Olen harrastanut pikkutytöstä asti ratsastusta ja nyt, kun kävin pitkästä aikaa ihan ohjatulla tunnilla (en siis ole pitkään aikaan ollut tunneilla, vaan ratsastellut itsekseni kevyesti maastossa, mutta nyt en muutamaan vuoteen sitäkään), niin auta armias mikä olo sen jälkeen.
Tuntuu siltä, että kaikki lihakset on vuoron perään sanomassa sopimuksen irti.
Alkuun en meinannut pystyä ajamaan edes autoa, kävelystä puhumattakaan.
Ratsastustunnilla jouduin 45 min. jälkeen sanomaan opettajalle, että nyt loppui totaalisesti kunto. Olisin varmaan pudonnut selästä, jos olisin vielä jatkanut. Alkoi tulla huono olo jne.
Myös lantionpohjanlihakset teki ikävän tempun, virtsaa karkaili etenkin aina, kun piti ravata (onneksi oli -varmuuden vuoksi- side alla).
Virtsankarkailu alkoi pienimuotoisena viime vuoden puolella, kun kuukautiset jäivät kokonaan pois. Johtuneeko estrogeenin vähenemisestä? Olen aina ennen kuvitellut, että lantionpohjalihakseni on ok. Ei ne ole oireilleet koskaan synnytystenkään jälkeen ja viimeisin synnytyskin päälle 4-kymppisenä (yli 10 v sitten). Ei ole mitään pissiongelmia ennen ollut.
Mutta siis...ja sitten nämä muut lihakset... Jotain ihan järkyttävää!
Aivan kuin lihaksissa ei olis enää mitään voimaa. Ajoittain tuntuu siltä kuin jäsenet olis vähintään irtoamassa, kun lihaksista ei tunnu olevan enää mitään tukea. Kipuilevat ihan pienistäkin syistä ja samoin jänteet ym. tuntuu rasittuvan.
Enkä ihan mikään sohvaperuna ole koskaan ollut.
Voiko tosiaan johtua pelkästä ikääntymisestä ja estrogeenitason romahduksesta?
Tää on nyt ihan uusi ilmiö, en tässä kunnossa ole koskaan ollut liikunnan jälkeen ja muuta yhteistä nimittäjää en tähän nyt keksi kuin vaihdevuodet.
Tuntuu siltä, että kaikki lihakset on vuoron perään sanomassa sopimuksen irti.
Alkuun en meinannut pystyä ajamaan edes autoa, kävelystä puhumattakaan.
Ratsastustunnilla jouduin 45 min. jälkeen sanomaan opettajalle, että nyt loppui totaalisesti kunto. Olisin varmaan pudonnut selästä, jos olisin vielä jatkanut. Alkoi tulla huono olo jne.
Myös lantionpohjanlihakset teki ikävän tempun, virtsaa karkaili etenkin aina, kun piti ravata (onneksi oli -varmuuden vuoksi- side alla).
Virtsankarkailu alkoi pienimuotoisena viime vuoden puolella, kun kuukautiset jäivät kokonaan pois. Johtuneeko estrogeenin vähenemisestä? Olen aina ennen kuvitellut, että lantionpohjalihakseni on ok. Ei ne ole oireilleet koskaan synnytystenkään jälkeen ja viimeisin synnytyskin päälle 4-kymppisenä (yli 10 v sitten). Ei ole mitään pissiongelmia ennen ollut.
Mutta siis...ja sitten nämä muut lihakset... Jotain ihan järkyttävää!
Aivan kuin lihaksissa ei olis enää mitään voimaa. Ajoittain tuntuu siltä kuin jäsenet olis vähintään irtoamassa, kun lihaksista ei tunnu olevan enää mitään tukea. Kipuilevat ihan pienistäkin syistä ja samoin jänteet ym. tuntuu rasittuvan.
Enkä ihan mikään sohvaperuna ole koskaan ollut.
Voiko tosiaan johtua pelkästä ikääntymisestä ja estrogeenitason romahduksesta?
Tää on nyt ihan uusi ilmiö, en tässä kunnossa ole koskaan ollut liikunnan jälkeen ja muuta yhteistä nimittäjää en tähän nyt keksi kuin vaihdevuodet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voipi olla sitäkin...ei mullakaan mitään pidätysongelmia koskaan ole ollut mutta vaihtarit toi aivastaessa, rykiessä tuon ongelman vaikka vatsani on aina ollut ns. timmissä kunnossa...sekin että lihakset kipeytyvät helpommin ja toisinaan jopa tärisevät rasituksesta, ei siis ole yhtään kivaa..ei...käy ensin tutkimuksissa että selviää oletko muutoin kunnossa. (Sulkevat muut mahdolliset taudit pois)
Ethän juo olutta, kun se lisää virtsaneritystä ja poistuu kaliumia. Muista syödä tuorekurkkua kuorineen joka päivä.
Yksilöllistä mutta tunnen henkilön joka joi paljon olutta eikä kyennyt saamaan vetoketjua kiinni lihasheikkouden tähden. Muutoin terve.
En juo olutta, enkä käytä muutenkaan alkoholia ollenkaan.
Lihasten heikkoutta ihmettelin minäkin, kun kävin kahden vuoden tauon jälkeen hiihtämässä. Tuntui, etteivät jalat jaksa kantaa minua varsinkaan alamäissä. Arvelin, että vaihdevuosilla voi olla osuutta asiaan. Lohdullista tietää, etten ole ainut!