(Sorry jos on väärä palsta. En ollut ihan varma, pitäisikö tämä laittaa unipalstalle.)
Minua ihmetyttävät eräänlaiset yölliset sekavuuskohtaukset tms., joiden aikana alan selittää kaikenlaista omituista. En usko puhuvani unissani, sillä olen selvästi "hereillä", ainakin osittain. Tiedän, missä olen. Pystyn näkemään ympäristöni ja siinä ei ole mitään poikkeavaa. Tiedän/näen, että miesystäväni on vieressäni ja tajuan hänen keskustelevan kanssani, kyselevän. Totta kai hän kyselee, sillä hän ei alkuunkaan ymmärrä, mistä olen puhumassa - ja minä vastaan jotakin.
Mies kai ensin luulee, että kyseessä on normaali keskustelu, sillä sinänsä puheestani saa täysin selvää eli sanat erottuvat. Muuten jutuissani ei ole päätä eikä häntää ja sitä, mihin oikein pyrin, on mahdoton sanoa. Pälpätykseni loppuu yhtä äkkiä kuin alkoikin ja usein alan nukkua. Tai sitten "herään", "tulen järkiini" enkä voi kuin ihmetellä, mitä hölmöä äsken selitin.
Jälkikäteen esim. heti "herättyäni" tai viimeistään seuraavana aamuna muistan, että jotain tuli jutusteltua. Tämänkään vuoksi en usko puhuvani unissani. Juttujen aihepiirikin voi olla tiedossa. Kerran selitin kännyköistä, kerran akvaariokalojen hankinnasta (mainitsin mm. että harjakala olisi kiva - sellaista kalaa ei ole olemassakaan ja sentään jotain akvaariokaloista tiedän, kuten mieskin... Ei ihme, että hän oli ihmeissään. Yöllä en vaan tajua selittäväni ihan sekavia, jatkan vaan puhumista.
Usein vain nauramme noille yöllisille höpötyksille.. Eiväthän ne mitään pelottavia ole, mutta kuitenkin vähän ihmetyttää. Siksipä täällä kyselen, että onko jollain muulla vastaavaa tai osaako joku antaa selityksen? Itse luulisin kyseessä olevan jonkinlaisen unen ja valveen rajatilan.
Yksin ilmiötä ei esiinny, vaan ainoastaan silloin, kun miesystäväni on kuuntelemassa.
Terveisin
KolmekymppineN
Minua ihmetyttävät eräänlaiset yölliset sekavuuskohtaukset tms., joiden aikana alan selittää kaikenlaista omituista. En usko puhuvani unissani, sillä olen selvästi "hereillä", ainakin osittain. Tiedän, missä olen. Pystyn näkemään ympäristöni ja siinä ei ole mitään poikkeavaa. Tiedän/näen, että miesystäväni on vieressäni ja tajuan hänen keskustelevan kanssani, kyselevän. Totta kai hän kyselee, sillä hän ei alkuunkaan ymmärrä, mistä olen puhumassa - ja minä vastaan jotakin.
Mies kai ensin luulee, että kyseessä on normaali keskustelu, sillä sinänsä puheestani saa täysin selvää eli sanat erottuvat. Muuten jutuissani ei ole päätä eikä häntää ja sitä, mihin oikein pyrin, on mahdoton sanoa. Pälpätykseni loppuu yhtä äkkiä kuin alkoikin ja usein alan nukkua. Tai sitten "herään", "tulen järkiini" enkä voi kuin ihmetellä, mitä hölmöä äsken selitin.
Jälkikäteen esim. heti "herättyäni" tai viimeistään seuraavana aamuna muistan, että jotain tuli jutusteltua. Tämänkään vuoksi en usko puhuvani unissani. Juttujen aihepiirikin voi olla tiedossa. Kerran selitin kännyköistä, kerran akvaariokalojen hankinnasta (mainitsin mm. että harjakala olisi kiva - sellaista kalaa ei ole olemassakaan ja sentään jotain akvaariokaloista tiedän, kuten mieskin... Ei ihme, että hän oli ihmeissään. Yöllä en vaan tajua selittäväni ihan sekavia, jatkan vaan puhumista.
Usein vain nauramme noille yöllisille höpötyksille.. Eiväthän ne mitään pelottavia ole, mutta kuitenkin vähän ihmetyttää. Siksipä täällä kyselen, että onko jollain muulla vastaavaa tai osaako joku antaa selityksen? Itse luulisin kyseessä olevan jonkinlaisen unen ja valveen rajatilan.
Yksin ilmiötä ei esiinny, vaan ainoastaan silloin, kun miesystäväni on kuuntelemassa.
Terveisin
KolmekymppineN
Vastaukset 6
Vanhimmat
hahaha. nauroin sun viestille :D
ehkä sä oot niin unenpöppörössä ettet tajua mitä puhut.
mullakin joskus on käynyt sillein et joku herättää mut ja sit oon vähän sekasin ....
varmaanki ihan normaalia.
Joo tosi hassuahan tämä on, mekin aina miehen kanssa nauramme jutuilleni... Todellakin taitaa kyseessä olla joku unenpöpperöinen tila, jossa mielessä pyörivät asiat tulevat ulos täytenä sekamelskana. Ei vakavaa, huvittavaa kylläkin.. Toivottavasti vaan en mene sanomaan mitään loukkaavaa, hmm.. Valveilla ei ainakaan ole tapanani, mutta yölliset jutustelut voivat siis olla melkein mitä tahansa.
