Kauan jo haaveillut seksistä naisen kanssa, nyt tahtoisin toteuttaa haaveen. Löytyiskö täältä kokeilu seuraa turun suunnalta? Itse parikymppinen xl nainen.
Naisten kesken
-miin
15316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
En oo löytäny minä ainakaan ja kauan hakenu. Asun ite keski-suomessa. Mut nää taitaa olla turhia hakuja.
Joo täällä taitaa olla enemmän puhetta ku toimintaa... Höh, pitääpi muualta etsiä :)
Hiljaista on savossakin. Alkaa vähitellen olemaan luovuttaminen ainut vaihtoehto.
Kaipa se on luotettava kohtaloon, joka heittäisi joskus eteen jonkun ihanaisen vaikkapa täällä elävässä elämässä....
Miksi et ihan seurustelusuhteesta? Ai niin, ethän sinä ole bi. Sori.
Kyllä meitä seksiä ja läheisyyttä kaipaavia löytyy mutta on ihan toinen asia et kohtaako kemiat,kiinnostus(ulkonäkö),ikä,paikkakunta.Jotkut eivät halua sinkkuja jotkut eivät halua varattuja.
Itse vajaa 40v hieman pyöreähkö bi-nainen Turusta,kokenut,sinkku kaipaisi toisen naisen läheisyyttä tai ystävyydentapainen yhteys jossa sisältyisi myös läheisyyden antaminen ja saaminen.
Juuri näin! Koko tuo litanja on natsattava joten haastavaa on, mutta ei mahdotonta.
Mutta voihan se olla, että olen jo käyttänyt kaikki onnenkantamoiset ja siksi ei enää osumia tule.
Toivottavasti löydät etsimäsi.
Joo multa meni halut ettii mitään ku niin ikävästi yks naikkonen puhu pas.... mulle. Poistin profiilinki.ut sen tiedän ettei täältä mitään löydy. Puhetta paljon mut toimintaa ei. Mä oon bi mut onnellisesti myös naimisissa. Miten voi kemiat Ym jutut mennä kohalleen jos ei juttuun ees pääse? Omituista...
Kaikenlaisiin ihmisiin on kyllä tullut tehtyä tuttavuutta laidasta laitaan. Varmasti joukkoon on osunut montakin feikkiä, miestä tai palturin puhujaa.
Mutta monta mukavaa ja ihanaa ihmistä, olen myös kohdannut, livenäkin, mutta silti on saattanut jokin pikkuinenkin seikka muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi.
Itse en ainakaan pysty toimimaan vastoin tunnetta, silloinhan siinä käy niin että puheen tasolle asiat jää.
Ymmärrän kyllä pointtisi, en minäkään pystyis olee sellasen kans jota kohtaan en tuntia jotain, mutta miten voi tutustua toiseen jos ei tapaa ketään? Siinähän Se ongelma on. Täällä kyllä puhutaan mitä Pitäs tehdä mutta siihen Se jää. Siis teot puuttuu. Kaikki jää puheen tasolle. Kukaan ei neuvo oikeastaan, kontaktia ei oteta vaikka profiili roikkus miten kauan tuolla.
Turha varmaan kysyä, mutta kysyn kuitenkin. Teetkö itse aloitteita, laitatko viestiä kiinnostaviin profiileihin tai hakuilmoituksiin?
Kovin moni nimittäin vain odottaa, että se toinen ottaa ensimmäisen askeleen. Sitä selaillaan ilmoituksia ja ajatellaan, että ompa kiinnostava tyyppi. Toivotaan, että profiiliin jäänyt "merkki" käynnistä olisi riittävä merkki toiselle kiinnostuksesta ja hän sitten laittaa viestin.
Se miksei viestittely johda tapaamiseen onkin sitten monitahoisempi juttu. Syitä on yhtä monia kuin kirjoittelijoita. Syyt vaihtelevat tunnetilojen mukaan. Mutta uskoisin, että useimmiten syynä on rohkeuden puute.
Ajatus suhteesta toiseen naiseen on ihana, kiihottava, fantasia. Fantasioissa se nainen on juuri sopiva, toimii kuten haaveilija haaveilee ja tilanteet on luontevia.
Kirjoittelun edetessä tapaamiseen, iskee paniikki. Todellisuus ei saatakaan olla fantasian veroinen, paineet liian kovat tai reaalielämässä liki mahdoton järjestää esim. aikataulujen, salaamisen, taloudellisen tilanteen tai välimatkan vuoksi.
Natsattava on naisen je miehen välilläkin jotta erotiikka ja seksi olisi nautittavaa, antoisaa. Ollaann sitten heteroita tahi biseksuaaleja. Minulle miehenä kävisi bi nainen, sitä itsekin hieman.
