Itsetyhjentyvä avotila

Hiukan eri juttu rakentaa vene kuin rakentaa olemassa olevan veneen avotila itsetyhjentyväksi.

"Ei kovin hyvää käsitystä millainen vene, mutta miten umpinaisen puuveneen syvin kohta voisi olla "itsetyhjentyvä"? Mihin se tyhjenee, ainakaan ilman pumppua. "

Ei sitä pilssiä saakaan itsetyhjeneväksi mutta avotilan saa kunhan avotilan alin kohta on vesirajan yläpuolella. Ei siihen tarvita kuin riittävän tukeva ja tiivis rakenne poistoputki (turvallisuussyistä lisäksi poistoputkeen sulkuventtiili rungon läpivientiin).

Ei tarvitse olla 20-30cm vesilinjan yläpuolella. Monessa tuon kokoluokan tehdastekoisessa se itsetyhjenevän avotilan pohja on 5-10cm vesilinjan yläpuolella, tosin ylikuormaustilanteissa esiintyvän "itsetäyttyvyys"ongelman varalta kulkuaukoissa on sitten reilu kynnys joka estää veneen sisätilojen täyttymisen pienestä istuinkaukalon tulvimisesta. Harvoin se avotila pahasti tulvii edes ylikuormituksesta koska veneen muut tilat kelluttavat edelleen (keskivertoveneessä avotilan osuus vedenpinnan suuntaisesta pinta-alasta on aika pieni).

"En tiedä minkälainen Tervonen-mallinen purjevene on. "
Mistä päättelit kyseessä olevan purjevene?

7 + 9 kirjoitti:

"En tiedä minkälainen Tervonen-mallinen purjevene on. "
Mistä päättelit kyseessä olevan purjevene?

En päätellyt, vaan lauseellani halusin kritisoida annettujen tietojen niukkuatta. Itsetyhjentyvän avotilan vaatimukset ovat aivan erilaiset riippuen siitä onko kyseessä avomeri- vai sisävesikäyttö, moottori- vai purjevene.

Käytännössä... kirjoitti:

Ei tarvitse olla 20-30cm vesilinjan yläpuolella. Monessa tuon kokoluokan tehdastekoisessa se itsetyhjenevän avotilan pohja on 5-10cm vesilinjan yläpuolella, tosin ylikuormaustilanteissa esiintyvän "itsetäyttyvyys"ongelman varalta kulkuaukoissa on sitten reilu kynnys joka estää veneen sisätilojen täyttymisen pienestä istuinkaukalon tulvimisesta. Harvoin se avotila pahasti tulvii edes ylikuormituksesta koska veneen muut tilat kelluttavat edelleen (keskivertoveneessä avotilan osuus vedenpinnan suuntaisesta pinta-alasta on aika pieni).

Lue lisää

Itserakentajille tarkoitetussa kirjassa "Stora byggboken" (v. 1979) suositellaan minimikorkeudeksi 20-25cm vesilinjan yläpuolella. Oma kokemusperäinen suositukseni on vielä korkeammelle.
Jos avotilan turkki (pohja) on suositusta lähempänä vesilinjaa, tyhjennusputket tulisi ainakin asentaa ristiin. Sillä vältetään tulviminen veneen kallistuessa.Turkin kaltevuuden tulisi olla 2 cm metriä kohti, jotta vesi ei jäisi seisomaan vaan valuisi tyhjennysputkiin (kun vene on kuormaamattomana laiturissa, avotilan turkin kaltevuus voi olla hieman eri kuin lastattuna).

Kirja suosittelee purjeveneen normaalikokoisen avotilan tyhjennysputkien läpimitoiksi 38-50mm ja toteaa, ettei ole mitään syytä käyttää 32mm ohuempia putkia. Kaksi tyhjennysputkea riittää yleesä. Iso avotila vaatii tietysti isommat tai useammat tyhjennysputket varsinkin, jos veneessä liikutaan avomerellä.

Olen eri mieltä itsetyhjentyvän avotilan tai istuinlaatikon tulvimisesta. Se on monissa veneissä ongelma, kun kulkuasento muuttuu vauhdissa. Jos venettä lastataan ylimääräisellä kuorrnalla (esim. jerrykannuilla ja/tai ihmisjoukolla) tulviminen vain pahenee. Se on huomattavasti vakavampi haitta kuin korkeammalle rakennettu avotilan pohja.

Nyt on kyllä mitoitus metsässä. Ei niinkään rakenteiden mitoitus, vaan sen tyhjentyvän avotilan mitoitus. Vertaapa noita ajatuksia kovin yleisiksi käyneisiin takakoppiveneisiin. Niissä itsetyhjentyvää avotilaa on 2/3 veneen pituudesta laidasta laitaan. Onhan sen todettu joissain tapauksissa olevan liikaa, mutta ei siitä tarvitse silti pieniin murto-osiin mennä.

Toinen virheenä pidettävä neuvo on tyhjennusputkien siivilät. Ne jo itsessään ovat merkittävä hidaste tyhjenemiselle ja toisaalta ovat suurella todennäköisyydellä keränneet tukoksen juuri silloin, kun niitä oikeasti kaivataan. Edes perästä avoimesta avotilasta eivät tavarat mene mereen, saati niistä suhteellisen pienistä putkista. Sen voin vuosikymmenien kokemuksella vakuuttaa.

pari juttua... kirjoitti:

Nyt on kyllä mitoitus metsässä. Ei niinkään rakenteiden mitoitus, vaan sen tyhjentyvän avotilan mitoitus. Vertaapa noita ajatuksia kovin yleisiksi käyneisiin takakoppiveneisiin. Niissä itsetyhjentyvää avotilaa on 2/3 veneen pituudesta laidasta laitaan. Onhan sen todettu joissain tapauksissa olevan liikaa, mutta ei siitä tarvitse silti pieniin murto-osiin mennä.

Toinen virheenä pidettävä neuvo on tyhjennusputkien siivilät. Ne jo itsessään ovat merkittävä hidaste tyhjenemiselle ja toisaalta ovat suurella todennäköisyydellä keränneet tukoksen juuri silloin, kun niitä oikeasti kaivataan. Edes perästä avoimesta avotilasta eivät tavarat mene mereen, saati niistä suhteellisen pienistä putkista. Sen voin vuosikymmenien kokemuksella vakuuttaa.

Lue lisää

Siivilät ovat erittäin hyvät varmistamaan putkien tukkeutumattomuus. Siivilän päältä saa helposti esim puiden lehdet ja havunneulaset poistettua, mutta jos ko materiaalia pääsee putkeen, se jää kellumaan putkessa vesirajan kohdalle, ja aikaa myöten tukkii sen jopa kokonaan.

Terveisin nimimerkki kokemusta on, toisin kuin sinulla.

kokemusta on kirjoitti:

Siivilät ovat erittäin hyvät varmistamaan putkien tukkeutumattomuus. Siivilän päältä saa helposti esim puiden lehdet ja havunneulaset poistettua, mutta jos ko materiaalia pääsee putkeen, se jää kellumaan putkessa vesirajan kohdalle, ja aikaa myöten tukkii sen jopa kokonaan.

Terveisin nimimerkki kokemusta on, toisin kuin sinulla.

