NAURU - ERITTÄIN KOVAÄÄNINEN NAURAMINEN

Nauraminen on enemmänkin kehon oma reaktio hauskaan juttuun ja harva saa ääntään pienemmälle kuin harjoittelun jälkeen. Tietty sitä häpeää jos on julkisella paikalla, mutta eipä siinä muuta vikaa ole. Lapsia kyllä käsketään olemaan hiljempaa silloin kun kikattavat mielettömän lujaa, että kaipa se nähdään sosiaalisesti huonona käytöksenä, vaikka se on yksi sellainen mihin ei pysty paljoa vaikuttamaan, jos ei tiedä siitä.

Myös toki omassa asenteessasi on parennettavaa, aikuinen ja hyväkäytöksinen ihminen osaa huomauttaa toiselle ihmiselle, että kannattaa yrittää pitää suuta vähän pienemmällä kun nauraa, eikä juoruta ja valittaa toisen selän takana.

Yksi nainen nauraa jokaisen sanomansa lauseen jälkeen kovaa ja römeästi. Sitä sitten vaivautuneena pitää kuunnella, eikä tiedä missä kohtaa itse pitäisi nauraa.

Se voisi olla hysteriakohtaus.
Yksi muslimi alkoi nauraa hysteerisesti kun vedin turpiin.
Aivopestyt ei varmaan pidä kommentistani,te saatte mitä olette kerjänneet,se on islam.

Voisithan jotenkin ystävällisesti kertoa naiselle ettei nauraisi niin kuuluvasti.
Hän ei sitä vain itse tajua.

kun mies polvistu naisen edessä,,l-hän teke ehdotuksen,,,,
kun nainen polvistu mieh,edessä,,,hän on hyväksynyt ehdotusta,

Kovaääninen nauraminen on hirveää! Olin laivalla ja samassa pöydässä istui ryhmä japanilaisia. Yksi keski-ikäinen japanilainen nainen nauroi aivan sietämättömän kovaa ja oli ihan selvin päin.
Kärsin niin kovasti hänen mölisevästä naurusta, että pikkuhiljaa vaihdoin toiseen tilaan.

Sama on bussissa, jos joku kälättää kännykkäänsä, siirryn kauemmaksi heti kun paikka vapautuu.

Voi voi, ainakin rasismi aina suurempi paha, kuin se että jos jollakin on hauskaa. Jos muka oikeasti tällaisella anonyymilla palstalla jotakin häiritsee jonkun ihmisen nauru siinä määrin että netin julkiselle palstalle pitää tulla avautumaan, sanonpa vaan,että jos ihminen ei naura toiselle ihmiselle, saa nauraa niin lujaa itse kukin kuin ikinä haluaa. Meillä Suomessa tietysti on yleisesti sellainen kulttuuri, että esimerkiksi kirkoissa, virastoissa tai kirjastoissa ei kukaan hohota ihan miten lystää, samaten jos puhutaan kännykkään vaikka kaduilla tai busseissa, ei todellakaan huudeta - sellainen olisi sallittua korkeintaan huonokuuloisilta ihmisiltä, mutta mua ainakaan koskaan ei ole haitannut kenenkään nauraminen - jos vaan mulle eivät naura. Itsestäni on ystäväni usein sanoneet, että mulla on kauhean mukaansatempaava nauru ja hauska ääni ja olen myös kovaääninen, joten tuli vähän sellainen tunne, että pitäisikö tässä itsenikin kokea syyllisyyttä, että jos olen jossakin joskus nauranut.


Etikettiin & käytöstapoihin ei kuulu arvostella ihmisten nauramistyyliä netin palstoilla. En missään ihmisille naura, vaan sellaisille asioille, jotka hauskoja.
Sen olen kyllä huomannut, että osa maahanmuuttajaustaisista - ja yhtään heitä, tai ketään, syyllistämättä, käyttäytyy yhtä kovaäänisesti vaikka Kelan toimistossa kuin luultavasti kotonaan ja se on tietyllä tapaa ärsyttävää jos joku huutaa kännykkäänsä vaikka jossakin virastossa, vaikka ei heidän vikansa olekaan kun eivät vaan tiedä sitä, että miten Suomen yleinen tapakulttuuri. Mutta hauskat ihmiset saa itsenikin aina melkein nauruun jos jossakin kuulen, että joillakin on hauskaa: kerrankin oli vaikea pitää naamaansa peruslukemilla bussissa, kun joku jannu niin uskomattomin hauskoin sanankääntein jutteli kaverinsa kanssa arjestaan. Teki mieli sanoa sille ja kehua sitä, että olet verbaalinen nero, mutta mua olis pidetty hulluna, jos olisin alkanut siinä puuttua keskusteluun.:)


Antakee ihmisten olla iloisia.