Vuonna 2010 Suomen Jyväskylän kaupungin keskustassa julistettiin eräs pieni puistoalue itsenäiseksi pitkään kestäneen sodan jälkeen. Uuden valtion nimeksi tuli Jyväskylän myllistinen seppomylliskratia, mutta nimi vaihdettiin myöhemmin Myllistiseksi tasavallaksi vanhan nimen monimutkaisuuden takia. Myllistinen tasavalta(MT) sai pitkään olla rauhassa muilta valtioilta kehittäen omaa yhteiskuntajärjestelmäänsä ja talouttaan. Rauhalle tuli loppu tammikuussa 2012, jolloin Suomen valtiota edustanut Keskustapuolueen rykmentti tunkeutui MT:n rajojen sisäpuolella ja yritti polttaa MT:n presidentinlinnan. Rykmentti myös levitti suuren määrän jätöksiä MT:n alueelle.
MT:n presidentti Seppo Myllis vaati välittömästi hyökkäykseen vastaamista. MT:n suuri armeija pantiin liikekannalle. MT:n oman armeijan lisäksi keskustalaisia vastaan kävivät Jyväskylän pahimmat juopot ry, kestittyjen vapautusarmeija ja anarkistiliitto, joilla oli jo aiemmin läheiset suhteet MT:an. Kaikki nämä ryhmät tulivat mukaan vapaaehtoisesti. Presidentti Myllis hyväksyi ulkopuolisen avun. MT aloitti välittömästi tehdä järjestelyjä uusien ryhmien kanssa. Yhdessä ryhmien edustajien kanssa keskustellen ryhmien jäsenet määrättiin eri rykmentteihin. 10.tammikuuta MT:n joukot olivat valmiit.
Kepun hyökkäyksestä oli ehtinyt kulua kaksi päivää, kun viimein MT:n hyökkäysjoukot, joiden yhteisnimitys oli "myllistinen armeija", marssi MT:n rajojen yli kohti kepulaisten leiriä, joka oli asettunut Jyväsjärven rantaan. MT:n rajoja oli jäänyt vartioimaan tuntematon määrä MT:n oman vakituisen armeijan henkilöstöä. Eri arvioiden mukaan kepulaisia oli 15-300, kun myllisläisiä oli MT:n puolustusvoimien mukaan 150. Myllistinen armeija saavutti nopeasti kepulaisten leirin kohtaamatta vastarintaa. Kepulaiset eivät olleet valmistautuneet hyökkäykseen ja niinpä sotaonni oli ensin myllisläisten puolella. Onni kääntyi, kun ruuanhakumatkalla ollut kepulaisjoukko oli saapumassa leirille ja huomasi käynnissä olleen taistelun. Taiston tuoksinassa myllisläiset eivät heti huomanneet takana olleita kepulaisia, jotka nopeasti järjestäytyivät hyökkäykseen. Muutamia myllisläisiä loukkaantui, mutta myllisläisten onneksi myllisläisen armeijan tarkka-ampujat olivat valmiina ja eliminoivat useita kepulaisia. Taistelun kestettyä yhden tunnin ja 15 minuuttia vetäytyivät jäljellä olleet kepulaiset ihmisvilinään. Myllisläiset ottivat itselleen kepulaisten jäämistön ja palasivat Myllistiseen tasavaltaan.
Sodan jälkeen järjestettiin MT:ssä suuri juhla voiton kunniaksi. Useita sodassa ansioituneita palkittiin. Presidentti Seppo Myllis lupasi vapaaehtois-ryhmille, että MT tulee aina tarvittaessa puolustamaan heitä. Lupaus ei jäänyt vain sanoiksi; seuraavana päivänä ryhmien kanssa kirjoitettiin ns.YYA-sopimus, jonka mukaan Myllistinen tasavalta puolustaisi Jyväskylän pahimmat juopot ry:tä, anarkistiliittoa ja kestittyjen vapautusarmeijaa, jos niitä uhattaisiin. Sopimuksen mukaan mainituilla ryhmillä oli myös velvollisuus auttaa MT:a.
MT:n presidentti Seppo Myllis vaati välittömästi hyökkäykseen vastaamista. MT:n suuri armeija pantiin liikekannalle. MT:n oman armeijan lisäksi keskustalaisia vastaan kävivät Jyväskylän pahimmat juopot ry, kestittyjen vapautusarmeija ja anarkistiliitto, joilla oli jo aiemmin läheiset suhteet MT:an. Kaikki nämä ryhmät tulivat mukaan vapaaehtoisesti. Presidentti Myllis hyväksyi ulkopuolisen avun. MT aloitti välittömästi tehdä järjestelyjä uusien ryhmien kanssa. Yhdessä ryhmien edustajien kanssa keskustellen ryhmien jäsenet määrättiin eri rykmentteihin. 10.tammikuuta MT:n joukot olivat valmiit.
Kepun hyökkäyksestä oli ehtinyt kulua kaksi päivää, kun viimein MT:n hyökkäysjoukot, joiden yhteisnimitys oli "myllistinen armeija", marssi MT:n rajojen yli kohti kepulaisten leiriä, joka oli asettunut Jyväsjärven rantaan. MT:n rajoja oli jäänyt vartioimaan tuntematon määrä MT:n oman vakituisen armeijan henkilöstöä. Eri arvioiden mukaan kepulaisia oli 15-300, kun myllisläisiä oli MT:n puolustusvoimien mukaan 150. Myllistinen armeija saavutti nopeasti kepulaisten leirin kohtaamatta vastarintaa. Kepulaiset eivät olleet valmistautuneet hyökkäykseen ja niinpä sotaonni oli ensin myllisläisten puolella. Onni kääntyi, kun ruuanhakumatkalla ollut kepulaisjoukko oli saapumassa leirille ja huomasi käynnissä olleen taistelun. Taiston tuoksinassa myllisläiset eivät heti huomanneet takana olleita kepulaisia, jotka nopeasti järjestäytyivät hyökkäykseen. Muutamia myllisläisiä loukkaantui, mutta myllisläisten onneksi myllisläisen armeijan tarkka-ampujat olivat valmiina ja eliminoivat useita kepulaisia. Taistelun kestettyä yhden tunnin ja 15 minuuttia vetäytyivät jäljellä olleet kepulaiset ihmisvilinään. Myllisläiset ottivat itselleen kepulaisten jäämistön ja palasivat Myllistiseen tasavaltaan.
Sodan jälkeen järjestettiin MT:ssä suuri juhla voiton kunniaksi. Useita sodassa ansioituneita palkittiin. Presidentti Seppo Myllis lupasi vapaaehtois-ryhmille, että MT tulee aina tarvittaessa puolustamaan heitä. Lupaus ei jäänyt vain sanoiksi; seuraavana päivänä ryhmien kanssa kirjoitettiin ns.YYA-sopimus, jonka mukaan Myllistinen tasavalta puolustaisi Jyväskylän pahimmat juopot ry:tä, anarkistiliittoa ja kestittyjen vapautusarmeijaa, jos niitä uhattaisiin. Sopimuksen mukaan mainituilla ryhmillä oli myös velvollisuus auttaa MT:a.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoista paikallishistoriaa.
Halleluja aamen
Muistan.......no en muista.