Terve Markku, aiotko laittaa omaan taloosi Veda 35 M kattilan?
Markku Lievonen
Puukaasu
25521
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kahdesta vakavasta vaihtoehdoista Veda 35M on niistä toinen. Muutamasta tekijästä kiinni.
Maga kattilat taitaa olla myös kelpopelejä. Vähän vain on kokemusperäistä tietoa luettavana ainakaan finskaksi. Mikä on se toinen paljouden markkinoilla oleva jota tuumiskelt? Useinhan kattilan valintaan vaikuttaa myös sijoitus paikan tilat joten aina se testivoittaja ei ole omaan käyttöön parhain. Tietysti omat mieltymyksetkin ajaa joskus sen hifi 94,4% hyötysuhde kattilan ohitse,mm käyttövarmuuskin yms kuka mitäkin omakohtaisesti arvostaa. Onneksi nykyiset alapaloiset on kaikki jo kelpo pelejä oikein käytettynä joten kovin metsään ei voi edes mennä!
>Mikä on se toinen paljouden markkinoilla oleva jota tuumiskelt? <
Atmos DC 40GS. Rakenteeltaan monet kattilat ovat samankaltaisia ja käytännössä ei liene suuriakaan eroja. Atmos kattila on vain tullut tietoisuuteeni monelta taholta. Karkeasti voinen todeta, ettei kattilan valmistajan ilmoittamalla korkealla hyötysuhteella ole todellisuuteen paljoakaan kosketuspintaa,- vaan ainoastaan suuntaa antava.
Samoin keraamiikasta tuleva hyöty on ylimitoitettua.Keramiikan käyttö mieluimmin tasaannuttaa kaasujen palamista elio kaasut palavat tarkemmin myös huonommassa tilanteessa.
15L isompi varastopesä on plussaa atmoksessa ja hitusen parempi hyötusuhde kait. Puiden mitassa häviää , vähän makuasia itse tykkään isommista puista koska olen laiska ns samalla likutus määrällä menee enemmän puuta Tuosta vedasta ei ole oikein mitään todellista mitattua hyötysuhdetta ja jos on niin taitaa olla suomi testi ja atmos on tehtaan ilmoittama eli eipä olisi vertailukelpoisia edes.
Kaksi hyvää kattilaa kumpikin toimii.
Laita ihmeessä kokemuksia hyviä ja huonoja opiksi ja varoitukseksi muillekin jos jonain hetkenä jompi kumpi on tulilla.
>Laita ihmeessä kokemuksia hyviä ja huonoja opiksi ja varoitukseksi muillekin jos jonain hetkenä jompi kumpi on tulilla. <
Niimpä. Parasta tietoa kattiloiden todellisesta laadusta ja niiden toiminnasta saisi käyttäjiltä. Mitä ongelmai ja minkä tasoisia ja mitä hyviä puolia jne... Näin remontoijat / kattilan hankkijat saisivat todellista tietoa ja miten joku kattila soveltuisi paremmin kuin toinen.
Mutta, harvalla kirjoittajalla on itseluottamusta kirjoittaa puolueettomasti havainnoistaan. Aivan kuin lämmitysmuoto / kattilan merkki olisi persoonallisuuteensa kuuluva alue, johon reagoidaan.
Mutta, oli miten oli, niin jos asi ottaa tulta ja aktivoi pohtimista, niin ajattelin kirjoitella havainnoistani ymmärrykseni mukaisesti. On yks hailee minkä merkkinen kattila on kyseessä.
Eikun Veda on paras kattila mitä tehdään. Yksinkertainen, varma, kestävä, ei sähköjohtoja (langaton puhallin), hyötysuhde huippua, iso ovi, helppo puhdistaa, ei mitään liikkuvaa osaa joka voi vikaantua jne.
Jos joku jotain väittää vastaan niin on narsisti siis NARSISTI. Joten pojut hiljaa, minä olen teidän opettaja.
Ja ennenkuin valinnan tekee, kannttaaa myös katsoa, monenko mutkan kautta pannun sinne pannuhuoneeseen joutuu kuskaamaan. Kyllä ainakin minulla oli siinä ja siinä, että sain kattilan pannuhuoneeseen(Veda). Pannuhuone alakerrassa ja heti rappusten alapäässä 90 asteen mutka. Hyvä oivallus pannun siirtoon on muuten sopivan kokoinen rullakko alle, sen päällä sitä tuuppailee helposti yksikin ihminen.
Ihan mielenkiinnosta kyselen että paljonko voisi kuvitella säästävansä polttopuita vaihtamalla joku tämmöinen uudenaikainen kattila tuommoisen mikä minulla on tilalle, ja siis kyseessä on itsetehty ja appiukkovainajan kaver alan ammattilaisen tekemä "paremmalla hyötysuhteella kuin kaupan" kattila.
