Omia kokemuksiani masennuslääkkeiden käytöstä:
Olen 3:een eri kertaan yrittänyt saada apua
masennukseen lääkkeiden avulla ja aina on käynyt niin, että asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan:
1) Efexor, kaikki seksihalut hävis
2) Aurorix 1 kk, kaikki yöunet hävis
3) Exel 1 kk, kestämätön ummetus, hikoilu ja virtsaamisvaikeudet, sydämen tykytys jne
Kaiken kaikkiaan jokaisessa vaiheessa myös fyysinen jaksaminen väheni ihmeellisesti, pienikin rasitus teki niin huonon olon, että liikuntakaan ei enää kiinnostanut. Paino putosi ja lihakset heikkeni. Lisäksi jatkuva tuskainen ja epätodellinen olo.
En ole ollenkaan varma että masennuslääkkeet
edes sopivat kaikille, koska itselläni ainoa positiivinen vaikutus oli sosiaalisten tilanteiden parempi kestäminen, pokka piti tilanteessa kuin tilanteessa.
Mitä muuten nuo lääkkeet aiheuttavat henkilöille
joilla ei olekaan aivojen kemiallisessa toiminnassa tai välittäjäaineiden määrässä puutteita vaan masennus johtuukin jostain muusta syystä?
Ei minulta ainakaan mitenkään lääketieteellisesti
todettu mitään serotoniini yms aineiden vajausta,
mutta silti määrättiin masennuslääkkeitä.Eikös se voi olla vaarallista, eli ko. aineiden liiallinen määrä kropassa?
Olen 3:een eri kertaan yrittänyt saada apua
masennukseen lääkkeiden avulla ja aina on käynyt niin, että asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan:
1) Efexor, kaikki seksihalut hävis
2) Aurorix 1 kk, kaikki yöunet hävis
3) Exel 1 kk, kestämätön ummetus, hikoilu ja virtsaamisvaikeudet, sydämen tykytys jne
Kaiken kaikkiaan jokaisessa vaiheessa myös fyysinen jaksaminen väheni ihmeellisesti, pienikin rasitus teki niin huonon olon, että liikuntakaan ei enää kiinnostanut. Paino putosi ja lihakset heikkeni. Lisäksi jatkuva tuskainen ja epätodellinen olo.
En ole ollenkaan varma että masennuslääkkeet
edes sopivat kaikille, koska itselläni ainoa positiivinen vaikutus oli sosiaalisten tilanteiden parempi kestäminen, pokka piti tilanteessa kuin tilanteessa.
Mitä muuten nuo lääkkeet aiheuttavat henkilöille
joilla ei olekaan aivojen kemiallisessa toiminnassa tai välittäjäaineiden määrässä puutteita vaan masennus johtuukin jostain muusta syystä?
Ei minulta ainakaan mitenkään lääketieteellisesti
todettu mitään serotoniini yms aineiden vajausta,
mutta silti määrättiin masennuslääkkeitä.Eikös se voi olla vaarallista, eli ko. aineiden liiallinen määrä kropassa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
En tosiaankaan tiedä onko lääkehoito paras vaihtoehto, riippuu varmaan tilanteesta. Itse söin jonkin aikaa Cipralexia kunnes todettiin, että itseasiassa mun hommassa ei ole kyse masennuksesta vaan psykoottisiin juttuihin viittaavia oireita. Ja lääkitykseni muuttui psykooseihin käytettävään lääkkeeseen. Mutta tahdoin vain sitä sanoa, että toi
Cipralex on mielialalääke ja jotkut pitävät sitä hyvänä. Mutta en halua kannustaa suuntaan enkä toiseen. Tietysti jos puhumalla voi selvittää masennuksen syyn niin fine. Eli älä ainakaan puhumista lopeta. Tsemppiä ja hyvää mieltä sulle!
Moni lääke vie seksihalut, eturauhaslääkkeet, verenpainelääkkeet. e-pillerit, siinä pitää vain itse tiedostaa ja vaihtaa lääkitystä. Ei serotoniinin puutosta voida vielä millään verikokeella todentaa, mutta se on varmaa, että jos sitä puuttuu, ihminen ei ole entisensä. Ilmeisesti sinä et sairastanut masennusta, pääsit jaloille keskustelun avulla eli kysymys oli surusta, huonosta elämäntilanteesta, sellaisista asioista, jotka kuuluvat elämään ja joista selviää kun saa vaikka vertaistukea. Hyvä juttu.