Lue lisää

Totta, kokemusta minulla ei todellakaan ole. Niistä tukkeutumisista nimittäin, poistoputkista ilman siivilöitä kyllä lähes 40 v ajalta. Pienempien valumareikien tukkeutumisesta sen sijaan on kokemusta liiankin kanssa. Siivilät poistoputkissa on tuominnut myös eräs Rod Stephens, mutta ehkä olet häntäkin parempi asiantuntija.

niinpä niin kirjoitti:

Totta, kokemusta minulla ei todellakaan ole. Niistä tukkeutumisista nimittäin, poistoputkista ilman siivilöitä kyllä lähes 40 v ajalta. Pienempien valumareikien tukkeutumisesta sen sijaan on kokemusta liiankin kanssa. Siivilät poistoputkissa on tuominnut myös eräs Rod Stephens, mutta ehkä olet häntäkin parempi asiantuntija.

Lue lisää

Rod Stephens on harrastanut paljonkin valtameripurjehdusta. Siellä ei tule taivaalta puidenlehtiä tyhjennysputkia tukkimaan, joten jos hänellä ei niistä asioista ole kokemusta ei sitä tarvitse ihmetellä. Lisäksi hän on enemmänkin purkkarimiehiä, joten hänellä ei välttämättä ole kokemusta siitäkään ettei meri huuhdo pinnalle nousseen putken alapäätä tyhjäksi uppoumamoottoriveneissä, sillä ne kaatuvat niillä kulmilla joilla putket olisivat pinnalla.

Käytännön asiantuntija on luonnollisestikin sellainen, joka omaa kokemusta käsiteltävästä asiasta eikä sen vierestä.
Auktoriteettiuskovaiset eivät tätä aina tajua, purkkarisuunnittelijat kuten Mr Stevens taas luultavasti tajuavat oikein hyvin.

kokemusta on kirjoitti:

Rod Stephens on harrastanut paljonkin valtameripurjehdusta. Siellä ei tule taivaalta puidenlehtiä tyhjennysputkia tukkimaan, joten jos hänellä ei niistä asioista ole kokemusta ei sitä tarvitse ihmetellä. Lisäksi hän on enemmänkin purkkarimiehiä, joten hänellä ei välttämättä ole kokemusta siitäkään ettei meri huuhdo pinnalle nousseen putken alapäätä tyhjäksi uppoumamoottoriveneissä, sillä ne kaatuvat niillä kulmilla joilla putket olisivat pinnalla.

Käytännön asiantuntija on luonnollisestikin sellainen, joka omaa kokemusta käsiteltävästä asiasta eikä sen vierestä.
Auktoriteettiuskovaiset eivät tätä aina tajua, purkkarisuunnittelijat kuten Mr Stevens taas luultavasti tajuavat oikein hyvin.

Lue lisää

Se on muuten Stephens, ei Stevens. Käytännön asiantuntija taas on sellainen, jolla on sitä omaa kokemusta. Ja minulla sitä on 40 v. Ja siitä ajasta yli 10 vene on ollut telakoituna keula koivun ja lepän välissä. Lehtiä on ollut useasti kannella kahlattavaksi saakka, eikä sekään ole poistoputkia tukkinut. Laituripaikkakin on hyvin kohtuullisen mittaisen laiturin varrella, eikä sinne tule ikinä lehtiä. Ei niitä ole tullut edes saarten rannoissa enempää kuin kengissä kulkeutuu.

kokemusta on kirjoitti:

Rod Stephens on harrastanut paljonkin valtameripurjehdusta. Siellä ei tule taivaalta puidenlehtiä tyhjennysputkia tukkimaan, joten jos hänellä ei niistä asioista ole kokemusta ei sitä tarvitse ihmetellä. Lisäksi hän on enemmänkin purkkarimiehiä, joten hänellä ei välttämättä ole kokemusta siitäkään ettei meri huuhdo pinnalle nousseen putken alapäätä tyhjäksi uppoumamoottoriveneissä, sillä ne kaatuvat niillä kulmilla joilla putket olisivat pinnalla.

Käytännön asiantuntija on luonnollisestikin sellainen, joka omaa kokemusta käsiteltävästä asiasta eikä sen vierestä.
Auktoriteettiuskovaiset eivät tätä aina tajua, purkkarisuunnittelijat kuten Mr Stevens taas luultavasti tajuavat oikein hyvin.

Lue lisää

Siivilöiden välttämiseen on kaksi hyvää syytä. Ne ovat itsessään tehokas hidaste veden poistumiselle ja menevät erittäin helposti tukkoon kaikesta roskasta, mitä siellä avotilan pohjalla on. Pätee aivan siinä järvellä kuin valtamerelläkin. Eikä riipu siitä, onko läpivienti vesilinjan ylä- vai alapuolella. Kokemusta tulee niinkin helposti kuin lavuaarin pohjaventtiileillä. Kokeile laittaa niihin vähän hiuksia vaikka.

Ihan varmasti sen täytyy olla noin, jos joku on noin kirjoittanut. Tai sitten asia on kaikesta huolimatta toisin. Uskottavampaa ainakin olisi, jos olisi väitteelle edes alkeellinen perustelu.

Teknisesti ainoa mieleen tuleva ongelma voisi olla puuveneessä vaikeasti huollettaviksi jäävät kohdat istumalaatikon alla. Taloudellisesti asiaa on vaikea laskea, ellei vaihoehtona laske veneen uppoamista laituriin rankkasateen seurauksena.

miksi? kirjoitti:

Ihan varmasti sen täytyy olla noin, jos joku on noin kirjoittanut. Tai sitten asia on kaikesta huolimatta toisin. Uskottavampaa ainakin olisi, jos olisi väitteelle edes alkeellinen perustelu.

Teknisesti ainoa mieleen tuleva ongelma voisi olla puuveneessä vaikeasti huollettaviksi jäävät kohdat istumalaatikon alla. Taloudellisesti asiaa on vaikea laskea, ellei vaihoehtona laske veneen uppoamista laituriin rankkasateen seurauksena.

Lue lisää

Itsetyhjentyvä ja sadevesityhjentyvä on kaksi eri asiaa.

tyh jennys kirjoitti:

Itsetyhjentyvä ja sadevesityhjentyvä on kaksi eri asiaa.

Oikein tarkalleen ottaen voivat olla eri asioita, mutta hiusten halkomiseen eroissa mennään. Ei se ero ainakaan minkäänlainen perustelu ole itsetyhjentyvän avotilan esteeksi.

miksi? kirjoitti:

Ihan varmasti sen täytyy olla noin, jos joku on noin kirjoittanut. Tai sitten asia on kaikesta huolimatta toisin. Uskottavampaa ainakin olisi, jos olisi väitteelle edes alkeellinen perustelu.

Teknisesti ainoa mieleen tuleva ongelma voisi olla puuveneessä vaikeasti huollettaviksi jäävät kohdat istumalaatikon alla. Taloudellisesti asiaa on vaikea laskea, ellei vaihoehtona laske veneen uppoamista laituriin rankkasateen seurauksena.

Lue lisää

Pilssipumppu on selvästi halvin ratkaisu. Se on käytössä kaikissa tietämissäni veneissä, tätä lukuun ottamatta. Miksi se ei tähän sopisi, kun sopii kaikkiin muihinkin veneisiin?

Vene on pysynyt pinnalla tähän asti. Miksi se nyt yht'äkkiä uppoaisi satamaan siksi, ettei siihen asenneta uutta lattiaa? Eihän mikään muutu, joten ei kai se uppoamaankaan rupea ellei sitten ole joka kesä uponnut tähän mennessä :D

Sitten, jos ei ole virtaa, niin on olemassa köyteen laitettavia pumppuja, jotka tyhjentävät veneen aaltojen voimalla - aurinkoenergiaa siis.

Sekä pilssipumppu että köysipummppu ovat paljon halvempia kuin uusi lattia.

so??? kirjoitti:

Oikein tarkalleen ottaen voivat olla eri asioita, mutta hiusten halkomiseen eroissa mennään. Ei se ero ainakaan minkäänlainen perustelu ole itsetyhjentyvän avotilan esteeksi.

