Eli kertokaa miten vaikee päästä lukemaan tuta-inssiks? Mulla amiskan matikka tosi surkea joten ajattelin parannella sitä lukion lyhyellä. Onko mahollisuuksia? Jos joku opiskelee ko alaa kertokaa plussat ja miinukset! Kiitos
Tuotanotalousinssi??
Auttakaa
121195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
TuTasta ei valmistu oikeastaan miksikään ja sinne on helpointa päästä toisin kuin korkeakoulujen vastaaviin. Veikkaan että pienenllä yrittämisellä paikka avautuu varmasti. Amiksen kautta paikka aukenee varmasti jos preppaat lukion lyhyttä. Opinnoissa matematiikkaa on tarpeeksi ja ammattiaineet eivät sisällä matemaattisia ongelmia vaan kaikkea kivaa kaikista tekniikan ja talouden aineista. Puhtaimmillaan TuTa-inssi on merkonomi joka tietää jotain tekniikasta.
Hyvää on että tutkinnon saat, muusta en tiedä, kun TuTa on sivuaineena ollut, vaikka olenkin tarvinnut sitä usein, etenkin sopimusoikeutta ja henk.koht. myyntityötä ja projektinhallintaa ihan tavallisissa suunnittelutehtävissä.
Kiitoksia kovasti neuvoista. Tässä nyt muutama kuukaus olis aikaa lukea ja koittaa edes jotain ymmärtää matikasta :)
sanoa että katsele vanhoja pääsykokeita joiden perusteella, jos uskallat, voit kohdistaa opintoja.
Oma mielipide on että kokeet helpottuvat vuosi vuodelta. Ostin kirppikseltä 80-luvun pääsykoetehtäväkirjan josta en osannut ratkaista kuin osan. Ja ne tehtiin kaikki ilman laskinta!
Vai että tuotantotalousinssi on merkonomi, joka tietää VÄHÄN tekniikasta, ja on vielä helppoa. Se riippuu paljon siitä, minkälaisiin papereihin on tyytyväinen. Itse voin sanoa, että merkonomipohjalta opiskeltaessa joudut suorittamaan 100 ov. (amk), joten sitä tekniikkaa on myös sisällöllisesti aika paljon. Tuotantotalous sinänsä on mielestäni hyvä vaihtoehto, jos haluaa laaja-alaisen insinööritutkinnon. Teollisuudessa tarvitaan toki myös jonkun syvällisen alueen insinöörejä (sähkö), mutta talouselämän kiihtyvässä tahdissa tarvitaan yhä enemmän myös sellaisia insinöörejä, jotka osaavat jäsentää tekniikan ja talouden syyyhteydet. Esim. Teknillisessä korkeakoulussa TKK on tuotantotalouden laitos vuosi toisensa jälkeen ollut haetuin, ja sama tuntuu olevan trendi amk:ssakin. Toki kaikki riippuu myös omasta halusta, mihin haluaa syventyä, siis pää- ja sivuaineet.
Itse valitsin TuTa:n juuri sen vuoksi, että uskon näillä papereilla olevan kokonaisvaltaisemmat mahdollisuudet päästä johtotehtäviin.
Pyydän anteeksi merkonomeilta, ei insinööri voi verrata merkonomiin/trdenomiin. Pysytään asialinjalla:
Vastauksia väitteisiisi:
Mitä on tekniikka TuTalla? Eri oppilaitoksia katselemalla hyvin hajanaista ja pintaraapaisun antavia. Pääasia tuntuu olevan yhdessä puuhastelussa erilaisten "projektien" parissa!
Mitä sisältyy merkonomin 100ov:n? Harjoittelu, valinnaiset, lopputyö?
Laaja-alainen tutkinto. Mitä lisäarvoa on henkilöstä joka tietää yhtä ja toista mutta ei mitään tarpeeksi? Todistus täynnä fantsuja kursseja fantsuin arvosanoin suoritettuina ei vakuutaisi minua haastattelussa.
