Vuoden alusta lähtien Itämerellä liikkuvien alusten on vaihdettava polttoaineeseen, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 prosenttia.
Suomalaisvarustamot pelkäävät, ettei rikkidirektiivin noudattamista valvota riittävän tehokkaasti.
Valvonnasta vastaava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vakuuttaa valvonnan tehokkuutta.
Rikkidirektiivin myötä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikkuvien alusten on vaihdettava polttoaine vähärikkiseen dieseliin tai hankittava rikkipesuri. Suomen lipun alla liikkuvista laivoista 85 prosenttia aikoo siirtyä vähärikkiseen, mutta kalliimpaan polttoaineeseen.
Suomalaisvarustamoissa pelätään nyt, ettei direktiivin noudattamista valvota riittävästi. Kiusaus rikkomuksiin on suuri, koska se säästää paljon rahaa.
– Vähän isompi alus, joka tulee Englannin kanaalista Itä-Suomeen, Kotka-Haminaan tai Primorskiin Venäjälle edestakaisin, voi säästää per matka 150 000 euroa, laskee Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.
Valvonnasta vastaava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vakuuttaa, että valvonta on tehokasta.
– Erittäin mielelläni kuulen valvonnan edustajana, että asiakkaat kaipaavat lisää valvontaa. Uskomme kyllä täällä liikenteen turvallisuusvirastossa, että rikkidirektiivin valvonta on aivan riittävällä tasolla heti vuodenvaihteessa. Pyrimme saamaan kaikki rikkojat kiinni. Tietenkään 100-prosenttista kattavuutta emme voi näillä resursseilla luvata eikä se ole tarpeenkaan, kommentoi valvonnasta ja tarkastuksesta vastaavan osaston johtaja Juha-Matti Korsi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
Rikkurit joutuvat vaihtamaan polttoaineen
Rikkidirektiivin noudattamista valvovat Suomen 24 satamavaltiotarkastajaa. Alusten käyttämä polttoaine tarkastetaan asiakirjoista. Tarvittaessa otetaan polttoainenäytteitä tankeista.
Satamaan tulevista aluksista 10 prosenttia joutuu tarkastuksen kohteeksi. Suomessa se tarkoittaa 160 alusta vuodessa.
Tarkastukset kohdistetaan erityisesti aluksiin, jotka tulevat rikkirajoitusalueen ulkopuolelta. Kiinni jäänyt alus jää satamaan.
– Jos aluksessa ei ole määräyksiä täyttävää polttoainetta, niin alus joutuu tietysti hankkimaan sellaista polttoainetta ennenkuin matka pääsee jatkumaan, selittää Juha-Matti Korsi.
Rikkomukset ilmoitetaan syyttäjälle ja viime kädessä oikeus päättää rangaistuksista. Prosessi vie kuitenkin aikaa. Varustamojen mielestä lisäksi tarvittaisiin samanlainen pikasakotus-mahdollisuus kuin öljypäästöjen yhteydessä on.
- Suomen varustamot ovat ajaneet voimakkaasti sitä, että pitää saada tämmöinen hallinnollinen sakkomalli. Nyt tarvittaisiin poliittisia päätöksiä, vaatii Widén.
Liikenneministeriö on selvittänyt pikasakon mahdollisuutta. Sen tarpeellisuutta punnitaan, kunhan nähdään, toimiiko valvonta nykysäännöksillä. Ainakaan tällä hallituskaudella pikasakosta ei ehditä päättää.
Halpa öljy pienentää laskua
Eri puolilla Itämerta, esimerkiksi Tanskan salmissa, on myös "nuuskijoita" eli mittareita, jotka mittaavat alusten rikkipäästöjä. Suomen merialueille suunnitellaan lisäksi lentovalvontaa. Se ei kuitenkaan ala vielä vuodenvaihteessa.
