Näin kirjoitettiin toisaalla:
"Lapset on aina Jumalan lahjoja ja Hän antaa niitä, kenelle antaa. Lapsia ei voi todellakaan tehdä ja niitä ei anneta kenellekään yli voimavarojen. Myös lapsettomuushoidon tuloksena Jumala voi antaa lapsia ja Jumalan henki/pyhähenki ohjaa myös lapsettomuushoitojen kanssa kamppailevia...Ei ole omasta päätöksestä kiinni milloin ja minkäverran lapsia tulee ja koska lapsiluku on täynnä. "
Kyllä se aika pitkälle omasta toiminnasta on kiinni. Ainakin jos on kyse lapsettomuushoidoista. Siinhän voi varsin hyvin päättää montaako haluaa. Ristiriitaista.
"Lapset on aina Jumalan lahjoja ja Hän antaa niitä, kenelle antaa. Lapsia ei voi todellakaan tehdä ja niitä ei anneta kenellekään yli voimavarojen. Myös lapsettomuushoidon tuloksena Jumala voi antaa lapsia ja Jumalan henki/pyhähenki ohjaa myös lapsettomuushoitojen kanssa kamppailevia...Ei ole omasta päätöksestä kiinni milloin ja minkäverran lapsia tulee ja koska lapsiluku on täynnä. "
Kyllä se aika pitkälle omasta toiminnasta on kiinni. Ainakin jos on kyse lapsettomuushoidoista. Siinhän voi varsin hyvin päättää montaako haluaa. Ristiriitaista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nykyaikana voi jokainen pari päättää, kuinka monta lasta haluaa.
Se on tietysti ikävää, jos ei voi saada lapsia, mutta sitten voi adoptoida
Voihan se vaikuttaa siltä, että lapsettomuushoidoissa voi vaikuttaa omaan lapsilukuun esim. sillä miten monta alkiota istutetaan.
Itse näen kuitenkin, että se riippuu yksin Jumalasta, kuinka moni niistä saa kehittyä lapseksi asti.
Monet käyvät vuodesta toiseen hedelmöityshoidoissa tulematta koskaan raskaaksi.
Tietysti asiaa voi ajatella niin, että lapseton pari ei käy hoidoissa kerran vuodessa jos ovat esimerkiksi jo saaneet kaksoset, eipä niin.
Hoidot ovat huomattavasti rankempia terveydelle kuin normiraskaus ja kalliitakin vielä. Monella ei edes ole mahdollisuutta koko hoitoon jo ihan rahan puuttumisen takia..
Koeputkihedelmöitys - IVF
Vuonna 1978 tapahtuneen ensimmäisen koeputkilapsen syntymän jälkeen on IVF-hoito tarjonnut ratkaisun yhä useammalle lapsettomuudesta kärsivälle parille. Tämä hoito on nykyään maailman eniten käytetty avusteinen hedelmöitysmenetelmä. Hoito voidaan toteuttaa melkein kaikissa lapsettomuustilanteissa.
Koeputkihedelmöityksen onnistumiseksi on munasarjojen tuotettava yhden kierron aikana useita kypsiä munasoluja. Tästä syystä hoitomallista käytetään myös nimitystä superovulaatiohoito. Hoidossa voidaan käyttää hormoneja, jotka on eristetty joko raskaana olevien (HCG) tai vaihdevuodet ohittaneiden naisten (FSH/HMG) virtsasta. Nykyisin kuitenkin käytetään pääasiassa vastaavia DNA-tekniikalla tuotettuja hormoneja, jotka eivät enää ole biologisia uutteita, vaan täysin puhtaita, luonnollisen hormonin kaltaisia lääkevalmisteita.
