Olen tässä kuukauden päivät opetellut yläpaloisen puukattilan (Jäspi YPV-40) lämmitystä...
Mitenkähän sitä tulisi polttaa, että saataisiin se luvattu 85-90% hyötysuhde?
Mikä vedenlämpö olisi optimi?
Ladataanko pesä täyteen vai miten?
Ohjeessa sanotaan, että vedonsäätäjä säädetään siten, että alaluukku on kiinni, kun kattila saavuttaa halutun lämpötilan..
EIHÄN TÄSSÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ?!? -Polttaa nyt kattilaa luukku kiinni??
Minä nakkasin koko vedonsäätäjän metsikköön, kun se pöljä vetää alaluukun ihan auki, kun puut loppuu, ja hiillos jäljellä.
Mitenkähän sitä tulisi polttaa, että saataisiin se luvattu 85-90% hyötysuhde?
Mikä vedenlämpö olisi optimi?
Ladataanko pesä täyteen vai miten?
Ohjeessa sanotaan, että vedonsäätäjä säädetään siten, että alaluukku on kiinni, kun kattila saavuttaa halutun lämpötilan..
EIHÄN TÄSSÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ?!? -Polttaa nyt kattilaa luukku kiinni??
Minä nakkasin koko vedonsäätäjän metsikköön, kun se pöljä vetää alaluukun ihan auki, kun puut loppuu, ja hiillos jäljellä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kun kattilavesi nousee 90 asteeseen pitää vetoluukun mennä kiinni jotta kiehuminen estyy!!!
Käy se vedonsäätäjä metsästä takaisin ja laita kiinni ja säädä ohjeiden mukaan ja opettele käyttämään kattilaa oikein.
Vääräkin tapa on olemassa-kitupoltto estää kiehumisen mutta saastuttaa ja pikeää kattilaa.
Siksi en sitä sinulle neuvokaan miten se tapahtuu, käytetään lähinnä kiehumisen estämiseksi ja lämmityksen helppouden takia.
Ja voithan siirtyä sähkövastuksille jos sellaiset on.
Minulla on kattilan latauspiirissä Datsunin termostaatti, joka pitää kattilaveden 72 asteessa. Ja jos säädän vedonsäätäjän "oikein", niin silloinhan se just palaa kitumalla ja naapuri tukehtuu/reklamoi.
Jos taas avaan luukkua liikaa, niin hyötysuhde todennäköisesti laskee savukaasujen lisääntyessä... Tätä minä just haluaisin tietää, jotta miten sitä kuuluu polttaa.
Tottahan mulla sähkövastuksetkin on; 12kW varaajapöntössä. Pitäskö minun siis luovuttaa ja pistää hanskat kattilan ripaan/kattilaan?
Myydään 50 kuutiota märkää sekahalkoa.
- James, Jesse James
yläpalokattilalla tuskin pääsee koskaan moiseen yli 85% hyötysuhteeseen.
Itselläni on arimax 35 alapaloinen ja siinäkin luvataan vaan n.80% hyötysuhdetta.Alapaloinen kuitenkin on aina parempi kattila puulämmitykseen.
Ilmanotto kiinni kattilan poltto on kattilan tervausta.Minulla on mekaaninen säätö ilmanottoluukussa ja aina jätän sen 1-2mm auki vaikka säätäjä jo laittaisi luukun kiinni lämpötilan noustessa.Alapaloinen vaatii kuitenkin pitkän hyvät vetoominaisuudet omaavan hormin.Omani on lecaharkkopiippu.Noin 10m pitkä.Toimii erittäin hyvin.
Itselläni on Arimax35 ja sen kaverina 2000 litran vesivaraaja. Omakotitalomme edelliseltä omistajalta saatiin hyvin vähän tietoa kyseisestä härvelistä ja kaikki lisäinfo olisi tervetullutta. Esim. mihin asteeseen varaaja tulisi lämmittää parhaan lämmitystehon saavuttamiseksi? Meillä Arimax on päällä yleensä vain illalla, koska muuten ollaan poissa kotoa eikä puulämmityksen kanssa näpertämiseen jää aikaa.
Riippuu paineista eli sen vuoksi en voi antaa täsmällistä tietoa.
Meillä oli sama tilanne kuin teillä eli muutettiin vanhaan omakotitaloon ja omistajalta saatiin lähinnä fiilispohjaista tietoa lämmittämisestä.Voi pojat,mistähän aloittaisi!Lämmityksen opettelun vaiheista voisin kirjoittaa kirjasarjan.
Kysymyksiä:
Onko varaajassa lämpömittaria ja millainen lukema siinä on silloin kun kattilan/järjestelmän painemittari on liki 1.5 baria?
