Pönttöuunin lämmitys

Jos pelti on täysin auki, liekit lyö pirun ylös ja oikein kohinalla. Kiinni asennossa taas voi harjoitella savusukellusta ja etsiä huutavia palohälyttimiä. Voi olla muuraustekninen juttu, mutta pellin avulla voi meillä hyvinkin säätää tulta siten, että tuli palaa rauhallisesti lepattaen ilman että sisälle tulee hajuakaan.

Sulla ei taida olla käytössäsi pönttö/kaakeliuuneja tai et ainakaan ymmärrä mitään niiden lämmityksestä. Taidat olla se puhdas saunaporukka tm.s joka toisessa viestikejussa meuhkaa. Tiedoksi tältä varalta: Pystyuunin pellin säätövara on täysin portaaton ja sen voi asettaa täysin siihen asentoon kuin sopii ja tarpeen on. Ja mikäli uunissa on poikkeuksellisen hyvä veto, tulipelleillä todellakin säädetään liekki sopivaksi, muuta vaihtoehtoa ei välttämättä esim. luukkuratkaisusta johtuen ole! Liekki on niin kauan sopivalla, kun piipusta tulee tulen palaessa pelkkää lämpöväreilyä, ei savua. Jos hillittömän hyvin vetävässä uunissa ei säädä tulipellistä, on uunin polttaminen käytännössä haitallista. Uuni ei lämpene kun liian paljon lämpösäteilystä viuhuu suoraan harakoille ja uuni imee niin paljon ilmaa että kylmä korvausilma hävittää uunin hyödyt. Uunin peltejä ei saa laittaa liian kiinni ja jos uunissa on kaksi peltiä päällekäin, säädetään veto alemmasta pellistä, koska ylemmästä pellistä säädettäessä on vaara, että palokaasuja tulee sisään tähtiventtiilistä.

Mitä tulee peltien lopulliseen sulkemiseen, on homma täysin uunikohtainen. Jossakin uuniyksilössä voi olla niin harvat pellit, että sininen liekkikään ei tapa häkään koska se menee taivaalle tai jos talo itsessään on kuin harakanpesä. Pystyuuni nykyinen pullotalo kaikenkarvaisine ilmastointeineen on harvinainen yhdistelmä ja niissä en sulkisi tulipeltejä ennen kuin kekäleet ovat 100% mustia.

Ylipäänsä jokainen vanha uuni on yksilö, hieno antiikkiesine, jonka lämmityksen oikein ja turvallisesti oppii vain lämmittämällä lämmittämällä ja lämmittämällä. Täällä annetut ohjeet ovat vain yleisohjeita, joita hiotaan kunkin uunin mukaan kokemuksen osoittamalla tavalla.

vaikka sinisiä liekkejä ei näy..

Jos talo on vanhan aikainen = harva, niin häkä häipyy raoista, mutta uusissa taloissa moista sääntöä EI kannata kokeilla

Jokke kirjoitti:

vaikka sinisiä liekkejä ei näy..

Jos talo on vanhan aikainen = harva, niin häkä häipyy raoista, mutta uusissa taloissa moista sääntöä EI kannata kokeilla

vitut muodostu!

älä lässytä jos et tiedä. Mun naapuri on palomies.

Jorma:Liisa kirjoitti:

vitut muodostu!

älä lässytä jos et tiedä. Mun naapuri on palomies.

Kannattaa neuvoa, Noin yhdeksänvuoden jälkeen.
Pellit on tainnut olla kiinni useamminkin.

Polton määrä riippuu ulkolämpötilasta. Jos on 35 astetta pakkasta (mm. Lahdessa oli tammikuussa 1987) niin tarvitaan kolme pesällistä.

Nuo isot uunit eivät välttämättä juuri edes ehdi lämmetä kovin paljoa ennenkuin puut ovat jo palaneet. Ei missään nimessä kannata ryhtyä polttelemaan mitään kottikärryllistä puuta ja odotella että lämpö ehtisi tulla läpiasti, koska siinä vaiheessa saattaa uunin sisus olla jo liiankin kuuma.

Tosin, oikealla pönttöuunilla on massaa yli tonnin, että eipä sitä ihan helposti taida ylilämpimäksikään saada.