– Suunnittelemme lentovalvontaa yhdessä Rajavartiolaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Samoilla valvontalennoilla, joilla valvotaan öljypäästöjä, valvottaisiin myös alusten pakokaasupäästöjä. Toivotaan, että ensi vuoden aikana saamme laitteistot kuntoon ja käyttöön, toteaa Korsi.
Rikkidirektiivin on pelätty tulevan kalliiksi Suomen varustamoille. Lopullista hintalappua ei vieläkään tiedetä, mutta helpotusta tuo öljyn hinnan laskeminen.
– Hintaero vähärikkisen dieselin ja raskaan polttoöljyn välillä on ollut noin 300 euroa kuutiolta. Viime aikoina hinta on kuitenkin laskenut, koska öljybarreli on halventunut 120 taalasta 80 taalaan. Lopullinen hintalappu riippuu täysin polttoaineen hinnan kehityksestä, sanoo Widén.
Rikkidirektiivin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa. Rikinoksidit happamoittavat vesistöjä. Rikkiin sitoutuneet pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle.
Suomalaisvarustamot pelkäävät, ettei rikkidirektiivin noudattamista valvota riittävän tehokkaasti.
Valvonnasta vastaava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vakuuttaa valvonnan tehokkuutta.
Rikkidirektiivin myötä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikkuvien alusten on vaihdettava polttoaine vähärikkiseen dieseliin tai hankittava rikkipesuri. Suomen lipun alla liikkuvista laivoista 85 prosenttia aikoo siirtyä vähärikkiseen, mutta kalliimpaan polttoaineeseen.
Suomalaisvarustamoissa pelätään nyt, ettei direktiivin noudattamista valvota riittävästi. Kiusaus rikkomuksiin on suuri, koska se säästää paljon rahaa.
– Vähän isompi alus, joka tulee Englannin kanaalista Itä-Suomeen, Kotka-Haminaan tai Primorskiin Venäjälle edestakaisin, voi säästää per matka 150 000 euroa, laskee Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.
Valvonnasta vastaava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vakuuttaa, että valvonta on tehokasta.
– Erittäin mielelläni kuulen valvonnan edustajana, että asiakkaat kaipaavat lisää valvontaa. Uskomme kyllä täällä liikenteen turvallisuusvirastossa, että rikkidirektiivin valvonta on aivan riittävällä tasolla heti vuodenvaihteessa. Pyrimme saamaan kaikki rikkojat kiinni. Tietenkään 100-prosenttista kattavuutta emme voi näillä resursseilla luvata eikä se ole tarpeenkaan, kommentoi valvonnasta ja tarkastuksesta vastaavan osaston johtaja Juha-Matti Korsi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
Rikkurit joutuvat vaihtamaan polttoaineen
Rikkidirektiivin noudattamista valvovat Suomen 24 satamavaltiotarkastajaa. Alusten käyttämä polttoaine tarkastetaan asiakirjoista. Tarvittaessa otetaan polttoainenäytteitä tankeista.
Satamaan tulevista aluksista 10 prosenttia joutuu tarkastuksen kohteeksi. Suomessa se tarkoittaa 160 alusta vuodessa.
Tarkastukset kohdistetaan erityisesti aluksiin, jotka tulevat rikkirajoitusalueen ulkopuolelta. Kiinni jäänyt alus jää satamaan.
– Jos aluksessa ei ole määräyksiä täyttävää polttoainetta, niin alus joutuu tietysti hankkimaan sellaista polttoainetta ennenkuin matka pääsee jatkumaan, selittää Juha-Matti Korsi.
Rikkomukset ilmoitetaan syyttäjälle ja viime kädessä oikeus päättää rangaistuksista. Prosessi vie kuitenkin aikaa. Varustamojen mielestä lisäksi tarvittaisiin samanlainen pikasakotus-mahdollisuus kuin öljypäästöjen yhteydessä on.
