Sähköshokki

Ei sähköä ole koskaan käytetty masennuspotilailla. Eikä kukaan kai usko, että mielialalääkkeet parantavat kuten antibiootit keuhkokuumeen. Ne auttavat kestämään ja käsittelemään asioita. Ei kuule äiti, joka on menettänyt pienen lapsensa vitamiineilla piristy, kyllä siihen tarvitaan usein mielialalääkettä.

Säälittävän ja asiavirheitä sisältävän sepustuksen perusteella sinä olet itse avuntarvitsija. Vai onko taas jäänyt lääkkeet ottamatta, mitä?

Survo Auttaja vaihtoehtohoitosi vaihtoehtoisesti omaan pe...seen.

Et ole tainnut huomata että Googlen avulla voit löytää tietoa ENNEN kuin täytät eetteriä luuloillasi. Ja nyt heti esiin se Stakesin juttu: mistä löytyy tämä tieto? Ettet vaan olisi ymmärtänyt sitäkin juttua PIKKUSEN väärin?


Sähköhoidosta apua vaikeaan masennukseen

Aivojen sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa tehokkaana hoitomuotona vaikean masennuksen hoidossa. Psykiatrinen tutkimus on tarkentanut sähköhoidon käyttöä ja tekniikkaa samalla, kun hoitotulokset ovat parantuneet.

Sähköhoitoon eli ECT-hoitoon liittyy ihmisillä edelleen pelkoja ja ennakkoluuloja, joita muun muassa monet Hollywood-elokuvat ovat vuosien varrella aiheetta lisänneet. Elokuvissa aivojen sähköhoito on yleensä kuvattu rangaistukseksi tai jopa kidutukseksi. Milos Formanin ohjaamassa elokuvassa Yksi lensi yli käenpesän Jack Nicholsonin näyttelemälle roolihenkilölle annetaan sähkösokki rangaistukseksi huonosta käytöksestä mielisairaalan suljetulla osastolla. Nukutusta ei toimenpiteen aikana käytetä, eletäänhän elokuvassa 1960-luvun alkua.

Psykiatrinen sähköhoito otettiin käyttöön 1930-luvulla, jolloin havaittiin epilepsiaa sairastavien skitsofreniapotilaiden psykoottisten oireiden lievittyvän selvästi epileptisen kohtauksen jälkeen. Menetelmä levisi Keski-Euroopassa ja USA:ssa 1940-luvun alussa. Ensimmäisen sähköhoitokojeen sekä hoitojen antamiseen tarvittavat tiedot ja taidot toi Suomeen Kellokosken sairaalan ylilääkäri Paavali Alivirta 1941.

Sähköhoidon käyttö väheni psykiatrisissa sairaaloissa 1950- ja 1960-luvuilla, kun masennus- ja skitsofrenialääkkeet kehittyivät. Sähköhoidon nykykehitys alkoi 1980-luvulla kun huomattiin, että se on edelleen tehokas hoitokeino joissakin vaikeissa psykiatrisissa tiloissa silloin, kun lääkehoito on osoittautunut riittämättömäksi.

Tällä hetkellä HUS:n alueella sähköhoitoa voidaan antaa kaikissa psykiatrisissa sairaaloissa.

Vaikutusmekanismi yhä osittain arvoitus

Sähköhoidon vaikutusmekanismin selvittäminen on kiehtonut tutkijoita jo useita vuosikymmeniä. Ihmisaivojen monimutkaisuuden vuoksi sähköhoidon tarkkaa vaikutustapaa ei vieläkään tunneta.

Tutkimuksissa on todettu, että sähköhoito aiheuttaa kouristuksen eli aivosähköpurkauksen keskeisissä keskushermoston alueissa. Sähköhoitoa kutsutaan tämän vuoksi myös ECT-hoidoksi (electroconvulsive therapy). On todennäköistä, että sähköhoito korjaa aivojen häiriintynyttä biologista tasapainotilaa. Tästä seuraa yleensä myönteinen vaikutus mielialaan, ruokahaluun ja uneen.

Aivojen kuvantamistekniikkaan perustuvat tieteelliset tutkimukset tuovat lähivuosina uutta tietoa sähköhoidon vaikutusmekanismeista. ECT kuuluukin nykyään kansainvälisesti laajimmin tutkittujen psykiatristen hoitomuotojen joukkoon.

Potilas päättää sähköhoidosta
Potilaalta tarvitaan suostumus, ennen kuin hänelle annetaan sähköhoitoa. Hollywood-elokuva on tässä tehnyt karhunpalveluksen sähköhoidolle näyttäessään ilman anestesiaa ja vastoin potilaan tahtoa annettuja hoitokohtauksia.