Lue lisää

Onhan siinä valtava ero! Sadevesityhjenevä tyhjenee sadevedestä yleensä vain kun siinä ei ole kuormaa! Ja silloinkin mitoitus on sellainen että se poistaa vettä sen verran kuin rankkasade sitä voi tuoda.
Se ei pysty tyhjentämään esim. aallon aiheuttamaa vesilastia. Valtava ero esim. turvallisuuden kannalta, ei todellakaan mitään hiustenhalkomista.

Tyh jennys kirjoitti:

Onhan siinä valtava ero! Sadevesityhjenevä tyhjenee sadevedestä yleensä vain kun siinä ei ole kuormaa! Ja silloinkin mitoitus on sellainen että se poistaa vettä sen verran kuin rankkasade sitä voi tuoda.
Se ei pysty tyhjentämään esim. aallon aiheuttamaa vesilastia. Valtava ero esim. turvallisuuden kannalta, ei todellakaan mitään hiustenhalkomista.

Lue lisää

Jos ei rankkoja avomeriolosuhteita ja veneen ympäri menemisiä varten varustauduta, ei eroa ole nimeksikään. Poteroa on suorastaan vaikea rakentaa niin matalaksi, ettei se riittäisi jo päälle murtuvalle aallolle. Ja tyhjennysaukot tietenkin poteron tilavuuden mukaan. Tavallinen luukkukin kulkuaukossa riittää hidastamaan veden sisäänmenoa siinä määrin, ettei uppoamisvaaraa ole. Eli kulkuaukon ei tarvitse olla kuin parikymmentä senttiä poteron pohjalta.

Kun mennään sinne oikealle avomerelle, ovat rakenteet sitten jo kaikilta muiltakin osin toisenlaiset. Sellaiset ovat moottoriveneissä hyvin harvinaisia, purjeveneissä peruskauraa.

Tee se laatikko kuitenkin sen verran korkealle pohjasta, että sinne jää huoltotila - siis pystyt sitä pohjaa tarkkailemaan. Niistä poistoputkista sen verran, että laita poisto vain perästä, eli molemmista takanurkista. Voit yhdistää ne yhteen rungon läpivientiputkeen. Jos et liiku avomerellä kovissa keleissä niin 50 mm putket kyllä riittää. Voi niihin irrotettavat verkot sinne sisäpuolelle laittaa kunhan ottaa ne pois kun keli kovenee.

13+18 kirjoitti:

Tee se laatikko kuitenkin sen verran korkealle pohjasta, että sinne jää huoltotila - siis pystyt sitä pohjaa tarkkailemaan. Niistä poistoputkista sen verran, että laita poisto vain perästä, eli molemmista takanurkista. Voit yhdistää ne yhteen rungon läpivientiputkeen. Jos et liiku avomerellä kovissa keleissä niin 50 mm putket kyllä riittää. Voi niihin irrotettavat verkot sinne sisäpuolelle laittaa kunhan ottaa ne pois kun keli kovenee.

Lue lisää

Hieno idea.
Potkuriakseli kannattaa tiivisteineen laittaa kokonaisuudessaan näkymättömiin tilan alle ja pitää huolta siitä, ettei sinne pääse mitenkään käsiksi.

Olisi muutenkin hyvä laminoida jokaiseen veneeseen mahdollisimman monta koloa, jonka sisään ei näe. Jokaisessa veneessä pitäisi kiinteä laminoitu välikansi, jonka alla on läpiviennit ja akselit. Moottorikin olisi hyvä laminoida pakettiin sisään niin, että on vain pieni reikä ilmalle ja polttoaineelle. Pakokaasun voi ohjata välitilaan. Se löytää itse tiensä ulos, muttei haittaa, jos ei näe.

Pohja piiloon kirjoitti:

Hieno idea.
Potkuriakseli kannattaa tiivisteineen laittaa kokonaisuudessaan näkymättömiin tilan alle ja pitää huolta siitä, ettei sinne pääse mitenkään käsiksi.

Olisi muutenkin hyvä laminoida jokaiseen veneeseen mahdollisimman monta koloa, jonka sisään ei näe. Jokaisessa veneessä pitäisi kiinteä laminoitu välikansi, jonka alla on läpiviennit ja akselit. Moottorikin olisi hyvä laminoida pakettiin sisään niin, että on vain pieni reikä ilmalle ja polttoaineelle. Pakokaasun voi ohjata välitilaan. Se löytää itse tiensä ulos, muttei haittaa, jos ei näe.

Lue lisää

Toi keskitilan rakentaminen uppiksessa niin, että se on sekä etuhytin että takahytin lattioita alempana että 30 cm vesirajan yläpuolella on sellainen suunnitelma, joka on pakko nähdä.

Erityisesti moottorin sijoittaminen akseleineen on varmasti villiä.
Onko toi kuva siitä veneestä valmiina?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Long-tail_boat_in_Railay.jpg/1200px-Long-tail_boat_in_Railay.jpg


Venehän oli:
"Etu ja takahytti vene 3x9M puuvene,mallia Tervonen."
Etuhytti on melko keskellä, mutta muuten vastaa kuvattua.

pohja piiloon kirjoitti:

Toi keskitilan rakentaminen uppiksessa niin, että se on sekä etuhytin että takahytin lattioita alempana että 30 cm vesirajan yläpuolella on sellainen suunnitelma, joka on pakko nähdä.

Erityisesti moottorin sijoittaminen akseleineen on varmasti villiä.
Onko toi kuva siitä veneestä valmiina?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Long-tail_boat_in_Railay.jpg/1200px-Long-tail_boat_in_Railay.jpg


Venehän oli:
"Etu ja takahytti vene 3x9M puuvene,mallia Tervonen."
Etuhytti on melko keskellä, mutta muuten vastaa kuvattua.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatus, mutta miksi ihmeessä avotilan turkin pitäisi olla hyttien turkkien alapuolella?

en käsitä kirjoitti:

Mielenkiintoinen ajatus, mutta miksi ihmeessä avotilan turkin pitäisi olla hyttien turkkien alapuolella?

http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/441731

Jos toi on tervonen, niin se on itsetyhjentyvä

Samaten toi

http://www.nettivene.com/moottorivene/omavalmiste/582774
ja toi
http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/510152

tosta on paha sanoa, mutta turkki on sen verran korkeella, että kuidutuksella voisi tiivistää ja tehdä itsetyhjentyväksi

http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/577235

Tästä aihiosta puolestaan on hyvin vaikea tehdä itsetyhjentyvää koska vesi liikkuu puukuiduissa ellei koko venettä tai isoa osaa siitä kuiduteta myös sisältä. Kaukalon tekeminen todennäköisesti lahottaa puun.

http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/579029

Mikähän vene? kirjoitti:

http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/441731

Jos toi on tervonen, niin se on itsetyhjentyvä

Samaten toi

http://www.nettivene.com/moottorivene/omavalmiste/582774
ja toi
http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/510152

tosta on paha sanoa, mutta turkki on sen verran korkeella, että kuidutuksella voisi tiivistää ja tehdä itsetyhjentyväksi

http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/577235

Tästä aihiosta puolestaan on hyvin vaikea tehdä itsetyhjentyvää koska vesi liikkuu puukuiduissa ellei koko venettä tai isoa osaa siitä kuiduteta myös sisältä. Kaukalon tekeminen todennäköisesti lahottaa puun.

http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/579029

Lue lisää

Tästä kai oli kyse, sillä tähän annetut mitat sopivat.
http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/577235

Hiukan kynnystä pitää oveen rakentaa ja sitten ehkä kuiduttaa. Laitojen rakenteesta kuva ei kerro mitään.

tämä kai kirjoitti:

Tästä kai oli kyse, sillä tähän annetut mitat sopivat.
http://www.nettivene.com/moottorivene/runni/577235

Hiukan kynnystä pitää oveen rakentaa ja sitten ehkä kuiduttaa. Laitojen rakenteesta kuva ei kerro mitään.

