olen lukenut että luokanopettaja koulutuksessa keskitytään ainakin kahteen aineeseen, jota opetetaan sitten muiden aineiden lisäksi. Luin myös että luokanopettaja ei yleensä opeta kieliä luokalleen, onko totta? Haluaisin nimittäin opettaa myös kieliä... Voiko keskittyä kuinka moneen aineeseen?
Rovaniemelle olisi tarkoitus pyrkiä. Pääsykokeissa pelottaa ryhmäkeskustelu osuus...
Rovaniemelle olisi tarkoitus pyrkiä. Pääsykokeissa pelottaa ryhmäkeskustelu osuus...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luokanopekoulutukseen kuuluu 2x15 opintoviikkoa tai 1x35 opintoviikkoa sivuaine(id)en lukemista. Toinen on oltava ala-asteella opetettava aine ja toinen voi sitten olla jotain muuta. Ja jos mahdollista, niin voi niitä sivuaineita suorittaa enemmänkin, mutta se riippuu yliopistosta ja omasta motivaatiosta.
Meillä ainakin sitten harjoitteluissa on saanut harjoitella mitä ainetta haluaa, mutta muistaakseni viimesen vuoden harjottelu on sivuaineeseen/-aineisiin keskittyvä harjoittelu eli sillon opetetaan enimmäkseen niitä mitä on myös opiskeltu.
Kukaanhan ei kiellä sinua opiskelemasta kieliä ja myöhemmin opettamasta niitä. Tarkistat vaan että siellä minne haet on mahdollista opiskella niitä sivuaineita mitä haluat.
En sitten tiedä kuinka yleistä on että luokanopettaja ei opeta omalle luokalleen kieliä, mutta eihän sitä mikään estä vaikka opettaisikin. Monissa kouluissa vaan on luokanopettajia jotka tekevät myös osittain "aineenopettajan töitä", esim. opettaja jolla on oma luokka mutta opettaa musiikkia myös muille luokille.
Eläkä turhaan pääsykokeita jännitä. Kun ottaa rennosti, tuo jotain omaa keskusteluun eikä vain myötäile muita, puhuu sydämestään ja antaa toisillekin suunvuoron (kenties jopa kysyy muiden mielipiteitä) niin hyvin menee. Ei sielä kannata alkaa esittää mitään mitä ei ole, mutta sen sijaan kannattaa painottaa miten kiinnostunut on alasta.
tietenkään, mutta cumusta (35 ov) saa ainakin tällä hetkellä kohtuullisen lisän palkkaansa, sitten joskus ehkä, ja taatusti valinnanvaraa enemmäm työelämään sijoittumisessa. Approista ei makseta mitään, eikä se edes oikeuta opettamaan sen kummemmin mitään, mutta cumu... tee se jostain mielellään kielistä tai matikasta (maksetaan parhaiten).
itselläni ei ole ikinä luokanopettaja opettanut kieliä eikä myöskään veljilläni.
Meidän ala-asteella muutamat luokanopettaja opettivat englantia sivutoimisena aineopettaja mutta eivät kuitenkaa jostain syystä omalle luokalleen.
Muita kieliä kuin englantia harvemmin ala-asteilla luetaan, ovat poikkeus jos luetaan.
Jos ottaakin ala-asteella englannin sijaan ala-asteella jonkin muun kielen sitä opettaa ainakin aineopettaja, ainakin meidän ala-asteella jossa oli ranskan opetusta oli niin.
Toki voit opettaa kieliä alaluokilla, jos suoritat niistä erikoistumisopinnot. Omassa työnantajakunnassani tosin alaluokkien kieltentunteja annetaan luokanopettajan koulutuksen omaaville aivan väärin perustein. On aivan pöyristyttävää, että luokkien 1.-6. englannintunteja annetaan sellaisille luokanopettajille, joilla ei ole aineeseen minkäänlaisia erikoistumisopintoja, ei edes muutamaa hassua opintoviikkoa approsta tai cumusta puhumattakaan. Ja samaan aikaan kunnassa on yläkoulun puolella tuntiopettaja, joka pystyisi opettamaan alakoulunkin englannintunnit ja samalla olisi englannin kieleen huomattavasti enemmän perehtynyt henkilökin.
Sääliksi käy kaikkia alaluokkien koululaisia, joille englantia tai jotain muuta kieltä opettaa luokanopettaja, jolla ei ole alan koulutusta. On asia erikseen, jos luokanopettajalla on näyttää esim. englannista appron tai cumun opintosuoritus, mutta muuten tulisi mielestäni käyttää alaluokillakin aineenopettajia, jos vain he pystyvät tunnit hoitamaan. Olisi ajeteltava lasten parasta ja luovuttava "alaluokkien englantiahan opettaa kuka tahansa"-mentaliteetista.