Sähköhoitoa voidaan antaa kaikille fyysisesti terveille ja 18 vuotta täyttäneille potilaille. Ennen hoidon aloittamista selvitetään muut sairaudet ja otetaan muun muassa sydänfilmi. Esimerkiksi raskaus ei ole este sähköhoidolle. Vanhusten masennuksen hoidossa sähköhoito on usein lääkehoitoa turvallisempi vaihtoehto.

Yleensä sähköhoito aloitetaan potilaan ollessa psykiatrisessa sairaalassa osastohoidossa vakavan masennuksen takia. Hoitoa annetaan 2–3 kertaa viikossa, ja hoitokertoja on yhteensä 4–12. Potilas voi käydä sähköhoidossa myös polikliinisesti kotoa käsin.

Mitä ECT-hoidon aikana tapahtuu?

Teknisesti ECT-hoito on yksinkertainen ja nopea toimenpide. Anestesialääkäri nukuttaa potilaan kevyesti ja ECT-lääkäri suorittaa toimenpiteen yhdessä hoitajien kanssa. Potilaan vointia seurataan jatkuvasti monitoreista ja häntä hapetetaan. Itse ECT-laitteessa on kaksi elektrodia. Toinen elektrodi asetetaan potilaan päälaelle ja toinen ohimolle. Elektrodien kautta johdetaan sähköärsyke aivoalueen läpi.

Sähköhoito aiheuttaa välittömän tajuttomuuden aivoissa ja pienen viiveen jälkeen muutaman kymmenen sekunnin kestoisen symmetrisen kouristuskohtauksen, joka muistuttaa epileptistä grand mal -kohtausta.

Anestesiasta heräävä potilas on yleensä väsynyt. Hän voi olla sekava ja muistamaton parin tunnin ajan. Yleensä potilas ei muista jälkeenpäin mitään hoitoa edeltäneen puolen tunnin eikä sekavuuden keston ajalta. Tämän vuoksi potilaalla on koko hoidon ajan läsnä tuttu hoitaja, joka tarkkailee potilaan vointia. Pitkäaikaiset muistihäiriöt ovat harvinaisia.

Tehokas apu vaikeaan masennukseen
Sähköhoidon tulokset näkyvät yleensä välittömästi. Mikään muu hoitomuoto ei vaikuta yhtä nopeasti itsemurhavaarassa olevan ja vaikeasta masennuksesta kärsivän potilaan vointiin. Tutkimusten mukaan 70–90 prosenttia potilaista saa merkittävää apua ECT-hoidoista vaikean masennustilan hoidossa.

ECT-hoidon vaikutuksen kesto on yksilöllistä. Joillakin potilailla masennus väistyy pitkäksikin aikaa, mutta joillakin masennus voi uusiutua helpommin. Sähköhoitojaksoja voidaan tarvittaessa uusia. Ylläpitohoidoissa potilas käy saamassa sähköhoitoa 2–6 viikon välein.

Sähköhoito on yksi psykiatrinen hoitomuoto lääkehoidon ja psykoterapian rinnalla ja sen aloittaminen on potilaan itsensä valittavissa. Sähköhoito on nykyään ja todennäköisesti tulevaisuudessakin HUS:ssa tärkeä hoitomuoto vakavan masennustilan hoidossa.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1;46;616;617;618;1319;6723&print=1

Joo tää sähköhoito on todellkin aika veikeä hoitomuoto.

Ja saanu julkisuuttakin aika paljon, etenkin negatiivista. Tästähän liikkuu vieläkin paljon väärää tietoa ja huhuja.

En ite tunne mitenkään tota nimimerkki Auttajan mainitsemaa tapausta, joten en ota siihen kantaa. Mutta hän on vieläkin jonkinasteisen hoidon tarpeessa jos elämä ei tunnu olevan mallillaan. Ja hyvät ystävätkin käyvät hoidosta.

Joo menetelmät sähköhoidossa ovat nykyään kehittyneet ja vastaavasti haitta vaikutukset ovat pienentyneet. Joskus vanhaan aikaa (todella vanhaan) sähköhoidoilla saattoi olla huomattavan negatiivisia vaikutuksia.

Sähköhoidon positiiviset puolet ovat sen tehossa. Hoito on tehokas. Ja se on myöskin lääkäreille verrattain helppo työmuoto. Nykyisin se on oikein tehtynä myös turvallinen.