- Suomen varustamot ovat ajaneet voimakkaasti sitä, että pitää saada tämmöinen hallinnollinen sakkomalli. Nyt tarvittaisiin poliittisia päätöksiä, vaatii Widén.
Liikenneministeriö on selvittänyt pikasakon mahdollisuutta. Sen tarpeellisuutta punnitaan, kunhan nähdään, toimiiko valvonta nykysäännöksillä. Ainakaan tällä hallituskaudella pikasakosta ei ehditä päättää.
Halpa öljy pienentää laskua
Eri puolilla Itämerta, esimerkiksi Tanskan salmissa, on myös "nuuskijoita" eli mittareita, jotka mittaavat alusten rikkipäästöjä. Suomen merialueille suunnitellaan lisäksi lentovalvontaa. Se ei kuitenkaan ala vielä vuodenvaihteessa.
– Suunnittelemme lentovalvontaa yhdessä Rajavartiolaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Samoilla valvontalennoilla, joilla valvotaan öljypäästöjä, valvottaisiin myös alusten pakokaasupäästöjä. Toivotaan, että ensi vuoden aikana saamme laitteistot kuntoon ja käyttöön, toteaa Korsi.
Rikkidirektiivin on pelätty tulevan kalliiksi Suomen varustamoille. Lopullista hintalappua ei vieläkään tiedetä, mutta helpotusta tuo öljyn hinnan laskeminen.
– Hintaero vähärikkisen dieselin ja raskaan polttoöljyn välillä on ollut noin 300 euroa kuutiolta. Viime aikoina hinta on kuitenkin laskenut, koska öljybarreli on halventunut 120 taalasta 80 taalaan. Lopullinen hintalappu riippuu täysin polttoaineen hinnan kehityksestä, sanoo Widén.
Rikkidirektiivin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa. Rikinoksidit happamoittavat vesistöjä. Rikkiin sitoutuneet pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle.
Vastaukset 23
Vanhimmat
En jaksanu lukee koǩonaan, mutta hyvä juttu varmaan. Eikös tohon Hki-Tallinna välille tuu uus alus. Vissiin ihan normien mukainen. Mutta kai laivalla reissaaminen kuitenki aina lentämistä järkevämpää on. Sillähän mä risteilyinnostuksen itselleni selitän :)
Justiinsa noin, ei viitti seurata mitähän politiikot on saanu aikaan, jep jep. Tuletkos sitte tänne itkemään kun matkas kallistuu? Ihan tiedokses vaan että meri saastuu joka tapauksessa lisää kun direktiivit ei koske kaikkia tasapuolisesti ja hinnat nousee vielä ihan v.itusti.
Miksi tuollaisia aloituksia pitää keksiä. Jotain faktaa pitäisi laittaa omien ajatuksien tueksi.
Kuinka joku jaksaa keksiä tuollaista? Eihän tuollaista hihhuliontia kukaan jaksa lukea.
Käyttäisit pentu faktatietoa!
Juttu näkyy olevan lainattu maikkarilta:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rikkidirektiivi-voimaan-valvonta-huolettaa-varustamoja/4613236
Tiedä sitten mitä tarkoittaa tämän asian yhteydessä "hihhulointi"..........
Sitä, että ilman lähdeviittausta aloitus ei ole minkään arvoinen. Se kun ei perustu muuhun kuin aloittajan mielikuvitukseen.
Ymmärrys puuttuu näköjään itseltäsi. Lienet besserwisser-tyyppiä, nehän suoratsaan rakastaa pilkkujen n.ussimista. Vaikken oo yliopistoa käynyt, ymmärrän lukemani selvästi paremmin kuin sinä. Mielikuvituksella ei ole rkkidirektiiviuutisen liittämisen kanssa mitään tekemistä.
sivusta seuranneena kysyisin kirjoittajalta " ex-telakkaduunari" käyttämänsä besserwisser-tyyppiä -sanan selkokielistä versiota, siis suomenkielellä tuo sanan merkitys
Kirjoitan seuraavaa: direktiiviin on tehty liukumasäädös, jonka mukaan säädöstä aletaan soveltamaan vuonna 2020.