Olen kokeillut ottamalla yhteyttä, jättänyt ottamatta. Eikä vastausta oo tullu.. Olen jopa miettinyt että en osaa varmaan herättää huomioi positiivisesti. Mulla ei oo ongelmaa salaamisten kanssa, eikä paikan suhteen eikä ajan suhteen. Lähinnä sillä toisella on ehkä nää ongelmat. ET eipä noita ongelmia oo mulla. Kun pääsin kosketus etäisyydelle niin eipä ollu negatiivisia tunteita. Voin sanoo että ei mitään ihmeitä tapahtunu. Pari suukkoa. Siihen Se jäi. Harmittaa vaan kovin.
Kyllä mä tiedän että yhtälailla sen on natsattava miehen kanssa. Enkä minä kykene mihkään jollen tunne jollain tavalla jotain miestä kohtaan.
40 1 Kirjoittaa täysin asiaa.Just noin se monesti on.
Ajattelin itse kirjoittaa että on se hiukan hassua kuinka moni itkee,surkuttelee ja harmittelee sitä ettei löydy ketään-silti kukaan näistä etsijöistä ei kelpuuta sitä toista etsijää sit millään.
Ja uskoisin että rohkeuden puutteen lisäksi on liikaa vaatimuksia ja kriteerejä,täydellistä unelmien naista/miestä ei kerta kaikkiaan maailmasta löydy.Jokaisella on puutteensa.
Kuinkahan moni löytäisi toisiaan jos heittäisi nämä kuvitelmat,fantasiat,suurin osa kriteereistä ym romukoppaan?!?Todennäköisesti aika moni saisi yllättyä iloisestikin et se ihminen ei ollu ihan mun tyyppiä mutta onpas hän silti mukava ja tunnenkin vetoa häneen tms.
Kun mietin mun exiä niin kukaan heistä ei vastannu mun kuvitelmaa ihanne-naisesta vaan molemmat kuin yö ja päivää mutta silti tunsin voimakasta vetoa molempiin.
Silti en minäkään ihastu/rakastu saati tunne vetoa kaikkiin mikä liikkuu kahdella jalalla.Kyllä siinä on oltava sitä jtn mikä vetoaa,monesti se persoona saa koko ihmisen hehkumaan mun silmis jos on miellyttävä luonteeltaan.Siitä syystä haluan mieluummin tutustua omalla painollaan ensin eikä samantien hypätä sänkyyn/intiimisuhteeseen.
Mua ei haittaisi vaikka se eka olisi vain halaamista,suutelua,kosketusta eikä vällyjen väliin hyppimistä vaan vasta sit kun molemmista siltä tuntuu.Eikä sekään ole mulle mikään pakko,se läheisyys jo antaa itselleni paljon ja monesti toisellekin.
Onneksi on tullu tutustuttua aika moneen eri persoonaan vuosien varrella mutta todennu että valitettavan moni on liian pinnallinen et valokuva tai itsestään hieman enemmän kertominen ja fiuuuh ei kuulu heistä enää mitään taikka alkavat sepittää valheita.
Itse arvostan rehellisyyttä ja selkärankaa sanoa suoraan jos en ole jonkun ihannetyyppi tai ettei vain tunnu et natsaisi.Ei sitä tartte ilkeästi sanoa et oot ruma tms mutta voi sanoa nätisti ettet ole ihan sitä mitä haen tmv.Pelkkä ystävyyskin on arvokas asia.
Mutta parempaa ettei tarvitse tuhlata aikaa ja energiaa tyyppeihin jotka eivät olekaan tosissaan vaan voi jatkaa etsimistä.
Ja tämä koskee sekä elämänkumppaanin että muiden juttujen etsimistä.
Jep! Koskaan ei voi olla varma kuin omista tunteistaan, motiiveistaan, taustoista ja tahtotilastaan. On oltava valmis juomaan monet kupit kahvia tai ajamaan tapaamisiin todetakseen vain, että kemiaa ei vain ole.
Toiselle voi ensiviestin tai tapaamisen jälkeen vilkutella vihreää valoa vaikka kuinka, eikä toista välttämättä kiinnosta edes ilmoittaa ettei kiinnosta.
Toki voi miettiä päänsä puhki mikä minussa on vikana tai mitä teen väärin, mutta loppujen lopuksi on mielestäni ensiarvoisen tärkeää olla aito oma itsensä, eikä lähteä liikkeelle siitä miten itsessäni muuttamalla kelpaisin.
Turhauttavaahan se on ja uskonpuute iskee, kerran jos toisenkin. Mutta yritettävä on, mentävä harhaan, petyttävä ja joskus tehtävä kompromissejakin. Siltikään mikään
ei ole varmaa.