Huomio!ÄLÄ yritä lämmittää varaajaa täyteen eli liki 1.5 baria MIKÄLI varaajan lämpömittari lähenee sataa.Varaajaa ei kannata kiehuttaa!
Huomio!Kattilan lämpömittari on eri asia kuin varaajan lämpömittari.
Maksimilämpönä voisi varaajassa pitää 85 astetta plussan puolella.Jos 1.5 barin paine tulee aikaisemmin vastaan kuin haluttu lämpötila,niin on järjestelmästä poistettava vettä.Ja muutenkin on tarkkailtava paineita ja lisättävä vettä tarpeen mukaan.Jos paineet laskee liian nopeasti,niin tarkasta paisuntasäiliöiden kunto sekä mahd. vuotokohdat.
Onko paisuntasäiliö(t) kunnossa ja esipainee(t) asetettu?
Meillä oli ongelmia viime talvena,kun paisuntasäiliöstä toinen lopetti toiminnan eli nosti paineet liian nopeasti ylös ja hetikohta alas,joten varaajan energiasisältöä ei saatu koskaan nostettua tarpeeksi korkeaksi.Onneksi pakkasta ei ollut kuin max. 23 joten selvittiin 9 tunnin lämmittämisellä päivässä: (.Meillä OLI yläpaloinen puukattila,joka vaihdettiin stokeriin viime kesänä.
Sinä olet siinä mielessä onnellisemmassa asemassa kuin me,että sinulla on alapalokattila,jonka varastopesään saa mahdutettua kerralla varmastikin kaiken varaajan täyteen lataamiseen vaadittavan puumäärän.
Onko vedonsäädin kunnossa?
Alapaloisissa kattiloissa vedonsäädin ei ole niin kriittisen tarpeellinen kapistus kuin yläpaloisissa,mutta palotapahtumaa on helpompi hallita,kun sellainen on käytössä.
Meillä meni kerran vedonsäädin rikki ja vaimo oli kotosalla lämmittämässä.Pannun lämmöt nousi punaiselle ja keittäminen oli herkässä.Kyllä jurppi sitten kun joutui eri paksuisilla muttereilla rajoittamaan ilmansaantia,että meni taas pertana hermot.Onneksi tuli putkari asentamaan uuden.
Saitko ohjeita toisioilman säädöstä?
Siellä jossain pannun sivulla pitäisi olla toisioilmakotelo ja siinä jonkinlainen ruuvi,jota pyörittämällä saadaan säädettyä ilmamäärää,joka virtaa keraamiseen jälkipolttokammioon.Sitten säädetään sitä ruuvia siten,että saadaan palokaasujen lämpötilaksi ohjekirjan suositus,jos sellainen löytyy.
Enempää en alapaloisten kattiloiden säädöistä tiedä,ei ole tullut vastaan.
Mutta toivottavasti näistä ohjeista oli jotain apua.
Kiitos vinkeistä, tuli paljon uutta tietoa. Edellinen omistaja tosiaan ei tiennyt Arimaxista suunnilleen muuta kuin sen, että se lämpiää puilla ja mitään ohjeita ei ole. Hienoa...
Arimaxin paineista en tiedä oikeastaan mitään, en edes miten niitä säädetään. Arimaxin kyljessä on läpyskä, jossa varoitetaan, että max. paine saa olla 1,5 bar. Sen mittari näyttää aina 0,5 bar, onkohan sitten rikki vai mitä... Varaajassa meillä on 2 lämpömittaria (ylä- ja alavesi) sekä 2 mittaria varaajaan Arimaxilta vievissä vesiputkissa.
Paisuntasäiliö lienee ok. Siinä ei ole mitään painemittaria.
Arimax35:ssa on molemmilla puolilla pienet luukut, joissa on säätö. Mitäköhän niille kuuluisi tehdä? Se voisi olla se toisioilman säätö? Kummatkin on nyt ruuvattu ihan auki. Palokaasujen lämpötilasta ei mitään tietoa, ohjekirjaa kun ei ole. Vedonsäätöä en osaa yhdistää muuhun kuin täyttöluukussa olevaan läppään, jota säädetään vivulla.
Arimax35:ssa on etupanelissa kolme mittaria, joista kaksi on lämpötilalle ja yksi paineelle. Painemittarissa ei näytä tapahtuvan minkäänlaista liikehdintää, toinen lämpömittareista nousee ja näyttää ehkä jopa oikeaa lämpötilaa, kun puut palavat, mutta vas. puoleinen mittari on n. 30 asteessa eikä siitä hievahda. Näiden lisäksi on säätönuppi, jossa asteet välillä 30-90. Siihen en ole koskenut, en tiedä mitä siitä voisi tapahtua - jos mitään.