Ihminen voi unissaan tehdä kaikenlaista, puhumisesta aina rakasteluun asti. Satuitko näkemään noin kuukuasi sitten Prisman dokumenttisarjan unihäiriöistä? Siinä mm. eräs nainen yritti laihduttaa mutta ihmetteli kun ei onnistunut siinä, kunnes selvisi että hän käveli unissaan keittiöön syömään. Asuntoon kytkettiin lopulta kameroita ja näytettiin kun nainen käveli kaapille ja söi suklaata. Ratkaisu oli että nainen lakkasi ostamasta herkkuja, ja seuraavaksi hän kuori unissaan banaanin ja söi...
Eräs toinen nainen taas keskusteli miehensä kanssa nukkuessaan (mies oli siis hereillä) ja nousi välillä sängyn viereen seisomaan ja siunailemaan jotain ongelmaa, ja mies sai hänet lopulta rauhoittumaan ja tulemaan takaisin vuoteeseen. Tuollainen ilmeisesti on sinunkin tapauksesi. Tällaiset unihäiriöt voivat johtua stressistä, tai sitten joidenkin ihmisten aivot vain toimivat unen aikana eri tavalla kuin muiden.
.. dokumenttisarja unihäiriöistä jäi näkemättä, olisi varmaan ollut mielenkiintoinen. Kaikki todellakin on mahdollista unen aikana. Itse en vielä ainakaan ole lähtenyt unissani kävelemään. Tuon yöllisen jutustelun syytä on tietenkin vaikea sanoa.. Niin kuitenkin on, että puheeni ei ole epäselvää muminaa vaan ihan selkeää, mutta jotenkin silloin ei vaan "toimi" sellainen, mikä lienee, yhteys puheen ja sen ymmärtämisen välillä. En tajua ollenkaan puhuvani mitä sattuu. Vaikea selittää, hmm.. Assosiaatiot tai ajatuksenjuoksut ovat yhtä epärationaalisia kuin unissakin, asiat sekoittuvat ilman mitään logiikkaa.
Ei muuten olisi kivaa tuollainen unissaan syöminen, jos yrittää laihtua..
Lueskelin vähän aiheesta ja sain selville, että parasomnialla tarkoitetaan kaikenlaista poikkeavaa käyttäytymistä unen aikana. Usein samalla yksilöllä voi olla monia parasomnioita; miesystäväni on mm. kertonut minun joskus narskuttelevan hampaita unissani. Joitakin kertoja olen myös aamulla herätessäni tuntenut kuin olisin kokonaan halvaantunut. Inhottava tunne sellainen, kun ei pysty liikkumaan (kestää ehkä 10 sekuntia).. Tällaisessa tilassa lihakset eivät ole vielä toimintavalmiit vaan ne ovat yhä unen aikaisessa tilassa, jolloin lihasjännitys on kadonnut. Unessahan ihminen ei normaalisti pysty liikkumaan juuri lihasjännityksen puuttumisen takia. Unissakävelijöillä lihasten relaksaatio on jostain syystä häiriintynyt.
>Tällaisessa tilassa lihakset eivät ole vielä toimintavalmiit vaan ne ovat yhä unen aikaisessa tilassa, jolloin lihasjännitys on kadonnut. Unessahan ihminen ei normaalisti pysty liikkumaan juuri lihasjännityksen puuttumisen takia.<
Puuttumatta muuten mielenkiintoiseen aiheeseen, jäin miettimään ed. mainittuja sanoja.
Miten se oikein on? Terve ihminen liikkuu nukkuessaan useita kertoja yön aikana ja vaihtaa asentoa vaivattomast, vaikka lihaksien pitäisi olla lepotilassa rentona.
Toisin on monien neurologisten sairauksien kohdalla kuten, Parkinsonin tauti. Parkinsonin tautia sairastavalla on taudin edetessä vaikeuksia kääntyillä sängyssä sekä hereillä että nukkuessa. Tämä johuu mm. lihasjännityksestä jota tässä taudissa esiintyy yhtenä keskeisenä oireena.
Satuin myös näkemään kyseisen dokumenttin. Mielenkiintoineen ja omalla tavallaan hauska, vaikka olikin vakava ongelma asianomaisille. Vaatii kyllä pitkää pinnaa ja hyvää huumorintajua jaaksamiseen.
Kuulostaa kovin kotoiselta tuo yöllinen höpötys:) Nyt jo aikuinen poikani on kertoillut juttuja ja häärinyt unissaan ympäri sänkyä murrosikäisestä lähtien. Puhuu välillä ihan selvästi ja vastaa, kun kysytään, muttei ole taatusti hereillä. Joskus hän aamuisin muistaa epämääräisesti seurustelleensa kesken unen, useimmiten ei kuitenkaan mitään. Sisarukset häntä aikansa kiusallaan jututtivat, nykyisin tyttöystävä kertoo meille parhaat palat:) Aktiivinen ja energinen ihminen voi olla sitä unissaankin, hänen unenlaadulleen siitä ei ainakaan ole ollut haittaa - vieruskaverille toisinaan kyllä!