Älä edes unissasi vertaa TKK:n ym. korkeakoulujen TuTa:a AMK:n TuTa:n. Totta on että TKK:lle on vaikein päästä juuri TuTa:n mutta se trendi ei sovi ammattikorkeisiin joiden tuotantotalouden osastoille päätyvät ne jotka eivät ole muualle päässeet.
TKK:lta saat pätevyyden tarvittaessa vaikka controlleriksi mitä ei voi odottaa yhdeltäkään AMK:n TuTa:n käyneeltä, ellei ole tradenomi/KTM tausta.
"Teollisuudessa tarvitaan toki myös jonkun syvällisen alueen insinöörejä (sähkö), mutta talouselämän kiihtyvässä tahdissa tarvitaan yhä enemmän myös sellaisia insinöörejä, jotka osaavat jäsentää tekniikan ja talouden syyyhteydet."
Tuo oli suoraan oppilaitoksen esitteestä ja Bullshit-bingosta. Mitä tarkoitat tekniikan ja talouden syy-yhteyksillä? Kansantalouden mikroteoriaa ilmeisesti.
Tuskin olet edes huomannut kuinka paljon eroavat tekniikka ja talous. Niin paljon että insinöörit hyppivät kilvan tradenomien/merkonomien palleille ja ottavat heidän palkkansa vielä omansa päälle. Talouden asioihin on helppo paneutua tekniikan pohjalta, toistepäin se on vaikeaa, osin mahdotonta.
Ja lopuksi: Oma kokemukseni perustuu suuressa pörssiyhtiössä saatuun vuosien kokemukseen. PK-teollisuudessa AMK:n TuTa:laiset voivat olla kysyttyä kamaa jossain vaiheessa.
Tässa talossa pitää olla teoriaa ja sopivasti käytäntöä hallussa, vähän fantusa teoriaa ja simuloitua käytäntöä.
Onnea kuitenkin opintoihin. Lähden viikonlopun viettoon ja palataan keskustelemaan maanantaina
Ohhoh, tuota en tiennytkään, siis että ei saa verrata yliopiston TuTaa amk:n TuTaan; anteeksi, ja vielä unissa... Itse asiassa kuitenkin vertasit/tasapäistit tradenomin ja KTM:n, että sillai.
Mitä tulee kansantaloustieteeseen/taloustieteeseen, niin heikoillapa on se pörssiyhtiö, missä ei eroteta mikroteoriaa makroteoriasta, lienetkö edes työssä kyseisessä putiikissa? Tekniikan ja talouden syyyhteyksien tunnistaminen kun vaatii juuri makroteoreettista katsantokantaa. Hämmästykseni oli suuri, kun väitit, että tekniikka ja talous eroavat merkittävästi toisistaan. Mielestäni tuo ajatusrakennelma on mustavalkoinen ja mieletön. Miten esim. paperitehtaan kunnossapidon kunnossapitotalous hoidetaan, jos näitä asioita ei osata yhteen jäsentää. Kutsutaankö silloin apuun laskentamerkomomi, ei varmaan. Kun aikoinaan TuTaa on lähdetty suunnittelemaan, on lähtökohtana ollut muodostaa poikkitieteellinen/ammatillinen tekniikan insinööritutkinto, jossa on sopivassa suhteessa myös talousaineita. Tälle tutkinnolle on ollut siis perusteltu sosiaalinen tilaus, varsinkin kun tänä päivänä taloutta mitataan teollisuudessa joka käänteessä. Vallinnaisuus on siis varsin laaja. Mainitsit tuon pintaraapaisun, aivan totta. Voit tehdä tutkinnostasi vähän sitä sun tätä-tyyppisen tai sitten voit ottaa vaikka 30 ovaria kunnossapitoa. Eli se on omasta hops:stä kiinni. Kyllä näitä "puuhastelu/askartelukursseja" on varmasti enemmän varsinaisilla tradenomilinjoilla kuin insinöörikoulutuksessa. Sitä paitsi, kuka käskee ottamaan kaiken maailman "pitsinnypläys"-kursseja, kun kerran on vapaus valita. Lähes kaikki TuTat ovat perustettu vanhojen konetekniikka-linjojen päälle/tai eriytetty niistä, joten vahva teknisyys on pohjalla. Olen aina ihmetellytkin, mitä ne merkonomit siellä tekulla oikein palloilee, eikös niille ole se tradenomikoulutus?
