noh tässä on pieni laifstoori.
muistot lapsuudesta:jos en pienenä syöny ruokaani loppuun tai mennyt ajoissa nukkumaan niin faija nosti melkein jokakerta letistä ilmaan.ala asteella olin koulukiusattu enkä kertonut vanhemmilleni mitään enkä ole vieläkään kehdannut myöntää. yläasteella tilanne parani mutta mukaan tuli alkoli ja tupakointi ja opiskelu into katosi mutta rutistin itselleni silti jonkin näköisen todistuksen nyt olen opislelupaikassa josta en pidä ja ja vanhemmillani on mielestäni melko vaikea suhde ja itse olen unilääke kuurilla joka ei tunnu auttavan. olen käynyt perheneuvolassa ja kaiken maailman terapeuteilla mutta en saa puhuttua niille sitä mitä oikeasti olen mieltä ja miltä minusta tuntuu . tuntuu siltä kun minussa olisi toinen "puhdas" persoona joka heille puhuu .en tiedä olenko masentunut mutta nyt tuntuu siltä että on vähän vaikeaa
muistot lapsuudesta:jos en pienenä syöny ruokaani loppuun tai mennyt ajoissa nukkumaan niin faija nosti melkein jokakerta letistä ilmaan.ala asteella olin koulukiusattu enkä kertonut vanhemmilleni mitään enkä ole vieläkään kehdannut myöntää. yläasteella tilanne parani mutta mukaan tuli alkoli ja tupakointi ja opiskelu into katosi mutta rutistin itselleni silti jonkin näköisen todistuksen nyt olen opislelupaikassa josta en pidä ja ja vanhemmillani on mielestäni melko vaikea suhde ja itse olen unilääke kuurilla joka ei tunnu auttavan. olen käynyt perheneuvolassa ja kaiken maailman terapeuteilla mutta en saa puhuttua niille sitä mitä oikeasti olen mieltä ja miltä minusta tuntuu . tuntuu siltä kun minussa olisi toinen "puhdas" persoona joka heille puhuu .en tiedä olenko masentunut mutta nyt tuntuu siltä että on vähän vaikeaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoita paperille aina kun ahdistaa. Koita unohtaa kaikki muu sillä hetkellä,kirjoita itsellesi älä muille. Näytä sitten myöhemmin terapeutillesi, jos et pysty ääneen sanomaan. Mulla kans on ollu samanlaista vaikeutta terapiassa käydessäni, ei saa sanottua niitä oikeasti olennaisia, ikäviä, mutta tärkeitä asioita.
kirjottaminen on tosiaan hyvä idea!
tulosta vaikka tämä keskustelu ja anna psykiatrille. ja jos kirjottaisit sille että et pysty puhumaan asioista niin ehkä se sun terapeutti keksii jonkun toisen tavan.