Lue lisää

Jos runko on kuidutettu kauttaaltaan, niin uuden turkin tekeminen ei ole ongelma. Kynnys toki vaaditaan. Jos laitoja ei ole kuiduttettu sisäpuolelta, arveluuttaa vain osan kuiduttaminen koska kosteus liikkuu kuidun alla helposti ja sen pitää päästä haihtumaan. Jos kosteus ei poistu, lauta lahoaa.

Avotilan pohja 250-300 mm vesirajan yläpuolelle, kaikiin nurkkiin 60mm tai isompi reikä laidasta läpi. Kynnykset mielellään yli 200 mm korkeat, sekä avotilan pohjaan huoltoluukut tiivisteillä. Äläkä unohda avotilan alapuolen tuuletusta!

Onhan noita kirjoitti:

Avotilan pohja 250-300 mm vesirajan yläpuolelle, kaikiin nurkkiin 60mm tai isompi reikä laidasta läpi. Kynnykset mielellään yli 200 mm korkeat, sekä avotilan pohjaan huoltoluukut tiivisteillä. Äläkä unohda avotilan alapuolen tuuletusta!

Lue lisää

Tuuletuskin järjestyis jos jättäis auki leveiden partaiden alta.

kesä kirjoitti:

Tuuletuskin järjestyis jos jättäis auki leveiden partaiden alta.

Eikö olisi helpompi laittaa avotilanpohja suoraan vasten laitaa? Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa.

Onhan noita kirjoitti:

Eikö olisi helpompi laittaa avotilanpohja suoraan vasten laitaa? Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa.

Lue lisää

Nythän ei alkuperäinen kysyjä ole kommentoinut asiaa. Olisi kuvitellut, että oikea kysyjä antaa enemmän tietoja koska se auttaa vastauksen saamisessa. Tämä on heittäytynyt mykäksi.

Odotetaan, että saadaan tietää onko runko kuidutettu myös siäpulelta. Jos kyseessä ei ole tolli, niin kysyjä haluaa vastauksen ja seuraa keskutelua. Jos kysyjä on tolli, niin sillä ei ole väliä hänelle, niin miksi meille?

tollipekko kirjoitti:

Nythän ei alkuperäinen kysyjä ole kommentoinut asiaa. Olisi kuvitellut, että oikea kysyjä antaa enemmän tietoja koska se auttaa vastauksen saamisessa. Tämä on heittäytynyt mykäksi.

Odotetaan, että saadaan tietää onko runko kuidutettu myös siäpulelta. Jos kyseessä ei ole tolli, niin kysyjä haluaa vastauksen ja seuraa keskutelua. Jos kysyjä on tolli, niin sillä ei ole väliä hänelle, niin miksi meille?

Lue lisää

Kyllähän tuolla on kerrottu aika tarkkaan millainen vene on kyseessä jos viittii lukea.Vene ei ole sisäpuolelta kuidutettu.Nuissa kuvissa olevissa veneissä kyllä näyttäs olevan kai kaariin kiinnitetyt vanerit,Suoraa vasten laitaa vois kait vanerit laittaa jos vene ois kuidutettu sisäpuoleltakin,tulis lisähommia kuiduttaa laitaa yläosastakin,siihen ei kuitua sais kunnolla pysymään kun on hyvin suojattu lahonestoaineella.

Onhan noita kirjoitti:

Eikö olisi helpompi laittaa avotilanpohja suoraan vasten laitaa? Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa.

Lue lisää

Pari 60 mm reikää suoraan laidasta läpi toimivat kyllä komeina geysireinä aallon tullessa kylkeen. Ja se tapahtuu satamassakin. Paras tapa olisi viedä tyhjennykset ristii ja pohjan läpi.

kesä kirjoitti:

Kyllähän tuolla on kerrottu aika tarkkaan millainen vene on kyseessä jos viittii lukea.Vene ei ole sisäpuolelta kuidutettu.Nuissa kuvissa olevissa veneissä kyllä näyttäs olevan kai kaariin kiinnitetyt vanerit,Suoraa vasten laitaa vois kait vanerit laittaa jos vene ois kuidutettu sisäpuoleltakin,tulis lisähommia kuiduttaa laitaa yläosastakin,siihen ei kuitua sais kunnolla pysymään kun on hyvin suojattu lahonestoaineella.

Lue lisää

Kirjoitin liian monimutkaisesti.

Aloittaja ei ole kommentoinut ketjua eikä antanut lisää tietoa. Jos kyseessä olisi todellinen tilanne, hän seuraisi ketjua ja antaisi tietoja koska haluaa asian ratkeavan.

Tämä on ihan sam tapaus kuin dieselin ryntäämisessä. Aihe syötetään, ja aloittaja joko katoaa tai alkaa esittää kommentoijaa.

Taitaa yksinäinen paitaressu :(

helppo, ei hyvä kirjoitti:

Pari 60 mm reikää suoraan laidasta läpi toimivat kyllä komeina geysireinä aallon tullessa kylkeen. Ja se tapahtuu satamassakin. Paras tapa olisi viedä tyhjennykset ristii ja pohjan läpi.

Lue lisää

Ulkopuolelle vinoreikäinen ritilä, joka kerää myös avotilasta karkuun yrittäviä tavaroita. Satamassa yli puolen metrin laine aiheuttaa muitakin murheita kuin pienet roiskeet avotilan tyhjennys reijistä ;). Ristikkäin asennetut letkutyhjennykset on toiminnalta paremmat, mutta jo 4 kpl 2,5" pohjanläpivientejä venttiileineen maksaa lähes saman kuin tuo vene..

Onhan noita kirjoitti:

Ulkopuolelle vinoreikäinen ritilä, joka kerää myös avotilasta karkuun yrittäviä tavaroita. Satamassa yli puolen metrin laine aiheuttaa muitakin murheita kuin pienet roiskeet avotilan tyhjennys reijistä ;). Ristikkäin asennetut letkutyhjennykset on toiminnalta paremmat, mutta jo 4 kpl 2,5" pohjanläpivientejä venttiileineen maksaa lähes saman kuin tuo vene..

Lue lisää

Laine, joka nousee puolen metrin korkeuteen laitaa vasten ei ole edes 20 cm korkuinen ennen laitaan osumistaan. Toisaalta veneen keinuessa aukko tulee lähelle vesilinjaa ja siinäkin asennossa siihen laitaa voi aalto osua. Omassa veneessä pitää vessan pesualtaan poisto sulkea jo kohtalaisessa vasta-aallokossa, vaikka se on syvällä pohjassa ja noin kolmanneksen veneen mitasta keulasta. Muuten nousee altaasta suihku kattoon saakka. Dynamiikkaa ei pidä ikinä aliarvioida.

Kumma kyllä, saan hankittua tarpeelliset helat noin yhdellä prosentilla veneen arvosta. Ja 4 x 2,5" on jo paha ylilyönti mitoituksessa. Joko 2 x 2,5" tai 4 x 1,5" on jo tavallista reilumpi.

kesä kirjoitti:

Kyllähän tuolla on kerrottu aika tarkkaan millainen vene on kyseessä jos viittii lukea.Vene ei ole sisäpuolelta kuidutettu.Nuissa kuvissa olevissa veneissä kyllä näyttäs olevan kai kaariin kiinnitetyt vanerit,Suoraa vasten laitaa vois kait vanerit laittaa jos vene ois kuidutettu sisäpuoleltakin,tulis lisähommia kuiduttaa laitaa yläosastakin,siihen ei kuitua sais kunnolla pysymään kun on hyvin suojattu lahonestoaineella.