Olen sairastanut psykoottista masennusta. Sairaalassa ollessani minulle annettiin ECT(sähköshokki) hoitoa kun lääkkeet eikä mikään muu auttanut. Hoito oli erittäin tehokas eikä ole jäänyt mitään haittavaikutuksia. Muisti toki meni mutta se kuuluu asiaan. Sähköshokki hoito, lääkkeet ja terapia sekä aivan ihanat hoitajat sairaalassa auttoi minua. On tosi ikävää jos jollakin on ollut huonoja kokemuksia hoidosta mutta monen elämän se on varmasti pelastunut. Jouduin sairaalaan itsemurhayrityksen jälkeen ja toipuminen vei todella pitkän ajan mutta nyt puolitoista vuotta myöhemmin nautin elämästä täysillä enkä ole ikinä voinut näin hyvin.

Olen itse saanut sähköhoitoa 12 kertaa. En kuollut, saanut aivovauriota, tai mitään muutakaan. Sähköhoito auttoi vaikeaan masennukseeni, toisin kuin lääkkeet, ja nyt pystyn elämään aivan normaalia elämää.

Onkohan tuo juttukaverisi muistanut ottaa lääkkeensä?

Tuollaiset tuntemukset viittaa lähinnä vierotusoireisiin, joita syntyy silloin kun Cipramil-lääkitys lopetetaan yhtäkkiä omin luvin. Cipramil tulee lopettaa vähitellen annostusta pudottamalla, ei jättämällä kaikki kerralla.

Sähköshokkihoitoa annetaan vaan, jos potilas sitä itse haluaa ja se tapahtuu nykyään nukutettuna. Itse olen yhden "masentuneen" kerran tavannut kun halusi tätä, kun psykologit sitä suositteli. Yleensäkin hän oli puhelias, seurallinen ihminen ja myös 2 lapsen äiti, jolla saattoi olla jotain masentavia ja alasajavia ajatuksia epäonnistuneista asioista toisinaan...

rema lex.

Kuinka mikään, minkä potilas kokee väkivallaksi, voisi olla vahingoittamatta häntä? Väkivaltainen hoito traumatisoi ihmisen, kuten hoidon ulkopuolinen väkivalta tai vaikeammin, koska uhrin oikeusturvaa on loukattu.

Olen nähnyt potilaiden huutavan sairaalan pihalla siitä, miten hoitohenkilökunta on julmasti ja tietoisesti pahoinpidellyt heitä sähköshokeilla. Potilaiden mielentasapaino, hyvinvointi, sosiaalinen sopeutuminen ja luottamus muiden hyväntahtoisuuteen ei selvästi parantunut kyseisillä teoilla.

WHO:n eli Maailman Terveysjärjestön mukaan sähköshokkeja ei tule antaa tahdonvastaisesti, ilman potilaan suostumusta. Potilaalle on kerrottava "hoidon" mahdollisista haittavaikutuksista, kuten mm. pysyvä muistinmenetys, laaja-alainen, pysyvä kognitiivisten kykyjen heikkeneminen ja aivovaurio, jotta hän voi tehdä oman päätöksensä.

http://www.mindfreedom.org/kb/mental-health-abuse/electroshock/simone-d/
http://www.mindfreedom.org/kb/mental-health-abuse/electroshock/who-opposes-forced-ect

Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta ja häntä on hoidettava tavalla, johon hän itse suostuu.

CCHR:n (Citizens Commission of Human Rights) mukaan sähköshokkiin kuolee 10 000 ihmistä vuosittain maailmanlaajuisesti.

Yhdysvalloissa ihmiset ovat saaneet satojen tuhansien dollarien korvauksia sähköshokkien aiheuttamista haitoista.

Mm. Ernest Hemingway teki itsemurhan, koska ei toipunut sähköshokkien ja muun "hoidon" aiheuttamasta traumasta.

Eläytymiskyky, empatia, kuunteleminen, ruumiin kielen havainnointi ja tulkinta, rehellisyys ja luottamuksellisuus, herkkyys, nöyryys ja lohdutus on mainittu lääkintätaidon osiksi, joita potilaitaan pahoinpitelevillä lääkäreillä ja sairaanhoitajilla ei ole.

Sähköhoidon puolustajat vertaavat usein aivoja tietokoneeseen, mutta jos tietokoneelle annetaan sähköisku, se 'kuolee' välittömästi.
Muutenkin sähköhoito ja muu aivojen manipulointi on hyvin kyseenalaista niin kauan kun aivojen toimintaa ei kunnolla tunneta, mikä on edelleen asiantila.