Munasolujen keräys emättimen kautta tehdyn ultraääniohjatun punktion avulla
Hormonihoito on yksilöllinen ja pistoksia annetaan päivittäin 7-14 vuorokauden ajan. Usein hoitoon liitetään viikkoja kestävä edeltävä GnRH-agonistilääkitys (nenäsumute, pistokset tai kapselit ihon alle), tai keskimäärin viiden päivän mittainen GnRH-antagonistilääkitys (samanaikaisesti FSH:n kanssa) joilla aivolisäkehormonien (FSH ja LH) eritys vaimennetaan paremmanlaatuisten munasolujen tuottamiseksi ja hoidon ajoituksen parantamiseksi. Näin menetellen kypsyy useita munasoluja ja hedelmöittyminen on todennäköisempää. Munasolujen kerääminen juuri oikeana ajankohtana on olennaista, sillä silloin niiden hedelmöittyminen on otollisinta. Munasolujen keräys tapahtuu käyttämällä ultraääniohjattua punktiota, jolloin neula viedään emättimen kautta munasarjojen munarakkuloihin. Toimenpiteen yhteydessä annetaan laskimonsisäinen rauhoittava lääke ja kipulääkitys.
Munasolujen etsintä mikroskoopissa
Keräämisen jälkeen kypsät munasolut etsitään rakkulanesteestä mikroskoopin avulla ja siirretään elatusmaljaan. Maljaa säilytetään kudosviljelykaapissa äidin elimistöä vastaavissa olosuhteissa (täsmälleen sama lämpötila ja happipitoisuus).
Samanaikaisesti valmistellaan ja tutkitaan miehen siemenneste. Normaalissa siemennestenäytteessä on yleensä yli 40 miljoonaa ja joskus jopa 500 miljoonaa siittiötä. Hedelmöitystä varten tarvitaan yleensä alle 100 000 siittiötä munasolua kohti. Parhaiten liikkuvat siittiöt erotellaan laboratoriossa (=siemennesteen pesu). Kun ne on eroteltu, ovat ne valmiit hedelmöitystä varten.
Siittiöt lisätään maljalle munasolujen joukkoon, minkä jälkeen malja siirretään takaisin lämpökaappiin. Vain yksi kymmenistä tuhansista siittiöistä tarvitaan hedelmöittämään yksi munasolu ja käynnistämään alkion kehitys.
48 tuntia myöhemmin hedelmöittyneet munasolut ovat jo jakautuneet kahdesti muodostaen neljäsoluisia alkioita (n. 70 % munasoluista hedelmöittyy, näistä suurin osa jakautuu). Aivan kuten normaalissa hedelmöityksessä, tässäkin tapahtuu luonnollista valintaa. Yksi tai kaksi näistä alkioista siirretään kohtuun ohuen katetrin avulla, joka on huolellisesti mitoitettu naisen kohtuonteloon sopivaksi. Alkioiden siirto on kivuton toimenpide, joten lääkitys on tarpeeton. Alkion siirron jälkeen annetaan loppukierron ajaksi nk. luteaalivaiheen tukihoito (progesteroni tai HCG). Ylimääräiset alkiot, joita ei siirretä kohtuonteloon, voidaan nykyään pakastaa myöhempää käyttöä varten.
Luonto käyttäytyy jälleen valikoivasti kohtuun vietyjen alkioiden suhteen. Kuten luonnollisenkin hedelmöityksen jälkeen, luonto päättää mikä alkioista kiinnittyy ja alkaa kehittyä lapseksi.
1: Hedelmöittyneitä munasoluja 2-4: Munasolun jakautuminen ja kehittyminen 2-, 4-, 8-soluiseksi alkioksi
Nykyisin yksi koeputkihedelmöityshoito kestää noin 2-6 viikkoa päättyen munasolujen keräykseen ja alkion siirtoon. Tämän jälkeen seuraa kahden viikon jakso, jolloin odotetaan hoidon tulosta. Onnistuiko hoito johtaen suuresti odotettuun raskauden alkamiseen, vai onko odotuksen tuloksena raskas pettymys. Tänä ajanjaksona pariskunnan mielialat usein vaihtelevat suuresti (optimismi, epävarmuus, pelko). Jos mahdollista, kannattaisi tähän ajanjaksoon suhtautua ainakin varovaisen optimistisesti. Onhan todennäköistä, että pariskunnan mahdollisuudet onnistua tavoitteessaan eivät koskaan ole olleet suuremmat kuin nyt. Samalla täytyy kuitenkin olla realisti ja muistaa, että onnistumistodennäköisyys on noin yksi kolmesta.
