"Metsän taloudellinen tuotto on lopulta melko pieni. Siksi metsässä tulisi tehdä mahdollisimman vähän tuottamattomia toimenpiteitä. Nykyinen "tehometsätalous" toimii päinvastoin. Avohakkuun jälkeen on muokkausta, istutusta, heinäntorjuntaa, perkausta, harvennusta ja niin edelleen."
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1419308970716?jako=d1ce7b7eb80a9fb8fcd84144db92148c
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1419308970716?jako=d1ce7b7eb80a9fb8fcd84144db92148c
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Vuodenvaihteessa metsänhoitoyhdistyksestä eroaminen ilmoittamalla tulee vihdoin mahdolliseksi."
Ylläolevaan lauseeseen kiteytyy HS:n jutun kirjoittajan täydellinen asiantuntemattomuus metsätaloudesta.
Metsäsmiehen kommenttiin kiteytyy metsänhoitoyhdistyksen käsitys siitä mikä on metsänhoidon täydellisen ja erehtymättömän asiantuntemuksen kannalta tärkeintä.
Vai onko pelkkä ilmoitus aiemmin riittänyt yhdistyksestä eroamiseen ja jäsen- eli metsänhoitomaksusta vapautumiseen?
Täydellistä tietoa löytyy vain yläkerrasta (ja ehkä metsänhoitoyhdistyksestä?)
Metsänhoitoyhdistyksestä on voinut erota aiemminkin pelkällä ilmoituksella. Metsänhoitomaksusta on voinut vapautua tekemällä vapautuksesta hakemuksen Metsäkeskukseen. Metsänhoitomaksun vapautumisen yhtenä ehtona on ollut ettei ole minkään metsänhoityhdistyksen jäsen.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja metsänhoitomaksun maksaminen ei ole ollut millään lailla sidoksissa toisiinsa.
Itse en ole ollut viimeiseen 15 vuoteen minkään metsänhoitoyhdistyksen jäsen enkä ole maksanut myöskään metsänhoitomaksua.
Helppoa kuin heinänteko? Näin siis oli tähän saakka:
"Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma;
2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti;
3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita;
4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö, jos metsänomistaja tai hänen puolisonsa ei ole metsäammattihenkilö taikka suorittanut metsätalousyrittäjän tutkintoa vastaavaa tutkintoa tahi vastaavan tasoista näyttökoetta; sekä
5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee.
Joten edellä luetun perusteella Ministeriö lausuu ihan oikein: "Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä on vapaaehtoista vuoden 2015 alusta lähtien"
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/metsat/hankkeet_tyoryhmat/metsanhoitoyhdistyslaki.html
Ja Sampsan lausunto on ihan oikeutettu: "Vuoden 2014 loppuun asti yhdistysten jäsenyys on ollut metsänomistajille käytännössä pakollista, ja jäsenmaksut on kerännyt verohallinto. Siis yhdistys, josta ei voi erota ja jolle maksetaan veroa. Tällaisesta tulee mieleen lähinnä neuvostoliittolainen reaalisosialismi."
Näkökanta tämäkin, metsätalouden asiantuntemuksen perusta on tietämys siitä kuinka metsänhoitoyhdistyksestä on voinut aikoinaan erota. Muulla, vaikkapa puiden kasvuun ja itse tehtyyn metsänhoitoon liityvillä pikkuseikoilla ei ole niin merkitystä.
Vaikka oikeastaan nostan hattua kirjoittajalle joka kertomansa mukaan tekee isäntälinjan savottaa parastaikaa ja on osakkeiden sijaan sijoittanut metsään.
Hyvä Agraariari. Nuo luetteloimasi työt vielä sietäisikin jos niillä saisi heti tuottavan metsän. Kuitenkaan hyvin onnistuneessa uudistusmetsässä ei ole vielä ensimmäiseen kymmeneen vuoteen kun pari kuutioa puuta. Seuraavat 20 v menee metsän kasvuun kuitupuu vaiheeseen jossa siitä saa 30 - 40 m3 kuitupuuta á 15 €
Vasta noin 45 v ikäisenä metsän voi haarventaa sellaiseen harvuuteen (Keski-Suomi), että kaikki kasvu on tukkipuuta. Nyt on kuitenkin toitotettu, että puuston voi ja kannattaa uudistaa jopa 25 cm paksuusluokassa 60 v ikäisenä. Jollin mesän parasta tuottoaikaa jää enää 15 vuotta. Ja taas aletaan alusta perusteena tälle milettömyyddelle on ettei metsäomistajalle tarvitse laskea talkootyöstä palkkaa vaan se on sijoittamista tulevaisuuteen. lisää pohdintoja ja laskelmia paremmasta tuotosa. Blogissni ARVOMETSÄ arvokettunen.blogpost.fi
Kierrellen tässäkin pyritään vääntämään harsinta hakkuun kannalle. Niin hyvältä kun se teoriassa kuullostaa on se käytännässä hirveää. Olen jonkun harsintahakkuu kohteen nähnyt ja en edes toista kertaa halua kyseisille kohteille mennä. Ylispuusto on sitä kilpailussa voittanutta tervettä puustoa ja alispuusto taas kilpailun hävinnyttä huonolaatuista puuta ja teidän teorialla näille heikolle materiaalille pitäisi tehdä tilaa ja sairastuttaa koko puulajin kierto ja uuden taimiaineksen jalostus.
Olkoon taimettumisessa kuinka suuri työ tahansa niin aina se uusi taimikko istutettuna tai siemennettynä vuosia nopeammin nousee kun ei toimenpiteitä ollenkaan jolloin alue kasvaa vain horsmaa, vadelmaa, pihlajaa ja hiesukoivua.
Tosin kuusen pakkosyöttäminen joka ainoaan hakkuuaukkoon pitäisi kieltää ja puusto olisi uudistettava kasvupaikan ja maaston perusteella. Nyt kuusta laitetaan hirvien pelossa rannoille, soille, rinteille, kallioille, kuiville, reheville ja ihan jokapaikan maastoihin.
Mäntyä pelätään laittaa kun jopa moninpaikoin olemattomia hirvikantoja pelätään. Hirvestäkin maanomistajat saisivat tietoa vaikkapa metsästäjiltä kyselemällä onko alue kesä vai talvilaidun aluetta jolloin puustosuunnitelmatkin onnistuisivat paremmin kun ainaisen tautipesäkkeen kuusen laittoa jota riivaa niin maannousemat kuin kirjanpainajatkin joten pieni se hirviriski on jos kunnon puustoa tehdään vaikka männystä.
Ainiin. Lapissa on suomen tihein hirvikanta ja taimikot lähes yksinomaan männiköitä ja ongelmia ei juurikaan ole kun olen alueella vuosittain liikkunut. Johtuen siitä että sen talvi populaation ei tarvi pysähtyä siihen ainoaan hehtaarin länttiin napsimaan mäntyjä joita on keksitty laittaa niiden tuhansien hehtaarien kuusiplantaasien väliin. Kun ravinto puustoa on paljon liikkuvat hirvetkin laajemmalla alueella kokoajan ilman merkittäviä vahinkoja aiheuttamatta.