Ei mene helposti tämä irtaantuminen ei. Vaikka tukihenkilö on niin silti.. narsisti ottaa yhteyttä, järjestää "sattumalta" tapaamisia. Ei ole tukihenkilö mukanani koko aikaa ja silloin on ne vaaran paikat. En ole sortunut mutta puheyhteys on palannut. Tukihenkilö auttaa, minä en meinaa pystyä sanomaan vastaan narsistille. Olen pyörityksessä. Tukihenkilö meinaa hermostua minuun (en ihmettele) kun en pysty olemaan kylmänä. Pyytäisin jälleen teiltä apua tai tukea tilanteeseen. Ehkä vaan tsemppiä, mitä tahansa. Tämä on hyvin vaikeaa tämä henkinen irrottautuminen. Narsisti pyytää minua palaamaan suhteeseen ja antamaan hänelle mahdollisuuden. On kuulemma todella muuttunut kun on lääkityskin alkanut mielen heittoihin. Sanokaa te; voiko kaksi pilleriä päivässä muuttaa ihmistä josta olen täällä kertonut kohta vuoden ajan hyvin yksityiskohtaisesti. Oma järki sanoo että ei voi. Tunne haluaisi uskoa muuta.. Narsistin exä on muuttanut kauemmaksi asumaan ja narsisti perustelee silläkin että nyt hän ei enää sotke meidän välejä.
kipuilua
kohti normaalia
35237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tiedät kyllä vastauksen itsekin. Narsisti ei muutu eivätkä pillerit häntä muuta. Edes "normaali" ihminen ei voi tehdä persoonallisuutensa suhteen täyskäännöstä muutamassa viikossa!!!
Soita sinne Narsistien Uhrien tuen tukipuhelimeen!
Aistin, että kaikki ei ole läheisellänikään kunnossa omansa kanssa. Hiljattain menivät naimisiin asti; hän kun uskoi, että mies muuttuu. Nyt vaatii minua pyytämään narsistilta anteeksi, kun olen häneen niin penseästi suhtautunut... Öh, mitähän tässä pitäisi anteeksi pyytää? Tunnen itseni voimattomaksi, en voi tehdä asialle mitään. Toivoa vain läheiselleni voimia ja ymmärrystä yrittää päästä eroon. Sitä samaa toivon sinulle.
Usko näitä saman kokeneita ihmisiä täällä - vihdoin! Uskalla luottaa siihen, että elämällä on sinulle tarjota jotain paljon parempaa. Älä karkota tukihenkilöäsi, luota häneen. Hae apua.
elät ?
http://umami.fi/kulttuuri/kirjallisuus-kulttuuri/uutuudet/kenen-elamaa-elat-kysyy-ben-malisen-kirja-laheisriippuvuudesta/
Omistan tuo kirjan ja olen sitä taas viime aikoina lukenut paljon. Hyvä teos ja löydän itsestäni piirteitä vaikka terapeuttini sanoi että en ole läheisriippuvainen jos minulla olisi terve suhde. No, ainakin tässä suhteessa olen mielestäni läheisriippuvainen. Avioliitossani lasteni isän kanssa en kokenut tällaista.
Kiva kuulla sinusta läheisen asialla! Mutta kiva ei ole kuulla läheisesi elämäntilannetta. Haluan kysyä: onko läheisesi oikeasti onnellinen? Puhuuko hän koskaan siitä? Onko hän sama ihminen kuin ennen tavattuaan tätä miestä? Onko läheistäsi yritetty pitää neljän seinän sisällä tai eristää ystävistään/läheisistään? Vaikkapa sinusta.
En tietenkään voi läheiseni puolesta vastata kysymykseesi siitä, onko onnellinen. Suoraa kysymystä en itse hänelle nyt hetkeen ole esittänyt enkä usko, että vastaisi minulle rehellisesti.