Onks jossain sanottu että on oltava jotain serotoniinin puutosta että pitää käyttää masislääkkeitä? En ole ikinä kuullut sellaisesta? Mistä kuulit vai keksikkö ite
Ainakin ne lääkkeet mitä olen syönyt, lisäävät näiden aineiden, kuten serotoniinin ja/tai noradrenaliinin märää aivoissa. Ymmärtääkseni nykyisten masennuslääkkeiden käyttö perustuu juuri niiden näitä aineita lisäävään vaikutukseen.
Kokeilin itse Cipramilia paniikkihäiriöön ja menin sekaisin siitä kuin seinäkello.En olisi voinut ikinä kuvitellakkaan mitään sellaisia oloja olevan olemassakaan.
Lopetin lääkityksen ja viikon kuluttua siitä, olin oma itseni. Uskon lääkkeen vaikuttaneen pahemman kerran johonkin aivojeni osioon, minkä se sai pahasti sekaisin ja siitä palautuminen ei ollut mikään lääkkeen puoliintumisjuttu.
En tiedä onko mulla serotoniinivajausta vai ei. Mielenkiintoista onkin kommenttisi, että miksi sitä saa jokainen, ilman mitään tutkimuksia.
Niinpä, eihän kukaan saa paljon lievempää antibioottiakaan ilman koetta tai näkyvää tulehdusta.Mielestäni niin masennus kuin paniikkihäiriö voivat johtua monesta muustakin asiasta kuin serotoniinin vajauksesta.
Hyvänä esimerkkinä kilpirauhasen vajaatoiminta ja hormonit.Kuinka moni ihminen syökään turhaan mielialaääkkeitä, kun oikea syy on ihan jossakin muualla? Miten voidaan tehdä tällainen joukkodiagnoosi? Olen tällä hetkellä itse sellaisessa tilanteessa, että en tiedä mihin tämän juttuni vedän ja mistä saada apua lääkkeiden pakkosyöttämiseen.
Sairastan laaja-alaista paniikkihäiriötä,siitä huolimatta lääkekokeiluni oli niin kammo, että olen ennemmin kotona terveellä päällä ja kirkkailla ajatuksilla kuin valitsisin lääkityksen ja haahuilisin niissä oloissa.
ps. serotoniinin vajausta voitaisi varmaankin tutkia, jos sitä joku vaan haluaisi tutkia.
Tryptofaani kuuluu aminohappihin, joka tuottaa serotoniinia aivoihin.Jo siitä kertovassa kirjallisuudessa lukee, että sitä ei saa käyttää missään nimessä samaan aikaan mielialalääkityksen kanssa, koska serotoniinia tulee liikaa ja se on vaarallista. Jos vajausta ei ole, eikö tämä koske myös mielialalääkitystä?
En tuosta tiennytkään, onko se lääke vai voiko sitä saada myös esim. jostain ravinnosta?
Siis onks se sama aine ku L-Tryptofaani?
Syön masennuslääkeitä ja samalla käytän
urheilijoille tarkoitettua aminohapporavintolisää
joka sisätää esim. tuota ainetta.
L-tryptofaani siis kyseessä ja sitä saa esimerkiksi kehonrakentajien sivuilta tilattua.
Missään nimessä ei mielialalääkityksen kanssa.
Tryptofaanista puhutaan esimerkiksi kirjassa vapaaksi masennuksesta luonnon keinoin. Itse pakkauksessa sanotaan näin:L-tryptophan on välttämätön aminohappo,jota tarvitaan aivojen välittäjäaineen serotoniinin tuotantoon.Sen on todettu tehoavan ahdistukseen,keskittymisvaikeuksiin, masennukseen ja unettomuuteen.Elimistö tuottaa tryptophanista serotoniinin kaltaista ainetta nimeltä melatoniini.
Lisään tähän vielä, että tryptofaanin kanssa pitää ottaa ehdottomasti B-vitamiinia, etenkin niasiini on tärkeä. Se ohittaa aivojen veriesteen, jolloin aivot käyttävät tryptofaanin hyväkseen, muuten se katoaa elimistöön suurimmilta osin.Ruuasta saa myös tryptofaania, tosin nyt en saa millään päähäni niitä ruokia...
B-vitamiinit ovat siksikin tärkeitä, että ravinnosta saatavakin kulkeutuu aivoihin. Päälle vielä hedelmämehua.Kyseessä ei siis ole lääke, vaan aminohappo, joka pitäisi jokaisella olla luonnostaan, mutta esimerkiksi masennus saattaa tyhjätä sen varastoja. Koska tätäkin voitaisiin testata, en yhtään epäile, etteikö myös serotoniinia voisi testata, jos joku vaan haluaisi.Monilla aminohappotesteilläkin saataisi varmasti selville serotoniini tila.