Lue lisää

Lahonestoaine ei mitenkään estä eikä edes heikennä kuituja tarttumasta.
Parhaat lahonestoaineet ovat vesiliukoisia, ja veden tietenkin annetaan haihtua, eli puun kuivua, ennen laminoimista. Tällaisia lahonestoaineita käytetään aina kaikessa teollisesti valmistetussa painekyllästetyssä puutavarassa ja sitä pitäisi käyttää itsetehdessäkin, jos toimivan lahoneston oikeasti haluaa.

Öljypohjaiset kyllästeet kuten esim Owatrol tai pellavaöljy eivät todellakaan ole lahonestoaineita, vaan niillä rajoitetaan puun elämistä. Niiillä todellakin on laminoinnin tarttumista heikentävä vaikutus, mutta jotkut epoksit tarttuvat silti aivan riittävän lujasti.

Onhan noita kirjoitti:

Ulkopuolelle vinoreikäinen ritilä, joka kerää myös avotilasta karkuun yrittäviä tavaroita. Satamassa yli puolen metrin laine aiheuttaa muitakin murheita kuin pienet roiskeet avotilan tyhjennys reijistä ;). Ristikkäin asennetut letkutyhjennykset on toiminnalta paremmat, mutta jo 4 kpl 2,5" pohjanläpivientejä venttiileineen maksaa lähes saman kuin tuo vene..

Lue lisää

Ristikkäin asennetut tyhjennykset ovat uppiksessa erittäin vaaralliset, kun kyseessä on koko veneen levyinen avotila. Vesi ei itsestään virtaa ylämäkeen, joten tyhjennys ei toimi veneen kallistuessa ja vene kaatuu. Köliveneissä vakavuus riittää tuollaiseenkin ratkaisuun, muttei juuri missään uppiksessa. Kuolemantuottamussyyte odottaa jos moisen pommin myy eteenpäin.

ei ristiin!!! kirjoitti:

Ristikkäin asennetut tyhjennykset ovat uppiksessa erittäin vaaralliset, kun kyseessä on koko veneen levyinen avotila. Vesi ei itsestään virtaa ylämäkeen, joten tyhjennys ei toimi veneen kallistuessa ja vene kaatuu. Köliveneissä vakavuus riittää tuollaiseenkin ratkaisuun, muttei juuri missään uppiksessa. Kuolemantuottamussyyte odottaa jos moisen pommin myy eteenpäin.

Lue lisää

Ristiin meneviä putkia ei tarvitse, eikä edes pidä viedä vastakkaiseen reunaan saakka, vaan lähemmäs keskilinjaa. Kun avotilan pohja on sen parikymmentä senttiä vesirajan yläpuolella, ei ole stabiliteettiongelmia leveimmänkään avotilan kanssa. Oletko ikinä muualla kuin mielikuvituksessasi kuullut stabileteettiongelmista ristikkäisten poistoputkien takia? Vakavuuslaskelmat eivät ole edes mitään rakettitiedettä, mutta mutulla tulee sutta ja sekundaa.

vain mutua kirjoitti:

Ristiin meneviä putkia ei tarvitse, eikä edes pidä viedä vastakkaiseen reunaan saakka, vaan lähemmäs keskilinjaa. Kun avotilan pohja on sen parikymmentä senttiä vesirajan yläpuolella, ei ole stabiliteettiongelmia leveimmänkään avotilan kanssa. Oletko ikinä muualla kuin mielikuvituksessasi kuullut stabileteettiongelmista ristikkäisten poistoputkien takia? Vakavuuslaskelmat eivät ole edes mitään rakettitiedettä, mutta mutulla tulee sutta ja sekundaa.

Lue lisää

Eihän kyse ole ristikkäisistä putkista jos ne eivät mene keskilinjan toiselle puolelle.
Katsopa sanakirjasta ensin mitä ristikkäisellä tarkoitetaan ja palaa tänne trollaamaan vasta sen jälkeen.

13 + 13 kirjoitti:

Eihän kyse ole ristikkäisistä putkista jos ne eivät mene keskilinjan toiselle puolelle.
Katsopa sanakirjasta ensin mitä ristikkäisellä tarkoitetaan ja palaa tänne trollaamaan vasta sen jälkeen.

Lue lisää

Sanoiko joku ettei mene ristiin keskilinjan yli? Yritä ensin ymmärtää, mikä ero on viedä vastakkaiselle reunalle saakka tai jättää lähemmäs keskilinjaa. Mieti vielä senkin jälkeen, mitä se tarkoittaa geometriassa. Tule sitten puhumaan lisää trollauksesta.

Taidan Luopua ajatuksesta tehdä tätä hommaa,koska esim: Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa. Aivan niinkuin:ONHAN NOITA osasi kertoa.Kiitos kuitenkin kaikille jotka olivat mukana hommassa.TV:Kesä.

Kesä kirjoitti:

Taidan Luopua ajatuksesta tehdä tätä hommaa,koska esim: Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa. Aivan niinkuin:ONHAN NOITA osasi kertoa.Kiitos kuitenkin kaikille jotka olivat mukana hommassa.TV:Kesä.

Lue lisää

Ei mennyt tämä bluffi täydestä.

Kesä kirjoitti:

Taidan Luopua ajatuksesta tehdä tätä hommaa,koska esim: Ylimääräinen ulkolaita aiheuttaa sellaisen kolon minne ei pääse huoltamaan rakenteita ja lisäksi tyhjennykset pitäisi letkuttaa. Aivan niinkuin:ONHAN NOITA osasi kertoa.Kiitos kuitenkin kaikille jotka olivat mukana hommassa.TV:Kesä.

Lue lisää

Olisko mahdollista tehdä tila itsetyhjentyväksi ja sitten laittaa pariin tärkeään kohtaan luukku. Jos vene ei ole mikään valtamerialus, niin ne luukut voisi tehdä itse vanerista. Sellaisia myydään myös valmiina, mutta ne maksaa. Tiikkirimasta ja -vanerista saisi nätit ja kestävät luukut. Pohjalla muutaman sentin korkeus kaulukselle riittää sadevedelle ja satunnaiselle roiskevedelle. Reunoilla ne voisi vaikka ruuvata kiinni. Avotilan seinät voisi jättää vähemmälle kuidullekin, kun ei se tila kuitenkaan tule täyteen vettä. Jos avotila on takana, niin ulosmeno peräpeiliin vesirajan yläpuolelle. Tulee huolto vähemmän kriittiseksi. Kaiken kaikkiaan, jos vene on lähinnä saaristokäytössä tai aivan rannikon tuntumassa, ei sitä kannata ehkä rakentaa atlantin vaatimusten mukaan. Jos vettä menee sisään, pumpataan se pois kuten ennenkin.

18mm vaneri on riittävä, paitsi jos avotilasta tulee leveä eikä ole välitukia. Pohjalle ainakin 3-4 kerrosta 600g mattoa. Tarpeeksi hartsia, ettei tule ilmakoloja. Reunat ja nurkat on hankala tehdä, täytyy katkaista matto niiden kohdalla ja laittaa päälle ohuempaa, kun ei noin paksu matto taivu.