Puita meillä on mennyt joku 15-18m3 vuodessa ja en tarvi mitään pilkuntarkkaa lukua vaan ihan arvio että missä suuruusluokassa liikutaan.
Olen itse suunnittelemassa aurinkokeräimiä tuohon rinnalla mutta tietysti kiinnostaa tämmöinenkin tieto.
>Puita meillä on mennyt joku 15-18m3 vuodessa ja en tarvi mitään pilkuntarkkaa lukua vaan ihan arvio että missä suuruusluokassa liikutaan.<
Jos asia kiinnostaa, niin pohtisimmeko asiaa laajemmin? Minkä kokoinen varaaja on ja miten lämmität kattilalla tätä varaajaa? Esim. puiden lisäyskertojen väli.
Kuten toisaalla jo pohditte, niin tarkin laskutapa olisi tietää lämmityskerralla poltettu puu määrä ja varaajan koko ja lämmönnousu.
(Harmi kun täällä netissä ei voi tunnistaa kirjoittajia ja siksi monasti käsitellään samoja asioita moneen kertaan.) Jos muistelen / yhdistän asioita oikein, niin yhtä merkittävä asia kuin puiden säästäminen paremmalla hyötysuhteella on lämmittämisen helpottuminen.
Onneksi nuo kaksi tekijää kulkevat käsi kädessä tämän päivän käänteispalo kattilassa.Niin, jos kokonaisuus on toteutettu oikein.
Otappa nyt sitten ensin sellainen lämmityssessio missä punnitset puut ja lasket kattilan hyötysuhteen. Eihän kukaan voi tuollaista arvioida. Uudenaikaisilla kattiloilla saat puusta energian varaajaan n. 80-85%. Eli joka kilosta n. 3,32-3,52 kWh. Tuo tietysti edellyttää kuivia puita. Ero voi olla sen alan ammattilaisen tieto taidosta riippuen 0-30%.
En jaksa mitään puita alkaa puntaroimaan mutta täytyy kai jollakin olla tämmöinen vaihto operaatio tehtynä josta saa jonkun näköisen arvion jotta mitä tämmöinen operaatio on säästänyt puita vaikkei nyt samanlainen pannu olekkaan kuin minulle.
Onhan noiden puiden punnitseminen niin iso urakka, että ei moiseen kannata ryhtyä.
No voi jumlauta vai että kädet likaantuu.
Itse olen nuo puut kaatanut ja pieninyt joten ei nuo minua mitenkään erityisemmin kuvota mutta en jaksa alkaa hommata vaakaa jotta saisin nuo punnita.
Jos ei tuommoista arviota keneltäkään löydy niin antaa olla.
Sitten pitää uskoa suoli24 asiantuntijoita. Puiden punnitseminen on 5min homma ja onnistuu ihan samalla vehkeellä kun punnitset itsesiki. Otat puut syliin ja sitten puntarin kautta kattilalle jos jaksat. Muista kuitenkin vähentää omapaino pois jos jaksat muuten tulee liian huono hyötysuhde. Voihan nuo tietysti latoa johonkin laatikkoon tai puunkanto telineeseenkin. Mutta taitaa sekin vaatia liikaa jaksamista. Oletko laiska vai muuten vaan jaksamaton.
Niin jos kaipaat samanlaista kattilaa niin käy kysymässä siltä alan ammattilaiselta jaksaako muistaa onko joku hänen tekeleistään jo vaihdettu ja olisiko joku muu jaksanut mitata hyötysuhteen. Tuollaisista kyläseppien takomista kattiloista ei kukaan osaa sanoa mitään.
Ehkä ne aurinkokeräimet on sinun juttu. Miten jaksat ne kantaa katolle. Vai laitatko muijasi senkin tekemään. On siinä muijalla jaksamista.
Ongelmana on kun lämmitystavat ja kattilat poikkeavat toisistaan. Toinen lämmittää kuivemmilla puilla ja huolellisemmin itse palamisreaktiota huomioiden.
Aivan mutta minulla ei ole muuta kuin kalavaaka ja en aio klapien takia vaakaa hommata.
Tämä on tämän palstan ongelma että kaikki vatipäät täällä murjoo näitä paskoja vitsejä ja vaikka täälläkin tiedonjyväsiä löytyy niin ei niitä tämän paskan keskeltä aina jaksa haeskella.
Ja en kaipaa mitään kattilaa koska entinen on vielä täydessä iskussa mutta aivan mielenkiinnosta tätä kyselin mutta niinkuin sanoin niin olkoon.
