Jos et halua pitää yllä tuttavuutta, niin miksi sitten ylipäätään otat yhteyttä? Ja jos taas haluat kaveerata, niin miksi viestit on niin tosi lyhyitä, ja kirjeenvaihto loppuu aina kuin seinään? Ei siinä parissa tekstirivissä paljon kuulumisia vaihdeta tai tutustuta toiseen, mä en ainakaan koe että niissä raameissa olis kovinkaan luontevaa kertoa mitään kovin henkilökohtaista. Tai ehkä sä loukkaannut aina mun viesteistä? Tai koet kuulumisten kyselyn jotenkin velvollisuudeksi, tai haluat vain olla kohtelias?
En oikein tiedä ajatella. En tarkoita valittaa, on aina kiva kuulla sinusta, mutta jokin siinä myös vähän hämmentää. En haluaisi olla mikään rasite niin kuin kaukaiset sukulaiset, joille pitää lähettää joka vuosi joulukortti, vaikkei enää edes naamaa tuntisi jos kadulla tapaisi - mutta eihän sitä tietenkään voi itse valita rooliaan toisen ihmisen elämässä.
En oikein tiedä ajatella. En tarkoita valittaa, on aina kiva kuulla sinusta, mutta jokin siinä myös vähän hämmentää. En haluaisi olla mikään rasite niin kuin kaukaiset sukulaiset, joille pitää lähettää joka vuosi joulukortti, vaikkei enää edes naamaa tuntisi jos kadulla tapaisi - mutta eihän sitä tietenkään voi itse valita rooliaan toisen ihmisen elämässä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yhteydenotot ja "avautumiset" on vaikeita kelle tahansa ja niiden täytyy olla kummankinpuolisia. Jos ihminen on omasta mielestäni luotettavan oloinen niin kyllä minä ainakin joitakin muitakin juttuja kirjoittaisin kuin miten menee?
Ja olleen rakkaalle ihmiselle voisin lähettää herttasuoran.
niin totta ap, olen täysin kanssasi samaa mieltä. "Turhat tuttavat" kannattaa kokonaan karsia elämästään pois. Etenkin sellaiset, jotka ei täytä omia naisihanteitasi ollenkaan. Hui kauhistus mitä ajan tuhlausta että olet joutunut joulutoivotukseni kerran vuodessa vastaanottamaan, pahoitteluni.
Asia ei tule toistumaan.
Jos luetun ymmärtäminen on tuolla tasolla, suosittelen välttämään kaikenlaista kirjallista kommunikointia jatkossakin.
En tiä. Menen addiktihäiriöisten vieroitushoitoon. Olen loppu.
Kärsit pakkomielteisestä postikorttien lähettelystä? Olen kuullut monenlaisista fobioista, mutta tuollainen vaiva kuulostaa aika erikoiselta. Ilmeneekö se muutenkin kuin vain joulun aikaan?
Pelkäänpä, että näin on. Riippuvuushäiriöni ei ole hoidettavissa, sanoivat, oireet ilmenevät päivittäin aaltomaisesti. Joulu on syytön. Loppumiseni oli akuutti samoin toipuminen.
kun kerran ootte yhteyksissä, mitä sitä täältä vierailta kyselet.
Jaa että kun toinen kysyy, että mitä kuuluu, niin vastataan että mitäs se sua kiinnostaa? Hyvä idea, ainakaan ei enää olis kirjeenvaihtoa mitä ihmetellä...
Mä olen inhonnu kirjoittamista. Yritän laistaa ja otan puhelimen käteen ja jne.. Siksi lyhyesti virsi kaunis.
En ole ottanu yhteyttä, ahdistellu tms. Olisin toivonut hänestä ystävää. Petyin, hänkin (m) kai minuun. Sitä lopullisen avautumisen tasoa hän ei halunnu saavuttaa. Vika varmaan mussa. Hän oli eka ihminen 10 vuoteen joka mua kiinnosti. Mä taas en häntä kiinnostanu, häntä kiinnostaa vain fyysinen pantavuus, kauneus, sirous. Joten.... Ei muakaan enää kiinnosta :D
https://www.youtube.com/watch?v=BkKrUz45icE