Itselläni on tekninen/taloudellinen tausta, joten siinä suhteessa tämä Tuta oli hyvä vaihtoehto. Varsinkin aikuispuolella ovat hakijamäärät olleet suuria.
Neuvoksi tälle varsinaiselle ketjun aloittajalle, sanoisin, että jos olet esim. ammattikoulun käynyt tai teknikko, on TuTa hyvä vaihtoehto. Tällöin olet perehtynyt melko syvällisesti jo johonkin tekniikan puoleen. Merkonomi-/merkanttipohjalta voi olla vaikeuksia. Toki eri oppilaitoksillakin on eroja.
Tsemppiä hakuihin!
Siis tasapäistin tradenomit/KTM:t? Sanoin ettei TuTa inssi kykene controllerin tehtäviin ilman tradenomin/KTM:n taustaa. Millä tavalla tasapäistin em. tutkinnot?
Muutenkin kritiikkini tuntui osuvan arkaan kohtaan. Tyydyt liian helposti nollaamaan firman ja nostamaan itsesi ylemmäksi. Provosoitumatta huomaan etsineesi itsellesi todella kapean rajapinnan johon valmistua. Unohdat täysin rajapinnnan vieressä olevat jotka kärkkyvät samoja paikkoja. Et vieläkään ole ymmärtänyt tekniikan eroavan taloudesta suuresti. Pystytkö toimimaan vaativissa suunnittelutehtävissä? Vaiko suunnittelun projektien johtamiseen? Et voi!
Enkä voi itsekään. Enkä viitsi kiistellä opiskelijan kanssa laajan tuotekehitysprojektin johtamisesta johon ko. henkilö luulee olevansa valmis kun saa paperit oppilaitoksesta. Sellaisen kuvan sain tekstistäsi, kiitos vain. Kuulostaa Valkeakosken meiningiltä!
Sosiaaliseen tilaukseen, lue seuraava artikkeli:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000005560199
Tähän perustuu fantsun kurssin -aksioomat osittain.
Äläkä yllytä ammattikoulun käynyttä TuTa-puolelle. Oman alan opinnoilla jatkamalla voi jopa työllistyä. Oletko huomannut että neljännes ikäluokasta koulutetaan insinööriksi/DI:ksi. Eikä usko kaikille löytyvän töitä edes suurien ikäluokkien eläköidyttyä! Ainakaan jos koko todistus on yhtä fantsua kurssia, kuten tuotantotaloutta.
Merkonomien ja pitsinnypläykseen en viitsi edes puuttua. Huono itsetunto kun noin väittää!!!!!
Olisin vielä vastannut reilusti jokaiseen hassuun väitteeseesi ja niihin joiden väitit minunkin sanoneen (olisko lukihäiriö yleinen).
Onneksi aikaa ei ole. Ruudun kautta on vaikea keskustella, kasvokkain parempi jolloin asian ymmärtäminen on helpompaa ilman väärää inforaatiota.
Sanon kuitenkin tämän: Mitä on AMK:n 30ov. kunnossapitoa? Kunnossapito on vaikea laji AMK:ssa ja aikoinani meillä oli 4ov. joka on täysin riittävä. Siihen saa sisällettyä kunnossapitosanaston, -talouden, -laadun, -logistiikan, -tietojärjestelmät ja -henkilöstöjohtamisen.
Loppu ei ollut pitsinnypläystä kuten luulet. Huomaatko tekeväsi itsestäsi pellen kun väität sivuääneen "Minä en te virheitä, minä valitsen oppianeita joista on pelkkää hyötyä". Ja sitten vielä väität pokkana tradenomeilla olevan pitsinnypläystä enemmän kuin teillä. Miten olet mitannut sen. Aivan varmasti ei riitä kuin keskiaikaisessa noitaoikeudenkäynnissä.
Olisi kiva jatkaa keskustelua toiste!