Kyseessä on nimenomaan sama aine.Kirjoittelinkin jo tuohon ylemmäs asiasta.Mainitussa kirjassa puhutaan tryptofaanista lisää ja kerrotaan myös siitä, että ei voi käyttää mielialalääkityksen kanssa.Suosittelen jokaiselle tätä tryptofaania harkitsevalle ja myös sulle lukemaan tuon kirjan, niin selkiää annostukset jms.
Kirjan nimi kuulostaa helposti sitlä, että kyseessä on kirja jossa käsketään keittelemään sitä ja tätä yrttiä, mutta aihe onkin aivan toinen.Sisältää paljon testejä jms. millä pääsee jäljille niistä aminohapoista ja antioksidanteista, joita juuri sinun elimistöstäsi mahdollisesti puuttuu.
jos oletetaan että ihimisen serotoniinituotanto on normaali ja silti syödään sen pitoisuutta lisääviä lääkkeitä? Eikös sellainen serotoniini- syndrooma ole olemassa? mitkäs sen ensioireita ovat? kuulemma pahimmassa tapauksessa siihen voi jopa kuolla....Kuka ottaa vastuun jos terveys
menee lopullisesti väärän lääkityksen takia?
Menin itse pihalle lääkkeistä kuin lumiukko ja mies joitui jäämään palkattomalle lomallekkin ennen kuin niistä tokenin. Jospa mulla ei ollutkaan serotoniinivajausta? Mies kertoi jälkikäteen, että lääkkeissä kätenikin viuhtoivat ihan miten sattuu, eikö tällaiset oireet voi olla siksi, että meni vähän överiksi serotoniinit?
Nyt olen sitten tilanteessa, jossa en saa mitään hoitoa, koska en huoli mielialalääkitystä! Lääkäri jolle soitin juri toissapäivänä, sanoi että yksikään yksityinenkään ei tule mua hoitamaan ellen ota lääkkeitä. Eli vaihtoehtoja jää kaksi, joko kärsin apniihäiriöstäni kotona lopun elämää tai sitten vetäisen itseni lääkkeillä sekaisin, joudun sairaalaan ja mies jää työttmäksi kotiin hoitamaan lapsia.
Näin täälllä meidän armaassa Suomen maassa toimitaan! Kysynpä tässä samalla, oisko jollakin neuvoa tähän? Mitä tehdä ja kehen ottaa yhteyttä?
Ensiksiki niitä lääkkeitä pitäis kuulemma syödä ainaki 4kk ennekuin ne alkaa totaalisesti vaikuttaa. Olen itse syönyt Auroixia 4kk. unet meni, näkö heitteli ja hirvee päänsärky. Sitten söin Remeroni, lihoin, nukuin hyvin, mutta suuta kuivasi. Nyt syön Efexoria....alati väsynyt, ei sänkyhommat kiinnosta, ummetusta etc. Pakko on jotain kuitenkin syödä, koska on vaieka masennus ja itsetuhovietti on ajatuksissa, jos en syö mitään. Ihana ois vaan nukkua.
Mikä lääke seuraavaksi kokeiluun ja pörssi vaan pienenn.
Voimia sullekin?
Jos joku tietää hyvän lääkkeen, odotan kans innolla.
Prozac
Zoloft
Aurorix
Cipramil
Avanza
Cipramil oli pahin - siitä tuli sekopäiseksi. Muut eivät tee muuta kuin vievät seksihalun. Jaa, Avanza (tai Remeron, siis mirtazapiini) nosti painoa kaksi kiloa kuussa ja aiheutti itsemurha-ajatuksia....
Nyt en (2 viikkoa!) ota mitään, mutta enpä myöskään nuku...
jos kokeilisit tuota tryptofaania? Sen vaikutuksiiin kuuluu hyvä yöuni.Kehonrakentajat käyttävät sitä, ilmeisesti lihasten palautumiseen ja siksi se myös nukuttaa. Käytin sitä itsekkin. Jos otin päivällä, ei alkanut väsyttämään, niin kuin joku lääke esimerkiksi, mutta kun illalla meni sänkyyn väsytti makoisasti,oli siis rauhallinen olo ja nukahdettua uni oli syvempää, ei siis koiranunta; ) Kirjoittelinkin siitä tuohon ylemmäs, jos kiinnostaa. HUOM! kyseessä pitää olla ehdottomasti L-tryptofaani, eikä mielialalääkkeiden kanssa saa käyttää!
Kirjassa vapaudu masennuksesta luonnon keinoin, kerrotaan sen annostelusta.