Sinulle annettiin asiallinen vastaus miten voit asiasi selvittää. Mutta et jaksanut. Joten älä odota että kaikki tulee valmiina niin kun Niinistölle illallinen. Olihan sinulla vaaka, kyllä se homma kalavaakallakin onnistuu jos jaksaa 10min elämästään uhrata. Eipä tarvitse kun kalavaakaan ripustaa se puunkantoteline ja jaksaa nostaa se ylös. Tai voit vaikka ripustaa sen puuliiterin kattoon kiinni. Näin kaikki muutkin joita kiinnostaa oman kattilan hyötysuhde tekee sen. Mikset sinäkin olisi mies ja tekisi sitä. Vaikka heti seuraavalla lämmitys kerralla.
tasokeräin, http://cdon.fi/pienkoneet/konig-hc-ps100-p20889744
Harrastuksethan maksaa aina toiset enempi toiset vähempi.
Vielä puolet pois hinnasta...
http://www.clasohlson.com/fi/Henkilövaaka-Coline/34-1551?gclid=CO7Fuu-9-sICFc3LtAodRmsAxw
Seuraava tarjous on että saa rahaa jo mukaankin,nyt ei ole polttopuunseuranta enää rahasta kiinni tasokeräin tai no tuo 9,9€ on jo sellainen.
Niin että 2kg kalavaakalla puntaroin nuo halot yksi kerrallaan niinkö ajattelit ja siitä sitten se energiamäärä jne.
Miten saan mitattua 2,5m3 varaajassa jo olevan energian ja miten tiedän että paljonko sinne on lämmityssession aikana todellisuudessa siirtynyt energiaa.
Selviääkö nekin tuolla kalavaakalla.
Nuo asiat selviää sitten laskukoneella. Jokainen aste tuon kokoisessa varaajassa vaatii 2,9kW. Lasket varaajan lämmön mahdollisimman alas ja tasalämpöiseksi. Sitten vaan lasket lämmön nousun asteina ja kerrot tuolla 2,9 niin sinulla on vastaus paljonko energiaa siirtyi varaajaan. Tietysti samanaikainen muu kulutus pitää huomioida, lämmitys, vedenkulutus jne. Mutta nuo voi vaikka testin ajaksi katkaista jos on leuto keli ja kenenkään ei ole pakko mennä suihkuun. Esim. puuta 20kg ja lämmönnousu 20 astetta, hyötysuhde n. 70% jos ei muuta kulutusta ole. Puussa on energiaa sitten se n. 4.1kWh/kg. Ja varaajassa olevaa energiaa ei tarvitse tietää, ainoastaan asteet paljonko veden lämpö on noussut. Jos mittaat vielä paloajan kellosta nin saat kattilan keskitehonkin tietoon.
Noniin nyt tuli asiaa ja tuon voisi joskus jopa toteuttaa.
Vaatii tosin hieman enemmän kuin sen 10min. mutta tuo kuullostaa niin mielenkiintoiselta että täytynee jossain välissä ainakin yrittää.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Helpoin tapa normaali kokoiselle ihmiselle punnita puut, on henkilövaaka. Ensin oma paino, sitten ottaa sylyksen klapeja ja uusi punnitus, erotus siis on klapien paino. Kyllä polttopuiden painoon perustuva hyötysuhteen mittaus on varsin haasteellinen kotioloissa, kyllä virhemarginaali on aika suuri, kun samaan aikaan varaajasta poistuu talon lämmittämiseen ja lämpimän veden tuottamiseen.
Noniin ei se ainakaan kaadu vaakojen hankintahintaan näköjään tämä homma.
Ei tässä ole tervetta millekkään pilkuntarkalle tarkkuudelle mutta jos saisi edes suuntia niin hyvä olisi.
Ja voin kyllä toteuttaa tämän niin että muuta käyttöä ei ole joten se ei ole esteenä joten kyllä tämä täytyy jossain välissä ottaa ohjelmaan ihan mielenkiinnon vuoksi.
Toki tiedän että meillä ei mene esim. puolta enempää puita kuin kellää tutullakaan ja muistikuva on että puita on mennyt kovimpina talvina rapia parikymmentä metriä ja sillä on lämmitetty mökk(120m2)i ja käyttövesi.
Pitkän aikaa oli että puilla lämmitettiin vain mökki ja käyttövesi sähkövaraajalla mutta nyt palasin taas puulämpöön käyttövedenkin osalla ja selkeästi kyllä lämmityskerrat tihentynyt, jonka vuoksi sen laitoinkin tauolle aikanaan.