Rivien välistä ja muutenkin näkemykseni on, että ei ole (ainakaan täysin) onnellinen. Pääosin siitä syystä, että kokee olevansa puun ja kuoren välissä. Yrittää siis miellyttää miestä mutta säilyttää välinsä läheisiinsä. Ei tunnu onnistuvan. Läheiseni on kyllä ainakin tuossa suhteessa läheisriippuvainen ja yrittää varmasti juuri nyt sen vuoksi saada minutkin pyytämään anteeksi mieheltä, että ikään kuin päästäisiin taas helposti asiasta eroon... Otettaisiin vastuu miehen lapsellisesta käytöksestä ja kiukuttelusta. Tämä tapaus on kuin suoraan jostakin narsismin oppikirjasta.
Kyllä, juuri se on ongelma, että käytöksellään, sanomisillaan ja ihan kaikella mies yrittää eristää hänen perheestä ja ystävistä, jotka ovat aikaisemmin olleet läheiselleni hyvin tärkeitä. Hän joutuu tarkkaan miettimään, kuinka usein voi käydä perheensä luona toisella paikkakunnalla. Kerran kuukaudessa on liian usein, kun on reissussa kaksi yötä. Useimmiten soittaa niin, että on jossakin ulkoilemassa yksin tai sitten viestimme tekstiviestein.
Ei, kyllä hän on miehen myötä muuttunut ihan valtavasti. Aluksi tietysti nautti hyvin alkaneesta suhteestaan, huomiosta ja kaikesta uudesta ja oli "entistä elämäänsä" kohtaan jotenkin ylimielinen, että nyt hän vasta on alkanut elää ja että hänellä on oikeus omaan elämäänsä. Nyt olen näkevinäni merkkejä siitä, että kaipaa entistä elämäänsä, sen vapautta ja meitä läheisiään. Varmasti ahdistava tilanne hänellä.
Koen, että juuri nyt en voi tehdä oikein mitään.
Voi kun kuulostaa kurjalta. Minun tuntemani narsisti on tällä hetkellä puheissaan eritäin muuttunut ja puhuu tosi järkeviä. Minä olen ottanut esille kuinka hänen kanssaan "unohdin" ystäväni ja sanoin että seuraavassa suhteessa en varmasti tee samaa virhettä. Mies on tosi ymmärtäväinen ja kertoo kuinka meillä menisi nyt kaikki toisin sen suhteen. Minä olen hänelle edelleen rakas, kaunein jne. Vaikka mitään ei ole tapahtunut niin minulla on ahdistava tunne päällä taas kun olen edes puheissa hänen kanssaan. Ahdistava ja samalla pää alkaa mennä sekaisin kun kuulen hyvä ja pelkkää hyvää, ja toisaalta muistan että tämä on se sama mies jonka kanssa on vaikka mitä outoja juttuja ollut. Onneksi olen deittaillut ihmisten kanssa.. kukaan vaan ei sytytä yhtään tällä hetkellä.
Tuollaisilla puheillahan läheisenikin tapaus sai hänet palaamaan eron jälkeen! Että on ymmärtänyt ja muuttunut ja mitä kaikkea. Hetken ajan ehkä näyttikin paremmalta, mutta nyt puolen vuoden päästä ollaan taas entisessä jamassa tai siis paljon pahemmassakin, kun ovat naimisissa...
Pidä pintasi siellä! Olen varma, että vastaan tulee joku ihana mies, kun sen aika on.
"Minä olen ottanut esille kuinka hänen kanssaan "unohdin" ystäväni ja sanoin että seuraavassa suhteessa en varmasti tee samaa virhettä. "
Hienoa että olet tajunnut ottaa juuri tuon asian esiin ja sanonut siitä hänelle. Löytyy varmaan vielä iso joukko detaljeja, joista kannattaa hänelle puhua. Yleensähän puhuminen narsistille kannattaa. Omista ongelmistaan nimenomaan kannattaa puhua.
"Mies on tosi ymmärtäväinen ja kertoo kuinka meillä menisi nyt kaikki toisin sen suhteen. "
Pillerit ovat selvästi auttaneet ja tuoneet hänet meidän muiden joukkoon. Siitä ilmiselvästi on todisteena, että hän on alkanut ymmärtää sinua.
"Minä olen hänelle edelleen rakas, kaunein jne. "
Sittenhän kaikki on hyvin. Mennyt on mennytta ja kannattaa elää tätä päivää.