Bossu kirjoitti:

Olisko mahdollista tehdä tila itsetyhjentyväksi ja sitten laittaa pariin tärkeään kohtaan luukku. Jos vene ei ole mikään valtamerialus, niin ne luukut voisi tehdä itse vanerista. Sellaisia myydään myös valmiina, mutta ne maksaa. Tiikkirimasta ja -vanerista saisi nätit ja kestävät luukut. Pohjalla muutaman sentin korkeus kaulukselle riittää sadevedelle ja satunnaiselle roiskevedelle. Reunoilla ne voisi vaikka ruuvata kiinni. Avotilan seinät voisi jättää vähemmälle kuidullekin, kun ei se tila kuitenkaan tule täyteen vettä. Jos avotila on takana, niin ulosmeno peräpeiliin vesirajan yläpuolelle. Tulee huolto vähemmän kriittiseksi. Kaiken kaikkiaan, jos vene on lähinnä saaristokäytössä tai aivan rannikon tuntumassa, ei sitä kannata ehkä rakentaa atlantin vaatimusten mukaan. Jos vettä menee sisään, pumpataan se pois kuten ennenkin.

18mm vaneri on riittävä, paitsi jos avotilasta tulee leveä eikä ole välitukia. Pohjalle ainakin 3-4 kerrosta 600g mattoa. Tarpeeksi hartsia, ettei tule ilmakoloja. Reunat ja nurkat on hankala tehdä, täytyy katkaista matto niiden kohdalla ja laittaa päälle ohuempaa, kun ei noin paksu matto taivu.

Lue lisää

Jos kysymyksessä on puurakenteinen sisävesikäyttöön suunniteltu vene, yksinkertaisin ja turvallisin ratkaisu olisi avotilan peite/sadekatos. Hinta voi olla 2 euroa, jos rautakaupassa myytävän 2x3 m kokoinen kevytpeite riittää avotilan suojaksi. Miksi pitäisi rakentaa itsetyhjennys?

Keskustelussa ei ole riittävästi painotettu sitä turvallisuusriskiä, jonka vain muutamia cm vesilinjaa korkeammalla oleva lattiataso aiheuttaa, kun se on jopa neljällä putkella yhdistetty veden pinnan alle. Riski on veneen uppoaminen! Se voi tapahtua kallistuman tai kuorman suorauksena, jolloin putkista alkaakin virrata vettä veneeseen. Mitä enemmän vettä on avotilassa, sen kovemmalla paineella sitä tulee tyhjennysputklista lisää.
Kuorman lisääntyminen voi tapahtua satamassakin, jos vene vuotaa hiljalleen (niinkuin puuveneet usein).
Luulisin, että pieniin (alle 32 mm) putkiin liittyy tukkeamisriski esim. syksyn lehtien kertyessä avotilaan. Mitäpä, jos avotila alkaa täyttyä rankkasateessa?
Perinteinen puuvene ilman itsetyhjentyvää avotilaa sietää suuren vesilastin ilman uppoamista.

Turvallisuuden ja rahansäästön kannalta olisi viisainta jättää projekti toteuttamatta.
Mikäli vene on tarkoitus muuttaa avomerikäyttöön, jossa kysymys on avotilaan murtuvien aaltojen tyhjenemisestä, avotilan koosta ja itsetyhjennyksestä löytynee vaatimustietoa vaikkapa EU:n kategorialuokituksesta. Se miten paksua vaneria ja montako kerrosta lasikuitumattoa pannaan on nikkaroinnin yksityiskohta.

miksei 2€ pressu? kirjoitti:

Jos kysymyksessä on puurakenteinen sisävesikäyttöön suunniteltu vene, yksinkertaisin ja turvallisin ratkaisu olisi avotilan peite/sadekatos. Hinta voi olla 2 euroa, jos rautakaupassa myytävän 2x3 m kokoinen kevytpeite riittää avotilan suojaksi. Miksi pitäisi rakentaa itsetyhjennys?

Keskustelussa ei ole riittävästi painotettu sitä turvallisuusriskiä, jonka vain muutamia cm vesilinjaa korkeammalla oleva lattiataso aiheuttaa, kun se on jopa neljällä putkella yhdistetty veden pinnan alle. Riski on veneen uppoaminen! Se voi tapahtua kallistuman tai kuorman suorauksena, jolloin putkista alkaakin virrata vettä veneeseen. Mitä enemmän vettä on avotilassa, sen kovemmalla paineella sitä tulee tyhjennysputklista lisää.
Kuorman lisääntyminen voi tapahtua satamassakin, jos vene vuotaa hiljalleen (niinkuin puuveneet usein).
Luulisin, että pieniin (alle 32 mm) putkiin liittyy tukkeamisriski esim. syksyn lehtien kertyessä avotilaan. Mitäpä, jos avotila alkaa täyttyä rankkasateessa?
Perinteinen puuvene ilman itsetyhjentyvää avotilaa sietää suuren vesilastin ilman uppoamista.

Turvallisuuden ja rahansäästön kannalta olisi viisainta jättää projekti toteuttamatta.
Mikäli vene on tarkoitus muuttaa avomerikäyttöön, jossa kysymys on avotilaan murtuvien aaltojen tyhjenemisestä, avotilan koosta ja itsetyhjennyksestä löytynee vaatimustietoa vaikkapa EU:n kategorialuokituksesta. Se miten paksua vaneria ja montako kerrosta lasikuitumattoa pannaan on nikkaroinnin yksityiskohta.

Lue lisää

Uudet läpiviennit on tietysti riski. Pitää huolehtia siitä, että on riittävä korkeus läpiviennistä veneen sisätiloihin. Tämä edellyttänee kynnystä sisätiloihin. Tällainen ratkaisu on kuitenkin melkein poikkeuksetta hytillisissä uusissa veneissä, joten se katsotaan turvalliseksi. Vuotava puuvene on aina uppoamisriskin alainen.

Bossu kirjoitti:

Uudet läpiviennit on tietysti riski. Pitää huolehtia siitä, että on riittävä korkeus läpiviennistä veneen sisätiloihin. Tämä edellyttänee kynnystä sisätiloihin. Tällainen ratkaisu on kuitenkin melkein poikkeuksetta hytillisissä uusissa veneissä, joten se katsotaan turvalliseksi. Vuotava puuvene on aina uppoamisriskin alainen.

Lue lisää

Niinpä. On monta kysymystä turvallisuudesta ja sen mahdollisesta heikkenemisestä.
Ja mitä hyötyä tällä kaikella veneen alkuperäisen rakenteen muuttamisella saadan aikaan? Vain siihenkö pyritään, ettei sateen jälkeen tarvitse käyttää tyhjennyspumppua? Nouseeko vai heikkeneekö veneen jälleenmyyntiarvo tee-se-itse-muutoksilla?

Oman kokemukseni perusteella tiedän, ettei hankintavuotena eikä ehkä parina seuraavanakaan ole mielessä veneen vaihto. Vasta sitten valkenee, ettei tämä paatti voikaaan olla se "lopullinen". Toisinaan ajatus veneen vaihdosta on kypsynyt vasta yli kymmenen vuoden päästä (itselläni nyt kahdeksas vene yli 60 veneilyvuoteni aikana).