Taitaa vähän olla niin, että parhaiten sen tietää kun kokeilee miten uuni käyttäytyy. Kunhan pitää mielessä pari tärkeää asiaa, joista ensimmäinen on se, että kauan käyttämättä ollut uuni saattaa olla kostea. Ja vaikka se olisi meidän ihmisten mielestä miten kuiva tahansa, niin tulen lämpö kyllä haihduttaa joka ainoan vesimolekyylin sieltä. Jos siellä on liikaa vettä, niin ulos pyrkivä höyry voi mennessään haurastuttaa, jopa halkaista tiiliä (siis se höyry tulee niiden tiilien sisältä). Eli lämmitys aloitetaan varovasti. Mieluummin ensimmäisillä kerroilla jätetään pellit auki, että kosteus pääsee tuulettumaan pois.

Vetoa kannattaa pitää ihan reilusti. Pönttöuuni ei ole mikään kiuas. Siinä savu kulkee ensin ylös ja sitten takaisin alas. Uunista riippuen se menee sitten ylös joko hormissa tai uunin sisällä, eikä sillä ole yleensä oleellista merkitystä, kun kumpikin on tiiltä ja pelti on aina ylhäällä. Semmoista tulta ei pönttöuuniin saa, että lieska menisi koko kanavan läpi.

Periaatteessa toki ilmaylimäärä heikentää aina hyötysuhdetta, mutta ellei sinulla ole savukaasuanalysaattoria, niin ilmaylimäärä on silti paljon parempi kuin kitupoltto.

On toki olemassa muutama perusasia joista hieman näkee milloin ilmaa on riittävästi. Esimerkiksi mustat pöllähdykset liekkien päissä ovat varma merkki siitä että liekki sammuu ennenaikojaan hapenpuutteen vuoksi. Tulipesän nokeentuminen on toinen. Usein sytytysvaiheessa tulee melkein väkisinkin nokea, mutta kunhan pesä lämpiää, niin noen pitäisi palaa pois vähintäänkin tulipesän kuumilta pinnoilta. Joihinkin kohtiin saattaa jäädä vähän. Savu on toinen, mutta savun tulkitseminen ei ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi. Väritön savu (väreily), on toki merkki siitä ettei ainakaan ole kitupolttaja, mutta joskus se voi olla myös oire ilmaylimäästä. Mutta ei aina, se miten savun sisältämä vesihöyry käyttäytyy riippuu paljon myös säästä. Kovalla pakkasella se toki yleensä kondensoituu näkyväksi, ja silloin savun pitäisi olla melkein valkoista. Musta savu, taas on varma merkki huonosta palamisesta, se väri on ihan kirjaimellisesti palamatonta hiiltä, eli nokea.

Noki on puolestaan jokatavalla huono. Ensinnäkin se on (olisi) polttoaine, eli se minkä verran nokea päätyy taivaalle tai juuttuu hormiin, on hukkaan heitettyä energiaa. Toinen ikävä ominaisuus siinä on se, että se on eriste. Tulisijan sisäpintoihin tarttuessaan se pitää savukaasut mukavan lämpöisinä ja auttaa tuulettamaan lämmöt harakoille. Kolmas ikävä puoli on oikeastaan se ensimmäinen, eli se tosiaan on polttoaine. Jos sitä kertyy sinne paljon, ja se syttyy palamaan, niin siinä vaiheessa syntyvä lämpö saattaa halkaista piipun. Halkeama piipussa, jossa noki palaa niin että lieska näkyy ulos asti, ei luonnollisestikaan ole kovinkaan terveellinen juttu.

puunpolttaja kirjoitti:

Nuo isot uunit eivät välttämättä juuri edes ehdi lämmetä kovin paljoa ennenkuin puut ovat jo palaneet. Ei missään nimessä kannata ryhtyä polttelemaan mitään kottikärryllistä puuta ja odotella että lämpö ehtisi tulla läpiasti, koska siinä vaiheessa saattaa uunin sisus olla jo liiankin kuuma.

Tosin, oikealla pönttöuunilla on massaa yli tonnin, että eipä sitä ihan helposti taida ylilämpimäksikään saada.