Koeputkihedelmöitys ojentaa luonnolle auttavan kätensä. Niinpä tutkimukset osoittavatkin, että raskausprosentti yhtä hoitokiertoa kohti on noin 20-35 %, ns. lapsi kotiin -prosentti on jonkin verran alhaisempi. Nämä luvut eivät juuri eroa normaalien hedelmällisten parien vastaavista luvuista. Naisen vanhetessa raskausluvut pienenevät nopeasti, joten 35 ikävuoden jälkeen hoitoon hakeutumisessa ei tulisi viivytellä.
Uusia menetelmiä
Vuosia käytössä ollut noin kuuden viikon lääkehoitomalli on pitkä ja raskas. Melko usein ennakoiva kahden viikon nenäsumutehoito (GnRH-agonistilla) aiheuttaa naiselle vaihdevuosioireiden kaltaisia haittavaikutuksia. Tänä päivänä lääkärit voivat valita uuden vaihtoehtoisen hoitotavan, joka lyhentää kokonaishoidon kestoa. Tässä hoitomallissa nainen aloittaa FSH-pistoshoidon 2. tai 3. päivänä kuukautisten alusta ja yleensä noin 6. FSH-pistospäivänä hoitoon lisätään GnRH-antagonisti, jonka tarkoituksena on estää munasolujen ennenaikainen kypsyminen ja irtoaminen. Tästä eteenpäin hoito etenee kuten aikaisemmassakin hoitomallissa. Uuden hoitovaihtoehdon edut ovat lääkehoidon lyhyempi kesto ja vähäisemmät haittavaikutukset, mutta samalla hoito on kuitenkin yhtä turvallista ja hoitotuloksiltaan verrattavissa pidempään hoitomalliin.
Toinen viime vuosina paljon huomiota saanut uusi menetelmä on munasolujen pidempi viljelyaika kehon ulkopuolella. Nykyään hedelmöittynyt munasolu siirretään takaisin kohtuun yleensä toisena päivänä keräyksen jälkeen, kun se on saavuttanut nelisoluvaiheen. Vaihtoehtoisessa menetelmässä munasoluja viljellään viiden päivän ajan kehon ulkopuolella. Tällöin ne ovat usein saavuttaneet jo alkiorakkulavaiheen (yli 100 solua). Etuna tällä menetelmällä on, että pystytään paremmin valitsemaan se alkio, jolla on parhaat mahdollisuudet kiinnittyä kohtuonteloon. Haittana on kuitenkin se, että joskus hedelmöittyneet munasolut eivät jakaudukaan toivotulla tavalla eikä ylipäätänsä päästä alkionsiirtoon. Lisäksi ylimääräisten alkiorakkulavaiheen alkioiden pakastus on vaikeampaa.
IVF vaihe vaiheelta
1. Hormonihoito, useiden munasolujen kypsyttämiseksi
- GnRH-agonistit (pistokset, nenäsumutteet) vaimentamaan oma hormonitoiminta tavallisesti 2 viikon ajan ennen FSH:n antoa sekä yhdessä gonadotropiinien kanssa 10-14 päivää
- tai vaihtoehtoisesti GnRH-antagonisti noin 5 päivän ajan yhdessä gonadotropiinien kanssa estämään ennenaikaisen munasolun kypsyminen ja irtoaminen.
- Gonadotropiinit (FSH, HCG) stimuloimaan munarakkuloiden kasvua ja ovulaation laukaisemiseksi.
2. Hoidon seuranta munarakkuloiden kasvun mittaamiseksi, hormonien annostuksen yksilöimiseksi ja estämään vakavat sivuvaikutukset.