Sen olen tajunnut ettei Arimaxia saa lämmittää yli 100 asteen ja samoin varaajan vettä. Siihen tilaan tosin päästään harvoin sillä ei sitä jaksa kukaan niin kauaa lämmittää. Varmaan olisi ihan kiva ja hyödyllinen kapistus, mutta ei siitä saa täyttä hyötyä irti, kun ohjeita ei ole. Jos on lisätietoa niin mielenkiinnolla niitä luen.
Se painemittari saattaa olla rikki.Eli kannattaa vaihdattaa.Teidän pitäisi saada joku asiantuntija esim. putkimies paikalle.Joillain putkareilla on jopa omakohtaista kokemusta kyseisestä kattilasta.Liekö ex-omistaja lämmittänyt kattilaa koko ajan huonolla hyötysuhteella eli toisioilmaruuvi kiinni?
Yksi kattilan mittareista saattaa olla savukaasulämpömittari.
Minkälaisia lämpöjä ne varaajan mittarit näyttävät ja millä puumäärällä lämmitettynä?
Lopettakaa se ikävä puilla turaaminen.
Laita kattilaan sähkövastukset noin 11 kw.
Niin kuin minä tein. Ja nyt nautin siististä ja helposta lämmityksestä.
Helposta ja kalliista lämmityksestä.
Lopeta sinä sen sähkölämmityksen ihanuuden saarnaaminen foorumeilla. Anna ihmisten lämmittää vaikka hyppynarulla. Mene katsomaan sitä sähkömittarin pyörimistä, siinä sinulle sopiva ajankulu.
Kun näitä juttuja täällä forumilla lukee niin sääliksi käy kun lämmittäjät investoivat 10 € että säästäisivät 1 €. Hyvin useasti säästäminen tulee kalliimmaksi. Siksi on hyvä palauttaa säästäjät välillä maanpinnalle miettimään. Jos esim. lämmityksessä jotain pystyisi säästämään niin muistaisivat että "viimeisessä palttoossa ei ole taskuja".
Otan osaa...
Nimimerkillä Arimax 240 kattilaan kyllästynyt
Ps:Nykyään palaa hake Säätötulen stokerin avustuksella ilman turhaa vedonsäätimen ja paineiden kyttäyksen kanssa vehtausta
valmistaja on puhunut höpöjä jos on tuollaiset hyötysuhteet luvannut yp-kattilalle...
mutta asiaan. täytä pesä vain puolilleen että palamisellekin jää tilaa pesän yläosaan. kattilan lämpötila min 70-80 c.
olen säätänyt omasta jämästä latauspumpun käynnistymisen noin 90 asteessa,jotta palamislämpötila saadaan heti alkuun korkealle ja karstoja polteltua :-)
palamisilmaa on yläpaloisessa vaikea säätää sopivaksi,koska palo ei ole tasaista eikä palamista pysty tarkkailemaan luukkujen ollessa kiinni.
Olen lämmittänyt Jämä 140 kattilalla vuodesta 1983 sekalaisella puupolttoaineella .
Hakkuutähteet, rakennuspurkupuut, koivuhalot yms.
Pesä melkein täyteen ja päältäsytytys tervaksilla tms-
Savukaasumittarin lämpötila säädetään 300-350 c toisioilmalla joka on kytketty sa-
aan alailmaluukun ketjuun. Ei kattila ja piippu nokeennu. 2000 l varaajan lämpötila
nousee puloellatoista pesällisellä 60 asteesta 90-100 astessen.
Yhden vuoden jouduin lämmittämään sähköllä 16000 kW puilla nyt 6000 kW / vuosi
jr
Edellinen+kattila++oli+juuri+tuo+sama+Jämä+140,+jolla+lämmittelin+30+vuotta.+Virittelin+sitä+ja+sain+sen+toimimaan+suht+koht+hyvin,+mutta+puiden+lisäys+n+30min+välein+hyvän+hiilloksen+päälle.+Hyötysuhteelataan+toimi+paremmin++mitä+kuvasit++kattilasi+toimivan.
Vaikka on wanha aloitus ja maassamme puulämmitys hiipumassa, niin silti todellisuus on syytä huomioida.
Erikoisesti Yläpalo / alapalo kattiloiden valmistajat ovat ilmoittaneet hyötysuhteen erittäin hyvissä olosuhteissa. Tehtaan osaavien henkilöiden säätöjen ja tietämysten kautta. On siis täysin eri käsite kuin asiakkaalla / arjessa - missä sama kattilatyyppi toimii. Olosuhteet nyt on toiset ja ilmoitettu hyötysuhde teoriaa.
Erikoisesti Yläpalo kattilan hyötysuhde on suoraan riippuvainen käyttäjän ymmärryksen tasosta ymärtää puun palamisen salat.
-