"Vaikka mitään ei ole tapahtunut niin minulla on ahdistava tunne päällä taas kun olen edes puheissa hänen kanssaan."
Johtuuko se siitä, että on nyt hänen hallussaan, oletko kaunis ja rakas... hänhän voi ottaa sen poiskin...
" Ahdistava ja samalla pää alkaa mennä sekaisin kun kuulen hyvä ja pelkkää hyvää, ja toisaalta muistan että tämä on se sama mies jonka kanssa on vaikka mitä outoja juttuja ollut. "
Anna vain pääsi mennä reilusti sekaisin. Siihen mieheen voit luottaa. Kaikkihan on monin verroin ihanampaa kun pääkin on sekaisin. Täältä sivusta kuulostaa tosi lupaavalta.
Mitä jos menisitte avioon myös? Silloin voisit aina pitää päätäsi hänen läheisyydessään. Se (pääsi siis) olisi ihanasti sekaisin loppuelämäsi.
Olet oikeilla jäljillä siinä, että ei kannata myöskään päästää ketään deittiä sotkemaan kestävällä pohjalla olevaa suhdettanne.
Onko niin, että kehu nousee päähäsi kuin lämmin pis*a?
Sinun pitäisi saada ennen kaikkea omat jalkasi maahan. Vaikka oikeasti olisit kuinka ihana ja kaunis, niin mitä sinä siitä pullistut.
Minusta kauneus ei ole mikään ylpeilynaihe, muuta kuin misseille jotka elävät siitä. Olet kovin altis kehuille.
Kuule narsistit kehuvat vain, että saavat toisen sinne jalustalle, josta se pudotetaan. Jotenkin tuntuu, että itse et itseäsi nyt kauniina ja rakastettavana pidä, etkä itse itseesi oikeasti usko.
Miksi muuten antaisit kehujen nousta nuppiin?
Sinulla on omassa itsetunnossa vakavia puutteita, ja olet täysin riippuvainen ja ulkoa ohjautuva.
Kannattaa kokeilla, samat lääkkeet vois auttaa suakin
Huomauttelija.
Kohtaa itsesi. Se ei käy hetkessä, vaan on pitkä prosessi. Mutta tuo leuanloksuttaminen vain pahentaa tilannettasi. Olet epäkohtelias, etkä osaa käyttäytyä.
" Haluan kysyä: onko läheisesi oikeasti onnellinen? "
Mitä tarkoitat tuolla kysymyksellä? Minkälaista onnea ja missä tilanteissa tarkoitat?
älä missään nimessä usko narsistin puheita muutoksesta!! sinä aloittaja.
kaikella sydämellä ja kokemuksella että tuhoat itsesi oikesasti ja elämäsi jos menet mukaan puheisiin.
itse kävin läpi helvetin ja käyn vielä varmaan kauan mutta puolitoista vuotta erossa olen ollut ja ymmärrän asiat, ei narsisti muutu.
ei koskaan ja ne osaa puhua kyllä ihanasti,sen tiedän itsekin mutta ne puhuu,ja se on teatteria kaikki, ei todellista sydämestä tulevaa. usko nyt ole kiltti ja jätä taaksesi se ihminen joka on jo riittävästi auheuttanut sinulle pahaa.
kukaan ei ansaitse sellaista ja kun aikaa menee eteenpäin ja pääsee irti niin mitään kamalampaa ei varmasti voi enää tulla ja vaikka tulis huonoakin niin ei kamalampaa!! on vain yksi elämä ja sen kun oivaltaa miten helppoa se on ilman narsistia niin en voi sanoin edes kuvailla mutta helpottavaa se on.
irtaudu lopullisesti ,äläkä pidä mitään yhteyttä. se on vaikeaa tiedän sen itsekin mutta se kannattaa kyllä ja parempaa on elämä sen jälkeen.
hae tukea ja apua riittävästi irtaantumiseen niin pääset siitä hirviöstä kyllä lopullisesti ja saat oman elämänilon takaisin
Hirvittävän vaikea pysyä erossa narsistista. Kuukausi erosta ja olen pystynyt olemaan vastailematta hänen soittoihinsa. Mutta ikävä painaa, ja kokoajan tekisi mieli ottaa häneen yhteyttä. Ikävä niitä hyviä asioita, vaikken usko hänen muuttumiseensa ja samanlainen loukkaaminen ja alistaminen varmaankin alkaisi taas pian yhteenpaluun jälkeen.