Taitaa vähän olla niin, että parhaiten sen tietää kun kokeilee miten uuni käyttäytyy. Kunhan pitää mielessä pari tärkeää asiaa, joista ensimmäinen on se, että kauan käyttämättä ollut uuni saattaa olla kostea. Ja vaikka se olisi meidän ihmisten mielestä miten kuiva tahansa, niin tulen lämpö kyllä haihduttaa joka ainoan vesimolekyylin sieltä. Jos siellä on liikaa vettä, niin ulos pyrkivä höyry voi mennessään haurastuttaa, jopa halkaista tiiliä (siis se höyry tulee niiden tiilien sisältä). Eli lämmitys aloitetaan varovasti. Mieluummin ensimmäisillä kerroilla jätetään pellit auki, että kosteus pääsee tuulettumaan pois.

Vetoa kannattaa pitää ihan reilusti. Pönttöuuni ei ole mikään kiuas. Siinä savu kulkee ensin ylös ja sitten takaisin alas. Uunista riippuen se menee sitten ylös joko hormissa tai uunin sisällä, eikä sillä ole yleensä oleellista merkitystä, kun kumpikin on tiiltä ja pelti on aina ylhäällä. Semmoista tulta ei pönttöuuniin saa, että lieska menisi koko kanavan läpi.

Periaatteessa toki ilmaylimäärä heikentää aina hyötysuhdetta, mutta ellei sinulla ole savukaasuanalysaattoria, niin ilmaylimäärä on silti paljon parempi kuin kitupoltto.

On toki olemassa muutama perusasia joista hieman näkee milloin ilmaa on riittävästi. Esimerkiksi mustat pöllähdykset liekkien päissä ovat varma merkki siitä että liekki sammuu ennenaikojaan hapenpuutteen vuoksi. Tulipesän nokeentuminen on toinen. Usein sytytysvaiheessa tulee melkein väkisinkin nokea, mutta kunhan pesä lämpiää, niin noen pitäisi palaa pois vähintäänkin tulipesän kuumilta pinnoilta. Joihinkin kohtiin saattaa jäädä vähän. Savu on toinen, mutta savun tulkitseminen ei ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi. Väritön savu (väreily), on toki merkki siitä ettei ainakaan ole kitupolttaja, mutta joskus se voi olla myös oire ilmaylimäästä. Mutta ei aina, se miten savun sisältämä vesihöyry käyttäytyy riippuu paljon myös säästä. Kovalla pakkasella se toki yleensä kondensoituu näkyväksi, ja silloin savun pitäisi olla melkein valkoista. Musta savu, taas on varma merkki huonosta palamisesta, se väri on ihan kirjaimellisesti palamatonta hiiltä, eli nokea.

Noki on puolestaan jokatavalla huono. Ensinnäkin se on (olisi) polttoaine, eli se minkä verran nokea päätyy taivaalle tai juuttuu hormiin, on hukkaan heitettyä energiaa. Toinen ikävä ominaisuus siinä on se, että se on eriste. Tulisijan sisäpintoihin tarttuessaan se pitää savukaasut mukavan lämpöisinä ja auttaa tuulettamaan lämmöt harakoille. Kolmas ikävä puoli on oikeastaan se ensimmäinen, eli se tosiaan on polttoaine. Jos sitä kertyy sinne paljon, ja se syttyy palamaan, niin siinä vaiheessa syntyvä lämpö saattaa halkaista piipun. Halkeama piipussa, jossa noki palaa niin että lieska näkyy ulos asti, ei luonnollisestikaan ole kovinkaan terveellinen juttu.

Lue lisää

Arinatonta tulipesää tulee pöyhiä huomattavasti huolellisemmin ja useammin jotta kaikki palava aines on poltettu ennen peltien sulkemista.

puunpolttaja kirjoitti:

Nuo isot uunit eivät välttämättä juuri edes ehdi lämmetä kovin paljoa ennenkuin puut ovat jo palaneet. Ei missään nimessä kannata ryhtyä polttelemaan mitään kottikärryllistä puuta ja odotella että lämpö ehtisi tulla läpiasti, koska siinä vaiheessa saattaa uunin sisus olla jo liiankin kuuma.