Olen ammatiltani englannin opettaja lukiossa, ja omalle lapselleni ensimmäinen ala-asteella kieltä opettava oli englantiin erikoistunut ja siinä arvosanankin suorittanut luokanope. Se ensimmäinen vuosi oli todella hirveä, koska jouduin joka päivä kuulustelemaan lapseltani mitä opettaja oli opettanut ja välittömästi korjaamaan kaikki ne kieliopin, ääntämisen, lauseopin ja muut virheet, joita kyseinen opettaja oli lapselleni opettanut. Kokeissakin hän korjasi oikeita asioita vääriksi ja vääriä oikeiksi, joten ei ollut ihme että lapseni sai elämänsä ainoan englannin yhdeksikön tuona ensimmäisenä kielenopetusvuonna. Olin liian kollegiaalinen enkä valittanut asiasta, koska toisaalta tunsin kyseisen opettajan ja tiesin, kuinka hän olisi lastani tunneilla kohdellut sen jälkeen. Hoidin mieluummin opetuksen korjaamisen ihan itse, koska se tuli sillä lailla ainakin pätevästi hoidettua.
Onneksi seuraavana vuonna opetuksen otti hoitaakseen ala-asteen kielenopettaja, ja siihen sitten päättyivät minun murheeni opetuksen tasosta. Koko lopun ala-asteen opetus oli pätevää, samoin yläasteen, ja lukiossa tietysti opetus oli pätevää koska sen hoidin minä. Kaikki nämä vuodet lapseni sai sen ansaitsemansa kympin todistukseen ja yo-kokeesta laudaturin valtakunnallisestikin aivan huippupisteillä.
Tarinani vain kertoo sen, että ei se erikoistuminen mitään auta, ja kyky kielen hallintaan puuttuu...
Niin, minunkin mielestäni kaikkein ihanteellisin vaihtoehto olisi, että ala-asteen kieltenopetuksen voisivat hoitaa kokonaan aineenopettajan koulutuksen saaneet opettajat. Kun käytetään ilmaisua ala-asteen kieltenopettaja, niin sillä kai tarkoitetaan nimenomaan aineenopettajaa, joka on opiskellut filologia-aineita eli esim. englantia ja saksaa. Eli ala-asteen kieltenopettaja on siis käsitteenä kielialan erikoisihminen, jota ei pidä sotkea luokanopettajan pohjakoulutuksen omaaviin "kieliharrastelijoihin". Sellainen nyt varmastikin tietää parhaiten, miten kieltä opetetaan.
Mielestäni ei kuitenkaan pidä enää näinä aikoina ryhtyä luokittelemaan näitä aineenopettajia niin, että joku on esim. yläasteen kieltenopettaja, joku toinen ala-asteen kieltenopettaja ja kolmas ehkä sitten lukion kieltenopettaja. Ymmärtääksenihän nykyään aineenopettajat valmistuvat samalla kaikille kouluasteille eli saavat kelpoisuuden aina ala-asteista korkeakouluihin eivätkä saavuta kelpoisuuttaan jollekin tietylle asteelle, jolla sitten pitäisi ahdasmielisesti pysyä koko loppuikänsä opettamassa.
Pointtini on siinä, että esim. joku yläasteen kieltenopettaja (=kieliä lukenut aineenopettaja)voi aivan yhtä hyvin opettaa myös alakoulun puolella. Niitä ei pitäisi mielestäni enää lokeroida tiukasti erilleen. Järjellä ajateltuna aineenopettaja on ykkösvaihtoehto alaluokkien kieltenopettajaksi, sen jälkeen tulisi ao. kieliin erikoistunut luokanopettaja ja vasta viimeisenä luokanopettaja, joka on esim. viimeksi lukenut englantia joskus vuosia sitten lukiolaisena. Tähän viimeksi mainittuun ryhmään kuuluville on valitettavasti vain viime vuosina yhä enenevässä määrin annettu kieltentunteja ja ainakin oma työnantajakuntani on lakkauttanut monia ns. kiertävien englanninopettajien virkoja, jolloin aineenopettaja on kulkenut opettamassa englantia useissa alaluokkien kouluissa. Sen sijaan on tapahtunut valitettavaa kehitystä siinä, että alaluokkien kieltentunteja on annettu tuosta noin vaan luokanopettajille lisätunneiksi. Mitä tämä osoittaa?
Ainakin itse arvostan aineenopettajan koulutustani, vaikka eivät yliopistolliset arvosanat teekään kenestäkään yksistään hyvää opettajaa. Oppilaani menestyvät, koen olevani heidän kanssaan samalla aaltopituudella ja olen vakiinnuttanut paikkani heidän keskuudessaan ja työyhteisössä kollegojen kesken myös. On vain todettava, että en katso hyvällä, kun alakouluissa englantia opettavat sellaiset henkilöt, jotka todella ovat olleet englannin kanssa viimeksi tekemisissä ennen ylioppilaaksi pääsyään. Katson, että olen myös käytännössä pätevämpi englanninopettaja kuin luokanopettaja ja myös pätevämpi kuin englannin erikoistumisopinnot suorittanut luokanopettaja.