Kyllä minä pysyn päätöksestäni. Tekee vaan niiiin kipeetä. Ja kyllä, te jotka haluatte täällä lyödä vielä lyötyä niin siinä onnistutte. Ihmettelen sitä että suurin osa reiästä kai on ollut narsistin kanssa ja kamppaillut kuten minä nyt, niin silti haluatte satuttaa minua. Ymmärrän että kirjoitukseni ovat saman toistoa ja olen pyörtänyt lupauksiakin mutta kai tekin olette joskus muinoin sortuneet ja olet tällaisessa tilanteessa? Tämä nyt vaan on minulle paikka purkaa tuntoja. Kai sekin parempi on kuin että olisin jo muuttanut narsistin kanssa asumaan. Nyt sentään olen fyysisesti irti hänestä ja koitan saada henkistä irtautumista edes vähitellen toteutumaan vaikka takapakkia on tullut.
"Ymmärrän että kirjoitukseni ovat saman toistoa ja olen pyörtänyt lupauksiakin mutta kai tekin olette joskus muinoin sortuneet ja olet tällaisessa tilanteessa? Tämä nyt vaan on minulle paikka purkaa tuntoja. "
Meidät ihmiset on tehty vähän eri puusta. Minäkään en ole siitä kovimmasta puusta veistetty, mutta sinun rinnallasi... Minussa on lapsena ollut enemmän luonnetta kuin sinussa nyt.
En ole ikinä uskonut satuihin noin lujaa, kuin sinä.
En ole sinua loukkaamassa huvin vuoksi, vaan vain yritän saada sinut ajattelemaan. Yritän saada sinut näkemään oman kertomuksesi heikot kohdat. Silti tunnen, että olen syytettynä... Miten mahdollista?
"kai tekin olette joskus muinoin sortuneet ja olet tällaisessa tilanteessa?"
Enpä muuten tiedä, olenko mitenkään erityisesti sortunut. Olen aika päämäärätietoisesti pyrkinyt eroon narsistista koko ajan. Olin niin kauan kuin olin ja myönsin, että on hyvännäköinen ja hyvä sängyssä. Mieli paloi häneen... En ole muuta esittänyt. Minulla ei myöskään ole lapsia ollut katselemassa hulluuttani.
Ero on edennyt koko ajan. Olen koko ajan lisännyt harrastusmenoja ja vapauttani. Otan kontaktia muihin ihmisiin ja tutustun miehiin. Ei ole tullut takapakkia.
En voisi enää kuvitella suhdetta moisen hassutuksen kanssa.
ÄLÄ OLE HÖLMÖ...puhua nasse osaa,EI muutu nasse. NÄHTY se kuvio.
Näitä jotka yrittää satuttaa,ei kannata jäädä miettiin.He eivät tiiä mitä Narsistin uhri on joutunut ja joutuu kärsimään.
Minun täytyy kans aloittaa tuo sama prosessi,mitä sinä nyt läpi käyt.
Mulla ei vaan ole ketään ystäviä.Ei yhtään tiedä miten hän tämän ottaa,toivoisin ettei tarvihteis olla missään tekemisissä.
Normaali ihmissuhteesta eroaminen ei ole mikään juttu tähän verrattuna.
Narsistille on pitänyt antaa itestään niin paljon,olla myös tavallaan hoitaja,paljon ymmärrystä,sitoutumista täysillä.
"Näitä jotka yrittää satuttaa,ei kannata jäädä miettiin."
Noinko? Perustele.
Mitä jos totuus satuttaa? Mitä jos ei muuten pääse koskaan irti huijari narsistista? Mitä jos ainoa keino on katsoa totuutta silmiin?
