tätä tilannetta on vaikea kertoa mutta yritetään. Ongelmani on sairaalloinen panikoiminen, tai miksikä sitä nyt oikein kutsuisi. Tämä todellakin häiritsee jokapäiväistä elämääni.
En haluaisi lähteä koskaan kotoani minnekään. Minulle siis tulee jonkin sorttisia "kohtauksia" kun olen vaikka ihan vaan lähikaupassa. En pelkää tulevani nolatuksi enkä mitenkään häpeä itseäni. Päinvastoin olen parikymmpinen kaunis naisenalku, mutta kun joudun ihan tavalliseen arkipäivän rutiiniin taikka vähän haastavampaakin, menen ihan lukkoon. Rupean tärisemään, en saa sanaa suustani, oksettaa, välillä tulee muistikatkoksia, maha menee kuralle ja rupean paniikissa katselemaan ympärilleni miten muut reagoivat tähän. Siis onko tämä nyt sitten paniikkihäiriötä vai mitä? Tätä on vaikea selittää. Olen saanut kaveriltani propralia joskus vaivoihini ja se on auttanut (tiedän, muiden lääkkeitä ei saa syödä). Miten edetä? Tämä on todella noloa ja minulle on monesti huomautettukin tästä. Esitelmiä en ole koskaan pystynyt missään määrin pitämään, aina olen saanut jostenkin luistettua niistä.
En haluaisi lähteä koskaan kotoani minnekään. Minulle siis tulee jonkin sorttisia "kohtauksia" kun olen vaikka ihan vaan lähikaupassa. En pelkää tulevani nolatuksi enkä mitenkään häpeä itseäni. Päinvastoin olen parikymmpinen kaunis naisenalku, mutta kun joudun ihan tavalliseen arkipäivän rutiiniin taikka vähän haastavampaakin, menen ihan lukkoon. Rupean tärisemään, en saa sanaa suustani, oksettaa, välillä tulee muistikatkoksia, maha menee kuralle ja rupean paniikissa katselemaan ympärilleni miten muut reagoivat tähän. Siis onko tämä nyt sitten paniikkihäiriötä vai mitä? Tätä on vaikea selittää. Olen saanut kaveriltani propralia joskus vaivoihini ja se on auttanut (tiedän, muiden lääkkeitä ei saa syödä). Miten edetä? Tämä on todella noloa ja minulle on monesti huomautettukin tästä. Esitelmiä en ole koskaan pystynyt missään määrin pitämään, aina olen saanut jostenkin luistettua niistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla olisi nyt selvästi avun hakemisen paikka. Se panikointi kasvaa suuremmaksi mitä enemmän sitä ajattelet. Mene lääkärin puheille ja kerro avoimesti kaikki tuntemuksesi, sillä jos salaat jotain ei lääkäri osaa antaa apua. Kirjoita vaikka paperille jos sinusta tuntuu ettet muista kaikkea. Opettele rentoutumaan, yritä saada jostain sellainen rentoutuskasetti, kysy vaikka kirjastosta.
Kiitos vastauksestasi. Mille lääkärille pitäisi mennä? Ihan tavalliselle vai joku erikois?
Itse reagoin aivan samoin ja ajattelen samoin kuin sinä. Mene puhumaan vaikka tk lääkärillesi, jotta asia lähtee eteenpäin;) Tsemee!