- vaginaalinen ultraääniseuranta (2-3 kertaa hoitojakson aikana)
- joskus hormonimääritykset (estradioli eli E 2 ) verinäytteestä
3. Munasolujen keräys (vaginaalinen ultraääniohjattu punktio) 34-38 tuntia viimeisen hormonipistoksen jälkeen (kesto 10-20 minuuttia)
- annetaan laskimonsisäinen rauhoittava lääke ja kipulääkitys
4. Siemennestenäyte, toimitetaan munasolujen keräyspäivänä.
5. Hedelmöitys
- munasolut ja pestyt siittiöt asetetaan samalle maljalle ja "viljellään" lämpökaapissa yön yli
- munasolut tutkitaan seuraavana päivänä mikroskoopilla hedelmöityksen varmistamiseksi
6. Alkioiden siirto
- tavallisesti 1-2, harvoin 3 alkiota siirretään katetrilla emättimen kautta kohtuun
- ylimääräiset alkiot pakastetaan mahdollista myöhempää käyttöä varten
- mahdollinen luteaalivaiheen tukihoito alkion kiinnittymisen parantamiseksi (progesteroni, HCG)
7. Raskaustesti / -seuranta.
http://www.lapsettomuus.com/hedelmoitys/hedelmoitys3.asp
Mitäs jos esimerkiksi tällä kyseisellä menetelmällä saadaan liki toistakymmentä alkiota? Mitä tapahtuu käyttämättä jääneille alkioille? Ne tuhotaan. Miksi tällainen manetelmä on sallittu, jos ei edes kondomiehkäisyä sallita? Siinähän koko alkiota ei pääse syntymään.
Ja miksi lääketiedettä saa käyttää hyväkseen vain tässä tapauksessa? Miksi sitä ei saa käyttää hyväkseen tapauksesssa, jossa vanhempien fyysinen ja psyykkínen terveys on vaakalaudalla esim. sen vuoksi, että ei vaan yksinkertaisesti enää jaksa huolehtia lapsista, joita on syntynyt joka vuosi.
"Itse näen kuitenkin, että se riippuu yksin Jumalasta, kuinka moni niistä saa kehittyä lapseksi asti. "
No eihän kaikki tietenkään kehity. Mutta eikö samalla periaatteella vois alkaa kunnon rodunjalostusta harjoittamaan, -Jumalastahan se olisi kiinni kehittyisivätkö nämä! Hieman kärjistän, mutta luepas uudelleen kun niskakarvat on laskeutuneet.
"Monet käyvät vuodesta toiseen hedelmöityshoidoissa tulematta koskaan raskaaksi. "
Kyllä ja toiset ehkäisevät vuosikymmeniä ja silti tulee lapsia, Jumala päättää, eikö?
"Tietysti asiaa voi ajatella niin, että lapseton pari ei käy hoidoissa kerran vuodessa jos ovat esimerkiksi jo saaneet kaksoset, eipä niin. "
Aivan niin. Eli tässä on se ristiriita. Jos kerran lähdetään TEKEMÄÄN lasta väkisellä, miksei sitten koko ajan olla semmoisia tekemässä putkitolkulla.
"Hoidot ovat huomattavasti rankempia terveydelle kuin normiraskaus ja kalliitakin vielä. Monella ei edes ole mahdollisuutta koko hoitoon jo ihan rahan puuttumisen takia.. "
Niin, mutta onhan se kovalla rahalla ostettu lapsi ainakin haluttu, heh heh. Niin ja mitähän niillä "hoitorahoilla" saisi, ehkäpä terveen kodittoman lapsen Thaimaasta.
Juu-u. Hormonien syönti sallitaan kyllä vl-porukan maksimaalista kasvattamista varten, mutta samaisen hormonin nauttiminen ei ole sallittua väsymyksen takia päinvastoin???
On pikkusen valikoivaa hommaa toi lääketieteen hyödyntäminen..