Ymmärrä.
".He eivät tiiä mitä Narsistin uhri on joutunut ja joutuu kärsimään."
Mistä hatusta tuon tempaisit?
Kerropas minulle, miksen tietäisi.
"Minun täytyy kans aloittaa tuo sama prosessi,mitä sinä nyt läpi käyt."
Kyllä yksi "Ei ollut normaali" riittää. Joten älä aloita samaa prosessia. Aloita huomattavasti tehokkaampi prosessi huomattavasti paremmalla draivilla.
Nimimerkille,kohti normaalia vastasin.
"Kyllä minä pysyn päätöksestäni. Tekee vaan niiiin kipeetä. Ja kyllä, te jotka haluatte täällä lyödä vielä lyötyä niin siinä onnistutte"
Tuntuu tosi pahalle kun tietää missä helvetissä joutuu elämään ja täältä ymmärrystä ja apuakin hakee,nii täällä onki näitä selkään puukottajia.
Kyllä täällä piisaa näitä jotka kirjoittaa "ei tuo ole Narsismia"
"Tuntuu tosi pahalle kun tietää missä helvetissä joutuu elämään ja täältä ymmärrystä ja apuakin hakee,nii täällä onki näitä selkään puukottajia.
Kyllä täällä piisaa näitä jotka kirjoittaa "ei tuo ole Narsismia" "
En vain ymmärrä, mitä tarkoitat.
Kuka tai mikä nimimerkki on puukottanut selkään ja ketä? Teinä miettisin hiukan, kun ihmettelette palstan vastauskia, että esim. minä olen tuntenut narsisti-psykopaattini useita kymmeniä vuosia. Olen ollut hänen uhrinsa muutaman vuoden ja kokenut tietyt asiat kauhuina ja ollut itsemurhan partaalla.
Oletteko valmiit pohtimaan narsismiasiaa muulta kuin normaalin parisuhteen kannalta? Normaaleista parisuhteista puhutaan muualla. Suhde narsistiin on yksipuolinen. Narsisti käyttää pelkästään ja aina vain hyväkseen rakastunutta.
Narsisti puukottaa teitä selkään ja yritän näyttää sen teille. Avatkaa silmänne ja korvanne.
Eikös tuoki nimimerkki " anna vain pääsi",niin ole kivaa luettavaa...
Etsittekö ratkaisuja ja uusia näkökulmia? Vai mikä on tarkoituksenne. Ehkä säälitellä itseänne kunnes annatte itsellenne luvan jäädä tilanteeseenne, kun ette kerta kaikkiaan voi tehdä muuta.
Omatpa on päänne. Minä olen pelastautunut ja toivon muiden jaksavan tehdä saman. Mutta ratkaisunne on omanne.
minäkin palasin kymmeniä kertoja ja ymmärrän nuo takasinmenojutut täysin ja sen kuinka vaikeaa siitä oli taistella lopullisesti irti.
ja se pitää ymmärtää että se lopullinen irtaantuminen tapahtuu vasta kun jättää kaiken taakse eikä vastaa oikeasti yhteenkään yhteydenottoon eikä reagoi millään tavalla narsistin lähestymisyrityksiin.
se ei ole helppoa kun käy läpi sisällään tulen polttavaa tunnemyrskyä mutta se kannattaa koska siitä pahimmasta pääsee ylitse jatkamalla suht normaalia omaa elämäänsä niin se on tien päässä näkyvä kajastuiken jälkeen!
ja jos tuntuu ettei selviä yksin niin apua irtaantumiseen ammattilaiselta, silloin tulee lopullinen oivallus kaikelle.
Voimia!
Voisitko petran kertoa millainen sinun miehesi oli? Miten narsismi tuli esille ja olitteko seurustelusuhteessa?
