Ajattelin että on hyvä tehdä tuollainen kysymys.
Kun on kyse ikävästä...
Mutta mistä onneton tietää olevansa onneton? Tarkoitan hiukan siinä mielessä, että kuka pystyy ennustamaan tulevaa? Olen hetken päästä syvästi masentunut...
Tai mihin sitä oikeestaan vertaa?
No taas onnellisuudesta, jos vaan on onnellinen. Niin, täytyy aika sairasta ja surullista ja sekavaa elämää täytynyt elää että toteaa että nyt on hei paremmin, oikeastaan olen onnellinen! ugh!
Mistä tiedät olevasi onneton?
Mihin itseäsi vertaat?
Kun on kyse ikävästä...
Mutta mistä onneton tietää olevansa onneton? Tarkoitan hiukan siinä mielessä, että kuka pystyy ennustamaan tulevaa? Olen hetken päästä syvästi masentunut...
Tai mihin sitä oikeestaan vertaa?
No taas onnellisuudesta, jos vaan on onnellinen. Niin, täytyy aika sairasta ja surullista ja sekavaa elämää täytynyt elää että toteaa että nyt on hei paremmin, oikeastaan olen onnellinen! ugh!
Mistä tiedät olevasi onneton?
Mihin itseäsi vertaat?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onneton sana on mulle kuin irrallinen ilmapallo, joka leijuu tuolla jossakin.
Ikävä kyllä on kaikkine henkisine ja fyysisine oireineen, mutta olen silti perus onnellinen. En koe olevani onneton, tappionkaan hetkellä. Se on silloin vastoinkäyminen, ne vain kuuluvat osana elämään.
Olen onnellinen vaikka olisi flussa..ei se minua onnettomaksi muuta, olen
silloin vain kipeä.
Läheisten kuolema ym. ovat eri tavalla pitkävaikutteisia asioita - emme sivua.
Ennemminkin kysyisin, oletko onnellinen? Onnettomuuden kysyminen on kuin, haluaisitko karamellin jos saisit sellaisen,..ei kysy position kautta ja mieti mikä ongelma. Kun tiedät, toimi!
Elämän perusasiat kun on kunnossa voi olla onnellinen tai siihen on paremmat avaimet , näin olen kokenut. Vaikka onnettomia löytyy jokayhteiskuntaluokista kuin onnellisia. Tietyissä elämäntilanteissa ei voi vaatiakkaan olevansa onnelinen, onni ei synny väkisin ja toisaalta on hetkiä kun tuntee olevansa onnellinen vaikka kaikki rakennuspalikat olisikaan sillä hetkellä järjestyksessä.
Tuo nyt oli oma lyhkänen kuvaukseni. Enkä varsinaisesti tiedä miten joku toinen asian kokee.