Rasvaprosentti??

vähän vaikeeta kotioloissa ellei sinulla ole sellaista laitetta, joka mittaa rasvat. Kuntosalit tekevät mittauksia, en menisi lääkäriä häiritsemään moisen vuoksi.

Kuntosalit mittaa rasvaprosentteja, joskus on messuilla tai esim. luontaistuotekauppojen tuote-esittelyn yhteydessä jopa maksuttomia mittauksia.
Itse olen joskus tullut hankkineeksi kotiin mittauspihdit ( maksoivat ehkä n. 20 eur ) mutta helpoin on kuntosaleilla ja fysioterapeuteilla käytössä oleva mittari ( joku elektroninen sähkövirtaukseen perustuva kone ) johon syötetään mitattavan henkilön pituus, paino, ikä, sukupuoli jne. mittaria pitetään käsissä kymmenisen sekuntia ja tulos ilmestyy tauluun, ilmoittaa kehon rasvat kiloina ja prosenttina. Eikä tunnu vaikka joku heikko virta menee yläkropan läpi.

Kyllä sen voi kotonakin mitata (jokseen vanhanaikaisella mittausmallilla). Yhden ohjeen mukaan rasvakerros pitäisi mitata viidestä eri paikasta kehossa; ihopoimu olkavarren alapuolella, iho rinnan alapuolella, iho navan vieressä, ihopoimu reiden päältä(etuosa) ja lopuksi "jenkkakahvan" paksuus.

Rasvakerroksen määrä yllä mainituista paikoista pitäisi saada millimetreinä paperille. Luvut lasketaan lopuksi yhteen ja tulos katsotaan taulukosta. Esim. 23-27-vuotiaalla naisella on kyseisen taulukon mukaan rasvaprosentti 23,5 jos yhteenlasetut millimetrit ovat 59, ja esim.
30,8 jos rasvaa on 83 millimetriä,
35,1 jos rasvaa on 101 millimetriä,
39,4 jos rasvaa on 125 millimetriä.

Taulukkotekstin mukaan naisen rasvaprosentti pitäisi olla alle 35.

Rasvakerrosta mitattaessa pitää käyttää mielikuvitusta. Voi esim. käyttää hankalaa viivotinta tai sitten lainata "isännän" työkalupakista jonkun mittauslaitteen.

Tsemppiä!

Lähde: Kunto Plussan liikuntaopas vuodelta 1991.

Edelliset jo hyvin selittivätkin. Kuitenkin huomiona, että mittaustulokset eivät ole tarkkoja ja vertailukelpoisia. Ainoa luotettava tulos saadaan vedenalaisella punnituksella, jota ei yleensä käytetä.

Pihti- ja sähkömenetelmien tulokset poikkeavat tästä ja lisäksi toisistaan. Pihtimenetelmää pidetään yleensä luotettavampana, koska se kertoo koko kehon rasvaprosentista, eikä vain ylävartalon, kuten käsistä tehty sähkömittaus. On tosin olemassa käsi-jalka-sähkömittauksiakin.

Arvoa ei kannata ottaa absoluuttisena, eikä sitä pidä verrata eri menetelmällä tai eri henkilöltä otettuihin tuloksiin. Oman rasvatilanteen seurantaan se on kuitenkin hyvä, kunhan käytetään samaa menetelmää ja mieluiten samaa mittaajaa joka kerta.

Erityisen hyvä rasvaprosentin mittaus on punttisalilla käyjille, joiden painon muutoksesta suuri osa voi olla lihasta.