Ja aloittajalle. Toivottavasti olet huomannut mihin päätyisit jos valitsisit tuotantotalouden. Lue opinto-oppaat ja mieti mitä haluat. Insinööriliiton tilstojen mukaan tuotantotalouden insinöörien työttömyys on suurin heti tietotekniikan jälkeen!
Mielestäni sinun kannattaisi kiinnittää huomio tuohon oikeinkirjoitukseesi, voipi olla nimittäin "pörssiyhtiössä" kohta pasmat sekaisin, kun porukat eivät tiedä mitä oikein tarkoitat. Mikä muuten on toi "inforaatiota"?
KTM:n ja tradenomin tasapäistämisellä tarkoitin lähinnä sitä, että ne eivät ole edes samalla viivalla. KTM on tieteellinen perustutkinto, tradenomi taas vähän sama kuin vanhamuotoinen yo-merkonomi. Vaativuustaso ja profiili ovat siis aivan eri luokkaa.
On kuin vähän metsään huutais, mistä ihmeestä sait päähäsi, että itselläni olisi 30 ov. kunnossapitoa? Tiedätkö mitä tarkoittaa "esimerkiksi"? Nii-in, se tarkoitaa juuri sitä. Ei ole olemassa yhdenlajin tuotantotalousinsinööriä. Esim. Espoo-Vantaan amk:ssa tuotantotalous on tietotekniseen logistiikkaan painottuva. Jyväskylän amk:ssa TuTan profiili voi olla aivan toinen. Mutta tämä asioiden yksinkertaistaminen oli kyllä odotettavissa, kun vastapuolella on henkilö, jonka tuotantotalous perustuu "fantsua" kurssia täynnä olevaan sivuaineeseen. Mitä oikein hait koko sivuaineestasi, pelkkiä opintoviikkoja? Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa paasaamaan muille opintolinjan oikeellisuudesta.
Lisää yksinkertaistamista; mitä tulee projektien hallintaan, kyllä suunnitteluprojektien läpivienti/johtaminen vaatii muutakin kuin paperit oppilaitoksesta, eihän sellaiseen voi uskoa kuin alakoululainen, tiedät sen itsekin. Aliarviot toiset ihmiset melkoisesti, jos väität heidän näin ajattelevan.
Nyt otit tähän vielä tuon koulutuspolitiikankin. On totta, että nuorille annetaan aivan väärä kuva ammattikorkeakoulusta. Suurin osa tulee kuitenkin työskentelemään suoritustason hommissa. Esimerkiksi diplomi-insinöörit ja insinöörit tekevät paljon töitä, jotka ennen kuuluivat teknikoille. Ei todellakaan ole johtajanpaikkaa kaikille! Mutta mitä sitten? Jos ammattikoulun käyneellä riittää virtaa suorittaa insinöörintutkinto, mikä ettei. Aina siitä hyötyä on, jos vaikka esim. putkiasentaja haluaa tuonnempana perustaa oman yrityksen. Älä ajattele liian kapeasti. On helppo huudella muille että "menkää käytännön töihin, siellä riittää paikkoja", kun itse on jo mukamas jotain ja saavuttanut asemaa. Ihmisillä on unelmia, jotka pitävät heidät liikkeellä.
Kaiken kaikkiaan, ei voida sanoa tarkkaan, että minkälaisia insinöörejä esim. tarvitaan 5 vuoden päästä. Tästä on hyvä esimerkki tämä uusmedia hype ennen vuosituhannen vaihdetta. Nyt juuri nimenomaan tietotekniikkainsinöörit kolkuttelevat työttömyystilastojen kärjesssä. Ja meno taitaa vain kiihtyä, koska on ennustettu, että elektroniikka-alan työpaikat tulevat vähenemään 20 000 vuoteen 2010 mennessä. Tulevasta emme voi tietää, mutta todennäköisesti tämäntyyppisen koulutuksen (TuTa) merkitys vain kasvaa, tätä puoltavat esim. tekniikan alan liittojen omat kehittämisnäkökohdat jäsenistön keskuudessa. Voimme luoda siis erilaisia malleja ja tehdä empiirisiä johtopäätöksiä, mutta varmoja emme voi olla.