Bossu kirjoitti:

Olisko mahdollista tehdä tila itsetyhjentyväksi ja sitten laittaa pariin tärkeään kohtaan luukku. Jos vene ei ole mikään valtamerialus, niin ne luukut voisi tehdä itse vanerista. Sellaisia myydään myös valmiina, mutta ne maksaa. Tiikkirimasta ja -vanerista saisi nätit ja kestävät luukut. Pohjalla muutaman sentin korkeus kaulukselle riittää sadevedelle ja satunnaiselle roiskevedelle. Reunoilla ne voisi vaikka ruuvata kiinni. Avotilan seinät voisi jättää vähemmälle kuidullekin, kun ei se tila kuitenkaan tule täyteen vettä. Jos avotila on takana, niin ulosmeno peräpeiliin vesirajan yläpuolelle. Tulee huolto vähemmän kriittiseksi. Kaiken kaikkiaan, jos vene on lähinnä saaristokäytössä tai aivan rannikon tuntumassa, ei sitä kannata ehkä rakentaa atlantin vaatimusten mukaan. Jos vettä menee sisään, pumpataan se pois kuten ennenkin.

18mm vaneri on riittävä, paitsi jos avotilasta tulee leveä eikä ole välitukia. Pohjalle ainakin 3-4 kerrosta 600g mattoa. Tarpeeksi hartsia, ettei tule ilmakoloja. Reunat ja nurkat on hankala tehdä, täytyy katkaista matto niiden kohdalla ja laittaa päälle ohuempaa, kun ei noin paksu matto taivu.

Lue lisää

Ei siihen mitään avomerta tarvita että vene uppoaa liian pienien tyhjennysputkien takia. Lisää voi lukea vaikka onnettomuustutkintakeskuksen raportista D6/2010M.

enemmän + vai - ? kirjoitti:

Niinpä. On monta kysymystä turvallisuudesta ja sen mahdollisesta heikkenemisestä.
Ja mitä hyötyä tällä kaikella veneen alkuperäisen rakenteen muuttamisella saadan aikaan? Vain siihenkö pyritään, ettei sateen jälkeen tarvitse käyttää tyhjennyspumppua? Nouseeko vai heikkeneekö veneen jälleenmyyntiarvo tee-se-itse-muutoksilla?

Oman kokemukseni perusteella tiedän, ettei hankintavuotena eikä ehkä parina seuraavanakaan ole mielessä veneen vaihto. Vasta sitten valkenee, ettei tämä paatti voikaaan olla se "lopullinen". Toisinaan ajatus veneen vaihdosta on kypsynyt vasta yli kymmenen vuoden päästä (itselläni nyt kahdeksas vene yli 60 veneilyvuoteni aikana).

Lue lisää

Aikoinaan isällä oli Guy 27 purjevene. Siinä tuli vesi sisään avotilaan tyhjennysreiistä, kun laittoi dieseliin enemmän kierroksia. Se oli kuitenkin ihan tehdasasennus Ei se musta mahdottoman vaarallista ole, kun ei se tule aaltoina. Ei olla kuitenkaan lähdössä Draken salmea ylittämään talvella.

enemmän + vai - ? kirjoitti:

Niinpä. On monta kysymystä turvallisuudesta ja sen mahdollisesta heikkenemisestä.
Ja mitä hyötyä tällä kaikella veneen alkuperäisen rakenteen muuttamisella saadan aikaan? Vain siihenkö pyritään, ettei sateen jälkeen tarvitse käyttää tyhjennyspumppua? Nouseeko vai heikkeneekö veneen jälleenmyyntiarvo tee-se-itse-muutoksilla?

Oman kokemukseni perusteella tiedän, ettei hankintavuotena eikä ehkä parina seuraavanakaan ole mielessä veneen vaihto. Vasta sitten valkenee, ettei tämä paatti voikaaan olla se "lopullinen". Toisinaan ajatus veneen vaihdosta on kypsynyt vasta yli kymmenen vuoden päästä (itselläni nyt kahdeksas vene yli 60 veneilyvuoteni aikana).

Lue lisää

Itsehän se on tehty venekkin ja jos ventekijä tekis siihen pikku parannuksia niin lulisi sen arvon vain nousevan.Itse tyhjentyvän avotilan hyviä puolia on mm tilan puhtaana pysyminen,helppohoitovuus, kun siitä kaikki pikku roska huilais mereen,esim verkkokalastuksessa ois hyvä heittää ämpärillinen vettä lattialle ja kappas vaan kaikki pikku roska on hävinnyt ja pilssi on ihan kuiva.

kesä kirjoitti:

Itsehän se on tehty venekkin ja jos ventekijä tekis siihen pikku parannuksia niin lulisi sen arvon vain nousevan.Itse tyhjentyvän avotilan hyviä puolia on mm tilan puhtaana pysyminen,helppohoitovuus, kun siitä kaikki pikku roska huilais mereen,esim verkkokalastuksessa ois hyvä heittää ämpärillinen vettä lattialle ja kappas vaan kaikki pikku roska on hävinnyt ja pilssi on ihan kuiva.

Lue lisää

Kelluva pikkuroska ei todellakaan poistu veden alle johdettujen tyhjennysputkien kautta, vaan tukkii putket kelluessaan putken sisällä vesirajassa. Tämä tulee huomata erityisesti verkkokalastuksessa.

Lisäksi kalanperkeiden mereen heittäminen on ympäristörikos.
Tämä siitä huolimatta että meressä ilman ihmisen asiaan puuttumista kuolleen kalan massa päätyy myös kokonaisuudessaan mereen. Laki on mikä on.

5 + 1 kirjoitti:

Kelluva pikkuroska ei todellakaan poistu veden alle johdettujen tyhjennysputkien kautta, vaan tukkii putket kelluessaan putken sisällä vesirajassa. Tämä tulee huomata erityisesti verkkokalastuksessa.

Lisäksi kalanperkeiden mereen heittäminen on ympäristörikos.
Tämä siitä huolimatta että meressä ilman ihmisen asiaan puuttumista kuolleen kalan massa päätyy myös kokonaisuudessaan mereen. Laki on mikä on.

Lue lisää

Vedenalle johdettuja putkia on ainoastaan purjeveneiden avotiloissa, pääsääntöisesti kaikki vedentyhjennykset johdetaan vesirajan yläpuolelle.

Onko pakko tehdä väärin? kirjoitti:

Vedenalle johdettuja putkia on ainoastaan purjeveneiden avotiloissa, pääsääntöisesti kaikki vedentyhjennykset johdetaan vesirajan yläpuolelle.

Niiden on, jotka vaativat putkien menevän avotilan alla ristiin.
Jos ristiin menevät putket laittaa vesilinjan yläpuolelle on kaato niin vähäinen ettei putki tyhjennä vettä, koska hiemankin kallistuneessa veneessä putki johtaa vettä alapuolelta avotilaa ylämäkeen.

Senpä takia ehdotin huoltoluukkua.

Bossu kirjoitti:

Senpä takia ehdotin huoltoluukkua.

Senpä takia ehdotin laitaläpivientejä.

Onhan noita kirjoitti:

Senpä takia ehdotin laitaläpivientejä.

Laita- tai peräläpivienti vesilinjan yläpuolelle edellyttää avotilan pohjan suurempaa korkeuseroa veteen nähden kuin alas johdetut tyhjennysputket. Veneenrakennuskirjoista löytyy perustelut ja ohjeet. Ehkäpä googlen haullakin englanniksi.
Avoperäkin on toimiva ratkaisu, jos avotila on veneen perässä.

monta muuttujaa... kirjoitti:

Laita- tai peräläpivienti vesilinjan yläpuolelle edellyttää avotilan pohjan suurempaa korkeuseroa veteen nähden kuin alas johdetut tyhjennysputket. Veneenrakennuskirjoista löytyy perustelut ja ohjeet. Ehkäpä googlen haullakin englanniksi.
Avoperäkin on toimiva ratkaisu, jos avotila on veneen perässä.

Lue lisää

Työveneohjeisto löytyy ihan Suomeksi ja netistä, jos haluaa aihetta opiskella.

