Kun oma isä kuolee, niin kysyisin toiminta ohjeita koko tilanteeseen. Tilanne nyt: Olen ainut lapsi ja lähes olemattomat välit vielä nyt elossa olevaan isääni (kaikenlaiset vanhat riidat vieraannuttaneet meidät toisistamme erilleen ja etäisiksi toisillemme). Hän on jo hyvin iäkäs ja asuu kotonaan, mutta ikää niin paljon, että kuolema tuskin enää kovin kaukana.
Tulen siis aikanaan perimään hänen omistusasunnon, kerrostalo kaksio pk-seudulla muuta omaisuutta hänellä ei sitten olekaan. Miten homma käytännössä toimii, kun hän sitten aikanaan kuolee? En ole ollut tällaisen kuolema-asian kanssa ennen tekemisissä ja juttu minulle täten täysin vieras ja ainoana lapsena asian hoitajia ei ole muita kuin minä.
Miten siis toimin isäni asunnon kanssa, mihin viranomaisiin otan yhteyttä? Mitä jotain papereita tarvitsen? Siis ylipäätään miten toimin tämän hänen asunto omaisuuden kanssa? Jotta asunto siirtyy oikeaoppisesti minulle ja siihen liittyvät toimet tulee hoidettua oikein ja sujuvasti.
Olen täysin ulalla koko tästä kuolema jutusta ja isäni kanssa tuskin näistä perusjärjestelyistä tulen mitään keskustelemaan hänen vielä nyt eläessä. Hänen kuoleman jälkeen esim. täys arvoitus missä asunnon osakekirjakin lie piilossa jne.
Kertokaapa kaikki näistä asioista tietävät selvät toiminta ohjeet, miten sitten toimin, kun noutaja tulee isälle?
Tulen siis aikanaan perimään hänen omistusasunnon, kerrostalo kaksio pk-seudulla muuta omaisuutta hänellä ei sitten olekaan. Miten homma käytännössä toimii, kun hän sitten aikanaan kuolee? En ole ollut tällaisen kuolema-asian kanssa ennen tekemisissä ja juttu minulle täten täysin vieras ja ainoana lapsena asian hoitajia ei ole muita kuin minä.
Miten siis toimin isäni asunnon kanssa, mihin viranomaisiin otan yhteyttä? Mitä jotain papereita tarvitsen? Siis ylipäätään miten toimin tämän hänen asunto omaisuuden kanssa? Jotta asunto siirtyy oikeaoppisesti minulle ja siihen liittyvät toimet tulee hoidettua oikein ja sujuvasti.
Olen täysin ulalla koko tästä kuolema jutusta ja isäni kanssa tuskin näistä perusjärjestelyistä tulen mitään keskustelemaan hänen vielä nyt eläessä. Hänen kuoleman jälkeen esim. täys arvoitus missä asunnon osakekirjakin lie piilossa jne.
Kertokaapa kaikki näistä asioista tietävät selvät toiminta ohjeet, miten sitten toimin, kun noutaja tulee isälle?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mistäs tiedät, että isäsi ei ole testamentannut omaisuuttaan jollekin kolmannelle osapuolelle?
On myös mahdollista, että isäsi on tehnyt sinut kokonaan perinnöttömäksi, koskien myös rintaperillisen lakiosaa. Riitaisa ja etäinen historianne saattaisi mahdollistaa myös sen.
Ja ainahan sen omaisuuden voi hussata jo eläessään. Moni on myynyt halvalla kämppänsä vanhuksena jollekin tutulle, jääden kämppään asumaan, ja tuhlannut kaikki rahansa. Eräs jopa antoi kämppänsä tutulle. Ihan vain tehdäkseen lapsensa perinnöttömiksi.
Kaikki on kerrottu netissä, lueskele sieltä.
Mä olen itseasiassa samantyylisessä tilanteessa itsekin, niinkuin aloittaja. Olen aika nuori 18v. ainut lapsi ja välit olemattomat vanhempiin, jotka vielä eronneet toisistaan. Kummallakin omat omistus asunnot ja lähtö voi tulla kumpaisellekin muutamien vuosien päästä jo.
Hyvähän olisi tietää todellakin miten toimitaan ja missä järjestyksessä asunnon ja muun kanssa, kun ihminen kuolee ja kun otetaan nyt lähtökohdaksi, että eivät tee perinnöttömäksi lasta, vaan asunto tulisi lapselle. Kyllähän sitä netissä on varmasti kaikki tieto, mitä tehdä, mutta tietoa siellä täällä, näin ymmärtäisin joten olisi ihan paikallaan jos joku vaivautuisi antamaan tähän toimivan ja selvän toimintapaketin, miten toimitaan, kun kuolema tulee?
>>>miten toimitaan, kun kuolema tulee? >>>
1. Hoidetaan hautajaiset
2. Hoidetaan perunkirjoitus
3. Hoidetaan ositus / perinnönjako
4. Maksetaan perintöverot, jos niitä tulee, ja tilanteesta riippuen jo ennen ositusta / perinnönjakoa
4. Tehdään sillä osituksen / perinnönjaon jälkeen itselle tulleella omaisuudella mitä halutaan ottaen kuitenkin huomioon mahdollinen lesken hallintaoikeus ja muille perillisille mahdollisesti tullut osaomistus.
Hyvä tiivistelmä.