Ketjun aloittajalle; kannattaa kysellä myös muilta opiskelijoilta, mitä mieltä he ovat omasta suuntautumisvaihtoehdostaan, ennen kuin teet päätöksen. Tämän kyseisen "fantsujen opintoviikkojen"-metsästäjän mielipiteet ovat vain pintaraapaisua, eivätkä sinällään relevantteja.
Alkaa paukut loppua...
Myönnän tekstien olevan sekaisin, teen tauolla ja pienessä kiireessä. Nyt yritän olla huolellisempi. Samaa toivon sinulta siellä jossain, katso omat kirjoitusvirheesi ennen kuin minua mollaat! Inforaatio voi olla vaikka tiedosta johtuvaa jäykistämistä. Nykysuomen sanakirjaa kun ei ole lähellä. Tässä pörssiyrityksessä on laaja esikunta jossa on tuotantotalousinsinööri tittelillä 5 henkilöä. Ovat materiaalivirtojen ohjauksessa. Koulutustaustaa en tiedä eikä oikein kiinnostakaan. Ja jos joltakulta menee pasmat sekaisin minun muistioiden ja määrittelyiden toimesta, saavat syyttää niitä jotka ovat ne kehittäneet.
KTM/Tradenomi -juttu: Tiedän tasan mitä tutkinnot ovat, miten ne eroavat ja missä niihin voi opiskella! Enkä itse löydä tekstistä tasapäistämiseen liittyvää tekstiä, taidat sekoittaa minut johonkin toiseen? Yo-merkonomi ei ole trdenomien tasoinen koulutus, jos olet tätä palstaa lukenut? Etkä edes vastannut kysymykseeni, miten tasapäistin em. tutkinnot vaan aloit selittää koulutuksen eroavuuksia.
Joo, sivuaineesta sai helpolla ovareita. Ne jotka sitä pääasiassa luki olivat helvetin kovaa johtajaa vaikkeivat olleet edes kunnolla kesätöissä olleet. itse luin TuTa:a 20ov. Sillä olisi saanut jo toisen pääaineen. Hieman venyneiden opintojen aikana ehdin suorittaa kansantalouden appron yliopistossa ja nyt työn ohessa sain suoritettua appron valtiotieteessä viime kesän aikana. Viestinnän approa harkitsen vielä.
Olen hyvin selvillä muiden oppilaitosten TuTalaisista, kiitos laajan kontaktiverkoston bileiden järkkäämisessä ja oppilaskuntatyöstä. Tiedän kyllä mistä puhun? Tuotantotalouden AMKinssien mollaus vaan on kivaa kun heille on tärkeää mielikuva TKK:n vertaisesta koulutusohjelmasta. Sinutkin voin lukea siihen kastiin. Olen kuunnellut ihan tarpeeksi käsittämättömiä unelmia suoraan koulusta omalla suihkarilla Pariisiin juomaan frappea! Ja ainoa usko on kun oppilaitos on näin luvannut. Ja kyse ei ole ensimmäisen vuoden opiskelijoista.
Myös laajuus askarruttaa, yhden nimikkeen alle on laitettu sekalaista seurakuntaa eri kuljetusihmisistä kunnossapitoon ja suunnittelusta valmistukseen, toivoen että kaikki nivoutuisivat yhteen eikä kukan huomaisi mitään. Tässä tulee vastaan yleiset valmistumisehdot. Kun palkkaa kone/sähkö insinöörin tietää mitä saa, vaikka olisi valmistunut mistä tahansa oppilaitoksesta (koskee vastavalmistunutta).
Lainaus1:
"Aina siitä hyötyä on, jos vaikka esim. putkiasentaja haluaa tuonnempana perustaa oman yrityksen. Älä ajattele liian kapeasti. On helppo huudella muille että "menkää käytännön töihin, siellä riittää paikkoja",:
-Ilmaisitko TuTan olevan ainoa väylä ryhtyä yrittäjäksi? Nyt aliarvioit koko AMK-järjestelmän.
Lainaus2:
"Tulevasta emme voi tietää, mutta todennäköisesti tämäntyyppisen koulutuksen (TuTa) merkitys vain kasvaa, tätä puoltavat esim. tekniikan alan liittojen omat kehittämisnäkökohdat jäsenistön keskuudessa."
En ole tuollaisesta kuullut. Missä niin sanotaan?
Tässä vaiheessa en suosittele kenenkään opiskelupäätöstä tekevän lukevan koko keskustelua. Sanasto heittää metsään ja kuva todellisesta työstä eriytyy.
Jos tuotantotaloudelle ei olisi tilausta, olisi se lopetettu kannattamattomana.
Tästä voin jatkaa pyörän pyörittämistä talouden ja tekniikan yhteensitomisesta. Parhaan kuvan saa Tekniikka&Talous -lehteä lukemalla, seuraamalla alan kirjallisuutta. Opintoviikkoja aiheesta ei mielestäni kannata metsästää vaan keskittää ne varsinaisiin insinööriopintoihin. Talousaineet ovat helppoja AMK-tasolla, lukuunottamatta tiettyjä syventäviä opintoja tradenomeilla. Se riippuu kuinka tosissaan viitsii suhtautua opintoihin. Numeroilla todistuksessa kun ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa. Titteli määrää kaiken. Ja omat kyvyt.
Oho...oletpas tosi sivistynyt ihminen. Vahinko vaan, että se ei näy tuottamassasi tekstissä kovinkaan paljon. Tätä taustaa vasten voisi olla hyvä tosiaan suorittaa se viestinnän approbatur, saisit tuon kirjoitusviestinnänkin kuntoon.
Kai tämäkin täytyy tradenomille rautalankasta vääntää; "TKK:lta saat pätevyyden tarvittaessa vaikka controlleriksi mitä ei voi odottaa yhdeltäkään AMK:n TuTa:n käyneeltä, ellei ole tradenomi/KTM tausta." Viittasin tasapäistämiselläni juuri tähän toteamukseen. Epäilen siis vahvasti, että tradenomi taustalla voi hoitaa controllerin tehtäviä, niin eri tasoinen tutkinto se on verrattuna KTM:ään.
Työhönottotilanteessa itseäni ei välttämättä vakuuttaisi mainitsemasi tyyppinen koulutustausta (CV). Ketjun alkupäässä valitit sitä, että TuTa on vain pintaraapaisua eri aineista vailla focusoitumista. Itse suoritat kuitenkin approja toisensa perään ilman syventymistä, nehän ovat perusopintoja! Luuletko, että työnantajat ovat haltioissaan nähdessään poukkoilevat opintosi, voi olla nimittäin aivan päinvastoin.
Tiedät itsekin varsin hyvin, mistä tradenomitutkinto on muodostettu – merkonomitutkinnosta, johon on lisätty 20 opintoviikkoa, jolla saadaan ainakin täyttymään amk-vaatimukset. Täytyy muistaa, että insinööritutkinto on aina ollut BA-tasoinen tutkinto (kansainvälisesti), eikä näin ollen mikään keinotekoisesti kriteerit täyttävä puolivillainen tutkinto. Tämä kaikki juontaa juurensa jo 1970-luvulla käytyyn insinöörikorkeakoulu-hankkeeseen, joka kylläkin silloin kaatui. Omassa opiskelusaapumiserässäni on myös muutema tradenomi suorittamassa insinööritutkintoa, mitä hieman kummeksuin. Kysyttyäni syytä tähän, eräs heistä valitteli sitä, että työnantajat eivät oikein arvosta tradenomitutkintoa, siis tutkinnon tunnettuus on huono? Olisiko tradenomiliiton syytä miettiä koulutuspolitiikaansa uudelleen, eikös siitä ole jo yli kymmenen vuotta, kun tradenomeja alkoi valmistua.