Ymmärrät kai lukemasi.
Näyttää siltä että Suomea tuo mainitsemasi liukuma ei koske. Merimiesunionin lehdessä kirjoitettiin samasta asiasta, että lobbaus oli turhaa, Vihreät halusivat Suomen olevan direktiivin toteuttajana 1.1.2015 alkaen.
Olisi kannattanut käydä. Olisit oppinut argumentoinnin perusteet.
Sinulta on jäänyt ne sivistyksen opinahjot käymättä, muutoin et aukoisi täällä päätäsi. Tämä suoli24 kun on katsos tavisten foorumi jollainen sinäkin olet, ilman korkeampaa koulutusta :D
Besserwisseriksi sanotaan henkilöä, joka on tietävinään kaikesta kaiken. Murteissa ja slangissa sellaisille kusipäille on monia erilaisia versioita.....
Ensimmäinen järkevä kommentti koko juttuun.
Vihreät ovat häviävän pieni ryhmä. Heidän halunsa ovat lopputuloksen kannalta yhtä tyhjän kanssa.
Ei näytä olleen. Paljon pahaa on saaneet aikaan kotimaassakin, niinkuin ne jäteasiat jotka on aiheuttaneet ok-talo asukkaille suuria laskuja ja eläkeläiset ovat kykenemättömiä kustantamaan niitä. On tuttu tosiasia että ne on sen luokan anarkisteja, että voi jo puhua vihreästä terrorismista, jolle päämäärä on tärkein.
Kiitti ihan v.itusti vihreille ja Satu Hassille jotka tuonkin aikaan sai. Hinnat nousee ja kaipa varustamot joutuu irtisanomaan hlö-kuntaa niinkuin Finnlines jo tekikin. Samaan aikaan vanhat EU maat tekee mitä lystää. Kiitti siis v.itusti Suomen poliitikoille tästä ja telakoiden paskasopimuksista. Ja matkustajat vähenee...
Sitä matkustajien vähenemistä meilläkin pelätään... :(
Ei yksi pääsky ole ennenkään kesää tehnyt. Siellä Brysselissä on kuule muitakin päättämässä ja suomalaiset edustajat ovat vain pisara menessä, joilla ei ole paljoa mitään vaikutusta yhtään mihinkään.
Suomalaiset kyllä ajoi sitä asiaa, muut näki varmasti että kalliiksi tulee suomalaisille varustamoille mutta olihan ne ilosesti mukana kun arvasivat, että heidän omat saa taatusti siirtymäaikaa ja paremmat kilpailuasetelmat esim. rahdeissa. Arvaa kumpi on tavarantoimittajalle edullisempi vaikka Vuosaaresta Englantiin: suomalainen alus vaiko Maltan lipun alla oleva?
No minkäs lipun alla niitä suomalaisia kulkee?
Noin puhuu henkilö, jolla ei ole aavistustakaan asian oikeasta laidasta.
Juttuhan on niin, että direktiivi koskee kaikkia Itämerellä liikennöiviä tietyn minimisuuruuden ylittäviä aluksia. Eli olipa aluksen perässä mitä tahansa, direktiivi koskee sitä.
Todellisuudessa Itämeren valtioiden varustamot koettivat saada itselleen kuljetusmonopolin. Asia myytiin vihreille, koska heiltä puuttuu arvostelukyky ja asioiden näkeminen kokonaisuutena. Matkustajaliikenteeseen ei kannattanut kiinnittää huomiota, koska sen kannattavuus korjaantuu yksinkertaisesti hinnankorotuksilla ja matkustajat ovat ne valmiita maksamaan.
Noin yksinkertaista tuo oli.
Tää sopiikin paremmin kuvaan.