Tarkoitatte varmaan narsistilla miestä jolla useita "hoitoja" ympärillään ja jopa ulkomaita myöten ja jolla kaikki aika menee näitä kiimaisia eukkoja hoidellessa ja juhlia ja tapaamisia järjestellessä. Se mielestäni narsismia ja vain omaa hyvää jätkällä mielessä eikä välitä vaikka särkee ihmisä ja aiheuttaa jopa kuoleman jollekkin. Ei omatunto soimaa koska ei näe itsessään vikaa vaan on olevinaan yksinäisten naisten avustaja. Pöksyihin tunkee lonkeronsa ja auttaa kilttejä naisia pääsemään tuskistaan. Sellainen on oikea naistenmies, HAH HAH HAA. Ei kestä yhtään yksinäisyyttä vaan koko ajan on oltava jotain "meneillään". Ei kestä omia ajatuksiaan koska syyllisyys kova takaraivossa eikä kyllä enää tyydyty edes vaan muuttuu joka kerrasta kovemmaksi ja kovemmaksi. Ei tuollaista p-läjää enää mikään pelasta.
"Sellainen on oikea naistenmies, HAH HAH HAA." Mikä naurataa? Miksi hänen pitäisi olla oikea naistenmies?
" Ei kestä omia ajatuksiaan koska syyllisyys kova takaraivossa " Narsistilla ei ole syyllisyydentunnetta missään osassa päätä.
" eikä kyllä enää tyydyty edes vaan muuttuu joka kerrasta kovemmaksi ja kovemmaksi." Narsistilla ei ole ollut koskaan tunteita. Hyvin paatuneelta tosin vaikuttaa, mutta samat temput sillä on ollut aina.
Mitä tuo tyydyttyminen tarkoittaa narsistin kohdalla? Tai yleensä muidenkaan kohdalla.
" Ei tuollaista p-läjää enää mikään pelasta. " Sellaista p-läjää ei olisi mikään pelastanut koskaan.
Kovin on sinulla kroisia kieltä, mitä tulee noihin "kiimaisiin eukkoihin".
Olet sen verran kuutamolla, että ei taida auttaa pieni hionta.
Narsisti ei varsinaisesti halua hoidella muiden tapauksia. Haluaa omat uhrit ja näkee vaivaa niiden tekemiseksi. Paras uhri on jostain syystä vähän yksin jäänyt, joka saattaa olla jopa vähän vastentahtoinen, niin että narsisti pääsee taivuttelemaan oman mielensä mukaan.
Ulkomailla tai ei, sillä ei ole merkitystä epäviralliseen diagnoosintekoon.
Narsisteissa on jonkin verran eroa. Yrität kuvailla ehkä Don Juan tyyppistä narsistia. Ihan kaikkea aikaa eivät tuohon käytä. Ainakin jotkut tekevät työtä ja bisneksiä. Paljon käyttävät aikaa uhreihin.
Hoidoiksi en nimittäisi. Narsistin epävirallinenkaan tarkitus ei ole auttaa ketään, vaan ihan huötykäyttö. Narsisti naamioi hyödyntavoittelun seksiin. Hän muka etsii seksiä, vaikka todellinen maali on joku muu. Todellinen maali voi olla seksipartnerin tuttavapiirissä joku josta voisi hyötyä, tai partnerin asunnon käyttäminen satunnaisesti, tai mikä tahansa.
Narsisti ovat usein addikteja, ja ilmeisesti usein seksiaddikteja, joten tietenkin he itsekin tuosta hääräämisestään nauttivat.
Kaikki narsistit eivät kuitenkaan ole aivan samanlaisia.
Psykopatiaan liittyy promiskuiteetti, eli valikoimaton sukupuolielämä.
"Ei omatunto soimaa koska ei näe itsessään vikaa vaan on olevinaan yksinäisten naisten avustaja. Pöksyihin tunkee lonkeronsa ja auttaa kilttejä naisia pääsemään tuskistaan. Sellainen on oikea naistenmies, HAH HAH HAA. Ei kestä yhtään yksinäisyyttä vaan koko ajan on oltava jotain "meneillään". Ei kestä omia ajatuksiaan koska syyllisyys kova takaraivossa eikä kyllä enää tyydyty edes vaan muuttuu joka kerrasta kovemmaksi ja kovemmaksi. Ei tuollaista p-läjää enää mikään pelasta."
Juuh, tää tosiaan vois olla sen mun tuntemani tyypin "kuva", mutta toivoa sopii, että olen väärässä.