Niin, kaikilla meillä on omat pikku perverssiomme, sinulla TuTalaisten kiusaaminen. Olisiko mahdollista kateutta? Nyt kyllä ymmärrän hyvin, miksi ketjun alussa parahdit insinöörien hyppivän tradenomien palleilla ja vievän leivän heidän suustaan. Ehkä nämä TuTa-inssit todellakin osaavat jäsentää ympäröivää maailmaa hitusen verran paremmin. Täytyy muuten sanoa, että ihme porukoissa pyörit, "Pariisiin juomaan frappea", heh.
Tähän hätään en osaa sanoa mistä tuon "tekniikan alan kehittämishankkeet" luin, mutta on siitä ollut asiaa mm. Tekniikka&Talous-lehdessä (oisko ollut keväällä) ja eri liittojen sivuilla.
"Talousaineet ovat helppoja AMK-tasolla, lukuunottamatta tiettyjä syventäviä opintoja tradenomeilla." Pitäiskö tää olla vähän niinku, "tradenomi on jumalasta seuraava"
Ja nyt itsenäisyyspäivän viettoon!
Hyvää itsepäisyyspäivää vaan sinnekin!
Olisiko lopettaminen sopivaa kun alkaa tulemaan käsittämätöntä huutamista ja se kyllästyttää. Esim. mistä olet saanut päähäsi että olen tradenomi (koneinsinööri AMK)? Mihin perustuu väitteesi ettei tradenomi voi hoitaa controllerin tehtäviä? Tiedätkö edes mikä on controllerin tehtäväkuva?
Koko keskustelu alkaa menemään ala-arvoiseksi kun joudut hakemaan muotoseikoista nokittelunaiheesi. Et vastaa kysymyksiini vaan jankkaat yhtä näkemystä osaamatta poiketa siitä.
Sitten: että insinööritutkinto on aina ollut BA-tasoinen tutkinto (kansainvälisesti), eikä näin ollen mikään keinotekoisesti kriteerit täyttävä puolivillainen tutkinto.
Menit metsään: Suosittelin sinua katsomaan 1960-luvulla ilmestyneen Otavan Suuren Tietosanakirjan hukusanan Teknillinen koulutus. Huomaat kuinka valtio-omisteisissa oppilaitoksissa opiskeltiin 4v. ja yksityisomisteisissa 3v. ja nämä 3v. yksityiset koulut tarjoavat kaikki tuotantotaloutta.
Oma näkemykseni on että vanhat valtiojohteiset oppilaitokset vähensivät tunteja jotta kaikki yksityiset saataisiin yhtenäiseen AMK-järjestelmään. Omassa oppilaitoksessani vähennettiin matematiikan tuntimäärä kolmanneksella kun AMK alkoi. Samoin ammattiaineita korvattiin harjoittelulla.
Eli kaikki insinööritutkintoa tarjoavat oppilaitokset eivät ole vertailukelpoisia.
Kansantalouden appro oli hyvä lisä kun tuotekehitykseen suuntautuneella oli markkinointia ja laskentatointa opinnoissaan enkä piilottele jatkossakaan vaikka yrität siihen provosoida. Ei appro ole tutkinto aiheesta vaan tuo lisäarvoa yleissivistävinä opintoina.
Tradenomiliitto on tekemässä voitavansa saadakseen jäsenilleen näkyvyyttä. Yritys on ollut monipuolista ja kansanedustaja Hemming on kantanut ansiokkaasti huolta aikaisemminkin tradenomitutkinnon näkyvyydestä. En mielelläni sano näin mutta opiskelutovereillasi on muut syyt jatkotutkintoon kuin mahdollinen arvostamattomuus yrityksistä.
Ehkä nämä TuTa-inssit todellakin osaavat jäsentää ympäröivää maailmaa hitusen verran paremmin.
Olen samaa mieltä, ihme kyllä. Jossain tilanteissa se on etukin.
Pitäiskö tää olla vähän niinku, "tradenomi on jumalasta seuraava"
Ei, täällä jumalasta seuraava on suunnitteluvastaava jolle lähden viemään paperit hyväksyttäväksi.
Ja perus talousopinnot eivät ole vaikeita jos niistä ei tee vaikeita.