Tosin, oikealla pönttöuunilla on massaa yli tonnin, että eipä sitä ihan helposti taida ylilämpimäksikään saada.

Taitaa vähän olla niin, että parhaiten sen tietää kun kokeilee miten uuni käyttäytyy. Kunhan pitää mielessä pari tärkeää asiaa, joista ensimmäinen on se, että kauan käyttämättä ollut uuni saattaa olla kostea. Ja vaikka se olisi meidän ihmisten mielestä miten kuiva tahansa, niin tulen lämpö kyllä haihduttaa joka ainoan vesimolekyylin sieltä. Jos siellä on liikaa vettä, niin ulos pyrkivä höyry voi mennessään haurastuttaa, jopa halkaista tiiliä (siis se höyry tulee niiden tiilien sisältä). Eli lämmitys aloitetaan varovasti. Mieluummin ensimmäisillä kerroilla jätetään pellit auki, että kosteus pääsee tuulettumaan pois.

Vetoa kannattaa pitää ihan reilusti. Pönttöuuni ei ole mikään kiuas. Siinä savu kulkee ensin ylös ja sitten takaisin alas. Uunista riippuen se menee sitten ylös joko hormissa tai uunin sisällä, eikä sillä ole yleensä oleellista merkitystä, kun kumpikin on tiiltä ja pelti on aina ylhäällä. Semmoista tulta ei pönttöuuniin saa, että lieska menisi koko kanavan läpi.

Periaatteessa toki ilmaylimäärä heikentää aina hyötysuhdetta, mutta ellei sinulla ole savukaasuanalysaattoria, niin ilmaylimäärä on silti paljon parempi kuin kitupoltto.

On toki olemassa muutama perusasia joista hieman näkee milloin ilmaa on riittävästi. Esimerkiksi mustat pöllähdykset liekkien päissä ovat varma merkki siitä että liekki sammuu ennenaikojaan hapenpuutteen vuoksi. Tulipesän nokeentuminen on toinen. Usein sytytysvaiheessa tulee melkein väkisinkin nokea, mutta kunhan pesä lämpiää, niin noen pitäisi palaa pois vähintäänkin tulipesän kuumilta pinnoilta. Joihinkin kohtiin saattaa jäädä vähän. Savu on toinen, mutta savun tulkitseminen ei ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi. Väritön savu (väreily), on toki merkki siitä ettei ainakaan ole kitupolttaja, mutta joskus se voi olla myös oire ilmaylimäästä. Mutta ei aina, se miten savun sisältämä vesihöyry käyttäytyy riippuu paljon myös säästä. Kovalla pakkasella se toki yleensä kondensoituu näkyväksi, ja silloin savun pitäisi olla melkein valkoista. Musta savu, taas on varma merkki huonosta palamisesta, se väri on ihan kirjaimellisesti palamatonta hiiltä, eli nokea.

Noki on puolestaan jokatavalla huono. Ensinnäkin se on (olisi) polttoaine, eli se minkä verran nokea päätyy taivaalle tai juuttuu hormiin, on hukkaan heitettyä energiaa. Toinen ikävä ominaisuus siinä on se, että se on eriste. Tulisijan sisäpintoihin tarttuessaan se pitää savukaasut mukavan lämpöisinä ja auttaa tuulettamaan lämmöt harakoille. Kolmas ikävä puoli on oikeastaan se ensimmäinen, eli se tosiaan on polttoaine. Jos sitä kertyy sinne paljon, ja se syttyy palamaan, niin siinä vaiheessa syntyvä lämpö saattaa halkaista piipun. Halkeama piipussa, jossa noki palaa niin että lieska näkyy ulos asti, ei luonnollisestikaan ole kovinkaan terveellinen juttu.

Lue lisää

Eriomainen kirjoitus puulämmityksestä.
Ohjeet helppo soveltaa muihinkin tulisijioihin kuin pönttöuuniin.

Ainoa järkevä kommentti, vaihtoon vaan!
Eiku nyt onkin vuosi-22

Suomi ei sentään ole mikään Auschwits, siellä kuoli heti.