Miksikö toivon olevani väärässä, juurkin tästä syystä "eikä kyllä enää tyydyty edes vaan muuttuu joka kerrasta kovemmaksi ja kovemmaksi"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13152030
"Haluan kertoa miten tämä kaikki päättyi.
Nyt olen erossa miehestä ja pysyn."
Tämä 20.12.
Tuolla jutulla, joka oikeasti on hyvin pitkä, on ollut 158 lukukertaa.
Oletko "kohti normaalia" sitä mieltä, että meidän muiden palstailijoiden on oltava älytettäviä?
Kovin kuulostaa "kohti normaalia" että elämäsi ja energiasi valuu hukkaan.
Tsemppiä. Itse erosin alkoholistista aikoinaan, sitä ennen oli kymmeniä yrityksiä erota. Aina mies aneli minut takaisin "nyt minä varmasti muutun" ja " en IKINÄ voi olla kenenkään muun kanssa kuin sinun kanssasi vain" ja suurin piirtein kuolemaa surusta teki. Itsemurhallakin uhkaili ja naimisiinmenosta oli varma. Ja kas kun erosta oli menny viikko niin hän löysi elämänsä naisen. Että niin kauan se ikinä kesti. Minullakin ero oli tosi rankka mutta vasta sen jälkeen sain elämäni takaisin. Minulla ero onnistui vain sillä että en ollut enää missään tekemisissä exän kanssa, olin jopa salannut uuden osoitteeni.
Mutta lupasin kertoa läheiseni kuulumisia. Hän on katkaissut nyt kaikki välit perheeseensä, sukulaisiinsa ja ystäviinsä. Olemme vahingollisia kuulema hänen henkiselle hyvinvoinnilleen, sillä olemme sairaita ja hän on nyt tervehtynyt ja elämänsä kunnossa. Emme saa ottaa häneen yhteyttä tai yrittää saada selville asunnon lähellä että onko koirat kunnossa/elossa/ruokittu tai he miesystävänsä kanssa kutsuvat poliisit paikalle ja hankkivat meille lähestymiskiellon. Tähän ei ole mitään syytä, sillä emme ole ottaneet häneen yhteyttä emmekä ole hänen asuntonsa lähellä käyneet. Ainoastaan eräs sukulaisen vaimo oli hänelle toivotellut hyvää joulua tekstiviestillä eikä ollut saanut mitään vastausta.
Hän siis ilmoitti lopuillekin perheenjäsenille että ei halua pitää meihin enää mitään yhteyttä. Ilmeisesti joku puhelinyhteys lapsiinsa on mutta ei tapaa heitä. Jouluna eikä uutena vuotenakaan ottanut keneenkään yhteyttä. Äitimme täytti pyöreitä mutta siskostani ei kuulunut mitään.
Aika rankkaa. Tuntuu pahalle katsoa kuinka vanhempamme joutuvat vielä vanhoilla päivillänsä tällaista kokemaan. Varsinkin äitiämme hän moittii henkisesti sairaaksi sillä perusteella että äitimme on joskus yrittänyt neuvoa häntä elämässään(työ ja raha-asiat). Siskoni on veloissa holtittoman rahankäytön vuoksi ja ei sellaista ole ollut äidin eikä meidänkään helppo seurata vierestä. Autettu on rahallisesti ja muutenkin paljon. Kyllähän äidit sellaisia neuvojia saattaa muutenkin olla, itse vain nyökyttelen äidillemme kun hän neuvoo että niin niin mutta en ala vänkäämään vastaan tai välitä muutenkaan.
En tiedä miten nyt pärjää, mieskö elättää? Sen tiedän että lainanmaksujen jälkeen ei paljon jää käteen.
Isämme on juuri parantunut syövästä mutta selkeästi vanhentunut. Hänkin oli murtunut kun joulu oli nyt tällainen. Yleensä on porukalla vietetty. Itse yritin paeta asiaa jouluna toimimalla kuskina kaikille, siinähän se sitten meni, ei kiinnostanut viettää joulua ollenkaan.