Onhan noita kirjoitti:

Työveneohjeisto löytyy ihan Suomeksi ja netistä, jos haluaa aihetta opiskella.

Tällä osastolla on liian viisasta porukkaa. Tee avotila mieleiseksi, vesivaneri, bilteman läpiviennit ja putket. Kustannus kaljoineen noin 100€.

Hartsa Epoksi kirjoitti:

Tällä osastolla on liian viisasta porukkaa. Tee avotila mieleiseksi, vesivaneri, bilteman läpiviennit ja putket. Kustannus kaljoineen noin 100€.

Lue kumminkin onnettomuustutkintalautakunnan raportti moottoriveneen uppoamisesta, joka johtui liian hitaasta avotilan tyhjenemisestä. Onnettomuuspaikka oli Suomenlahden saaristossa, tuulta 8 m/s puuskissa 13 m/s, merkitsevä aallonkorkeus 0.5 m.
http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2010/d62010m_tutkintaselostus/d62010m_tutkintaselostus.pdf

Hartsa Epoksi kirjoitti:

Tällä osastolla on liian viisasta porukkaa. Tee avotila mieleiseksi, vesivaneri, bilteman läpiviennit ja putket. Kustannus kaljoineen noin 100€.

Näin niitä on minunki mielestä tehty ainakin näihin Runni perähyttiveneisiin.Pinnalla ja käytössä olleet vuosikymmeniä.Asia näyttää olevan niin mielenkiintoinen että kysynpä itse valmistajalta joka on veneen tehnyt ja haluaisin hänenkin mielipiteen kuulla.Ilmoittelen asiasta palstalla jos saan Tervosen jostain esiin.

kesä kirjoitti:

Näin niitä on minunki mielestä tehty ainakin näihin Runni perähyttiveneisiin.Pinnalla ja käytössä olleet vuosikymmeniä.Asia näyttää olevan niin mielenkiintoinen että kysynpä itse valmistajalta joka on veneen tehnyt ja haluaisin hänenkin mielipiteen kuulla.Ilmoittelen asiasta palstalla jos saan Tervosen jostain esiin.

Lue lisää

Tervonen saatiin langan päähän ja tunnisti kyseisen veneen.Eikä ollut kuulema mitään ongelmaa tehdä veneeseen muutos asioita.Kertoi tosi tarkkaan mitä pitäs tehdä mutta enpä ala niistä sen enenpää kirjoittamaan kun kummiskin jotkut on eri mieltä.Pahus vaan kun hän ei joutanut sitä itse tekemään,itse en kuiteskaan ala kyseiseen hommaan.

kesä kirjoitti:

Tervonen saatiin langan päähän ja tunnisti kyseisen veneen.Eikä ollut kuulema mitään ongelmaa tehdä veneeseen muutos asioita.Kertoi tosi tarkkaan mitä pitäs tehdä mutta enpä ala niistä sen enenpää kirjoittamaan kun kummiskin jotkut on eri mieltä.Pahus vaan kun hän ei joutanut sitä itse tekemään,itse en kuiteskaan ala kyseiseen hommaan.

Lue lisää

Kerro edes sen verran, että tarvitseeko uutta turkkia vai laminoidaanko vanha. Myös laidat kiinnostaa, laitetaanko avotilaaan kotelo vain laminoidaanko reunat?

Ei kai salaisuus? kirjoitti:

Kerro edes sen verran, että tarvitseeko uutta turkkia vai laminoidaanko vanha. Myös laidat kiinnostaa, laitetaanko avotilaaan kotelo vain laminoidaanko reunat?

Jos laidat on laminoitu sisältä ja ulkoa niin eikös ne mahda lahota parissa vuodessa.

Bossu kirjoitti:

Jos laidat on laminoitu sisältä ja ulkoa niin eikös ne mahda lahota parissa vuodessa.

On monia kymmeniä vuosia vanhoja veneitä, joissa ei vieläkään ole mitään laho-ongelmia, vaikka ovat molemmilta puolilta laminoituja.
Balsa muuten lahoaa paljon helpomin kuin kotimaiset havupuut, ja sekin on toisinaan kestänyt 1970 luvulta nykypäivään ilman mitään ongelmia.
Puhut siis pelkkää puppua tietämättä asiasta mitään.

Ei kai salaisuus? kirjoitti:

Kerro edes sen verran, että tarvitseeko uutta turkkia vai laminoidaanko vanha. Myös laidat kiinnostaa, laitetaanko avotilaaan kotelo vain laminoidaanko reunat?

Veneessähän on olemassa nyt teljut.Uusi lattia laitetaan oikeaan korkoon ja kaarevuutta , vene ei ole sisäpuolelta kuidutettu,siksi vanerit kiinnnitetään kaariin ylhäältä jätetään auki koska parteet ovat leveät,siihen jää sopivasti tuuletusraot. Lasikuitu päälle,siinähän se kotelo on.Sen tarkenpaa ei tullut vanerien paksuuksista juteltua.Ulosmeno putkista en osaa tarkemmin sanoa kun tuli niin paljon asiaa mutta aika matalalle tarvi laittaa,niin ja tietty huoltoluukut,jos lattian alle jää vaikka tankki ym,selvää pässinlihaa.

5 + 13 kirjoitti:

On monia kymmeniä vuosia vanhoja veneitä, joissa ei vieläkään ole mitään laho-ongelmia, vaikka ovat molemmilta puolilta laminoituja.
Balsa muuten lahoaa paljon helpomin kuin kotimaiset havupuut, ja sekin on toisinaan kestänyt 1970 luvulta nykypäivään ilman mitään ongelmia.
Puhut siis pelkkää puppua tietämättä asiasta mitään.

Lue lisää

No ei ne lahoa, jos ei vettä mene sisään. Jos vettä pääsee sisään, se lahottaa eikä tule ikinä pois. Balsakin lahoaa, jos sinne ytimeen pääsee vettä. En itse uskaltaisi ottaa riskiä kyseessä olevassa tapauksessa.

kesä kirjoitti:

Veneessähän on olemassa nyt teljut.Uusi lattia laitetaan oikeaan korkoon ja kaarevuutta , vene ei ole sisäpuolelta kuidutettu,siksi vanerit kiinnnitetään kaariin ylhäältä jätetään auki koska parteet ovat leveät,siihen jää sopivasti tuuletusraot. Lasikuitu päälle,siinähän se kotelo on.Sen tarkenpaa ei tullut vanerien paksuuksista juteltua.Ulosmeno putkista en osaa tarkemmin sanoa kun tuli niin paljon asiaa mutta aika matalalle tarvi laittaa,niin ja tietty huoltoluukut,jos lattian alle jää vaikka tankki ym,selvää pässinlihaa.

Lue lisää

Tein -70 luvun lopulla perähytti veneeseen kannen just noin, kun edellä kerroit, vaneri oli 9mm. Luukun karmit oli jotain 80 milliä korkeat ja kansi n. 80 senttiä kanttiinsa. 2" Putket kulmiin, pikkuisen vinoon taapäin ja ulkopuolelle 8x12 sentin kumiläpät, läpän etureunaan happoinen latta 2x20x80 milliä pystyyn ja parilla puuruuvilla kiinni. Läpät olivat pikkuisen raollaan, sadevesi valui hyvin pois, ajaessa aalto ei tullut sisään. Harmi kun siihen aikaan ei ollut parempia kameroita, katselin kuvia, mutta oli sen verran epäselviä, etten viittinyt tänne laittaa.

Toivottavasti tuo aloittaja ei ole vielä ryhtynyt tuohon hommaan ja on muistanut käydä päivystämässä täältä ohjeita D.

No ilmankos oli lähikaupassa onkimadot loppu!