Valmiiksi saamisesta

Aloitettuja romaaneja ja hiomattomia runoja pää täynnä. Ideoita virtaa ja ajatuksissa kaikki on jo loppuun tehty. Mutta aina jossain vaiheessa tulee ahdistus, että ei siinä omassa tekstissä ole mitään, minkä takia sitä kannattaisi työstää eteenpäin. Palautetta ei saa keltään, kun ei ole ystäviä, jotka edes harrastaisivat kirjallisuutta. Eikä aina vaan voi käydä samoja peruskursseja uudestaan, kun pitäisi päästä eteenpäin ja alkaa uskoa itseensä, saada töitä valmiiksi ja luopua niistä, lähettää eteenpäin. Mutta haaveiksi taitavat jäädä. Samanlaisia tuntemuksia? Neuvoja? Auttakaa!!!
4460
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Eipä siinä muu auta, kuin vain alkaa kirjoittamaan. Jos et luota itseesi niin kirjoita aluksi vain omaksi iloksesi ja katso mitä tulee. Älä ota paineita mistään.

Äänestä
  • Omaks iloks oon kirjotellu koko pienen ikäni, mutta kun haluais tästä eteenpäin!!!!!Kehittyä kirjoittajana, ja sitä ei voi, jos ei saa palautetta. Kun kävi pari kurssia, sai hyvää kritiikkiä, neuvoja ja kannustusta, ja se tuntui kivalta, mutta nyt en pääse eteenpäin yksin!

    Äänestä

  • en jaksa kirjautua; t-j kirjoitti:

    Omaks iloks oon kirjotellu koko pienen ikäni, mutta kun haluais tästä eteenpäin!!!!!Kehittyä kirjoittajana, ja sitä ei voi, jos ei saa palautetta. Kun kävi pari kurssia, sai hyvää kritiikkiä, neuvoja ja kannustusta, ja se tuntui kivalta, mutta nyt en pääse eteenpäin yksin!

    kirjoita tänne, täällä saat kritiikkiä.

    Äänestä

versiosta puhuvat. Itselläni nuo limittyvät, joka toisen kirjoitan kokonaan joka toinen on haparoiva yritys jonnekkin.

Liputtajan mielipiteen jaan siinä että tarinaa on kirjoitettava kunnes se on valmis. Tarina on valmis mielestäni sinä päivänä kun sen voi vailla häpeää ojentaa julkisesti luettavaksi. Ei pelkille sukulaisille vaan kaikille. Ei punastele tai selittele mitään kirjoittamaansa vaan antaa tekstin puhua puolestaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


tuuli-juulia kirjoitti:

Aloitettuja romaaneja ja hiomattomia runoja pää täynnä. Ideoita virtaa ja ajatuksissa kaikki on jo loppuun tehty. Mutta aina jossain vaiheessa tulee ahdistus, että ei siinä omassa tekstissä ole mitään, minkä takia sitä kannattaisi työstää eteenpäin. Palautetta ei saa keltään, kun ei ole ystäviä, jotka edes harrastaisivat kirjallisuutta. Eikä aina vaan voi käydä samoja peruskursseja uudestaan, kun pitäisi päästä eteenpäin ja alkaa uskoa itseensä, saada töitä valmiiksi ja luopua niistä, lähettää eteenpäin. Mutta haaveiksi taitavat jäädä. Samanlaisia tuntemuksia? Neuvoja? Auttakaa!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu