirjojen lukemiseen. Elämänlaatu parani.
Myös sellainen väite että esim. lääkärit mielen sairauksien alalla olisivat esim. "paskoja" ja toimisivat yleensä huonosti ja väärin on luullakseni ongelmalllinen ja väärä.
On aina ongelmallista ottaa esimerkkejä tuntemistaan ihmisistä, mutta esim. isäni ioli todella aggressiivinen, vihainen mies, natsi-tyyppinen ihminen, ,mutta lähinnä SSRI:n avulla onnistui muuttumaan nimenomaan ystävälliseksi ihmiseksi, jolle tuli energiaa ja voimavaroja esim. kirjojen lukemiseen. Elämänlaatu parani.
Myös sellainen väite että esim. lääkärit mielen sairauksien alalla olisivat esim. "paskoja" ja toimisivat yleensä huonosti ja väärin on luullakseni ongelmalllinen ja väärä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lääkäri on henkilö joka pyrkii auttamaan kanssaihmistä,psykiatri on olio jonka tarkoitus on halvaannuttaa potilas henkisesti ja kontrolloida häntä.
Psykiatri ei ole lääkäri,älä pilkkaa oikeita lääkäreitä!
Oma "agressiivisuuteni" syntyi siitä, kun Seronil 60mg/päivä tukahdutti kaikki tunteeni nollaan. Mikään ei tuntunut miltään. Olisin voinut vaikka tappaa ihmisen, eikä pulssikaan olisi noussut. Valtavan ahdistuksen lääke aiheutti minulle, joka sai sekoilemaan siihen malliin, että rikosrekisterit ja kaikki.
Norjan joukkomurhaaja Breivik oli kuulemma samalla kuurilla.
Täytyy olla kirjattuna jonnekin se tieto, etten apteekki-murron aikana ollut moksiskaan, kun poliisin erikoisryhmä tuli mua riuhtomaan. Se ei tuntunut todelliselta eikä unelta. Se ei tuntunut miltään.
Se rajusti maahan painaminen kolmen kytän toimesta tuntui joltain, joka oli positiivinen kokemus.. että tunsin jotain. Vuosia jälkeenpäin en kovin tarkkaan edes muista koko episodia.
Joku täällä käy sotaa SSRI-lääkitystä vastaan. Olen messissä!
SSRI-aineiden kausaalinen yhteys agressiivisuuteen ja sitä kautta väkivaltaisuuteen on todistettu asia eikä kiisteltävissä.
Vaikka yhteys olisikin olemassa, niin jos korrelaatio on vähäinen, niin se on silloin vähäinen. Jos esimerkiksi se nostaa aggressiivisuutta yleensä erittäin vähän ja merkittävästi vain yhdellä kymmenestätuhannesta, niin silloin ko. lääkkeitä voi ehkä silti määrätä ja sanoa että se ei pahemmin lisää esim. aggressiivisuutta. Ja eikö myös SSRI-lääkkeen syömättömyys voi "aikaansaada" aggressiivisuutta?