Perukirjaan kirjataan siis kaikki vainajan varat ja velat (mukaan lukien hautajaiskulut) sen mukaan mitä niitä kuolinpäivänä oli. Lähin omainen toimii yleensä pesän ilmoittajana, eli kokoaa kaiken tarvittavan tiedon perunkirjoitusta varten.
Perunkirjoitus kannattaa teettää lakimiehellä, joka kyllä neuvoo mitä kaikkia papereita tarvitaan ja miten perunkirjoituksen jälkeen toimitaan.
Kaikki hautajaislaskut ym. vainajan selkeät maksut (esim. viimeiset hoitomaksut) saa maksaa vainajan tililtä. Pankki vaatii tätä varten selvitystä siitä, että olet pesän osakas, ja se onnistuu esittämällä pankille sellainen virkatodistus, josta näkyy, että vainaja on isäsi.
Hautajaiskuluista saa maksaa kuolinpesän varoista vain sen mitä vainaja on itse määrännyt tai voidaan pitää kohtuullisena. Ei pesän varoista voida aivan mitä tahansa hautajaiskuluja maksaa.
Yhtä jos toista on yritetty ujuttaa hautajaismaksuihin.
Vainajat nyt harvemmin mitään määräyksiä antavat.
Kuolinpesän varoista voidaan maksaa vaikka täysin kohtuuttoman prameat hautajaiset, jos kuolinpesän osakkaat näin haluavat.
Eri asia on se, hyväksytäänkö niitä perintöverotuksessa vähennyksiksi.
Aika monella nyt kuitenkin on testamentin ohessa määräykset hautaamisen järjestämisestä jne.
Kaikkien osakkaiden halutessa voidaan kai laittaa vaikka kaikki pesän velkojen jälkeen jäävät varat hautajaisiin, mutta jos yksikin vastustaa niin pesän varoista todellakin voidaan järjestää vain kohtuulliset hautajaiset.
Paljonkohan lie on tämä kuuluisa perintöverokin sitten lie? Jos ainokaiselle lapselle jäävä asunto on esim. joku perus kerrostalo kaksio pk-seudulla? Ja ainokainen lapsi ns. hyvin vähävarainen ja esim. tahtoo muuttaa itse vuokrakämpästään tähän perimäänsä kuolleen vanhemman asuntoon itse. Eikait joudu kuseen perintöverojen maksun kanssa vielä?
Jos taas päättää myydä perittävän asunnon heti ja muuttaa sen rahoiksi, niin myytävän asunnon kaupoista voi sitten maksaa perintöveron toki, mutta mites muuten?
Kehottaisin sinua varautumaan yllätyksiin jos et ole vaivautunut edes käymään hyvästelemässä isääsi vuosikausiin. Joku muu on taatusti pantu perijäksi sijaasi . Esim lähin hoitaja, arjen auttaja, ystävä,veli,kummilapsi. Laki sallii koska olet hylännyt isäsi.
Ei se perintövero ole rintaperilliselle kuin 10 %:n luokkaa. Vero on progressiivinen, eli mitä suurempi perintö, sen suurempi veroprosentti.
Jos muuta perintöä ei tule kuin asunto, eikä sinulla ole säästöjä, ja haluat muuttaa itse asumaan asuntoon, niin sitten vain otat pankista lainaa ja makselet ne verot sillä. Jos pystyt maksamaan vuokraa, pystyt varmaan maksamaan lainaakin. Tietysti pankinkin pitää olla tätä mieltä ja myöntää sinulle se laina.
Esim. 200 000 euron perinnöstä vero on 23 500.
100 000 euron perinnöstä vero on 9 500.
Aika eri asia maksaa tuollaista pikkulainaa kuin asunnon arvon suuruista asuntolainaa.
Ai meinaatko tosiaan, että jos vaikka itse on jo pienellä sairaseläkkeellä ja pystyy maksamaan juuri ja juuri oman vuokransa ja jotenkin elelemään, niin rahat riittää vielä pankille lainan takaisin maksuun? Jos muuttaa siihen perittyyn pk-seudun kerrostalokaksioon, niin uuden kodin "vuokran maksuhan" jatkuu yhtiövastikkeen maksun muodossa ja sitten pitäisi vielä erikseen maksaa pankille lainaa takaisin. Kovin vaikealta kuulostaa.
Jos muuten myykin koko perityn kämpän, niin ennenkuin sen saa myytyä joutuu joitakin kuukausia maksamaan itse tietenkin sitä yhtiövastiketta peritystä kämpästä, ennenkuin kämppä on myyty. Kait tämän yhtiövastike maksu asian saa sentään sopia niin, että kun kämppä myyty, niin voi sen yhtiövastikkeen sitten maksaa jälkikäteen?
Kuulostaa ehkä hölmöiltä kysymyksiltä nämä, mutta eipä näistä oikein tiedä, ennenkuin eteen tulee sitten tällainen kuolema juttu ja hyvähän sitä, jos on ainut lapsi, olis tietää mitä sitten tehdään, kun kaikki järjestelyt kaatuu yhden ihmisen niskaan.
Vaikka olis kuin ne etäiset välit omiin vanhempiin, niin suru voi iskeä yllättäen kovastikin, sitten kun oman vanhemman loppu tulee. Ala siinä suru-shokissa sitten yhtäkkiä samaan aikaan järkevästi hoitamaan täysin vieraita hautajais, perintö, pankkilaina/ asuntomyynti yms. asioita ummikkona ja yksin.
No voi hyvänen aika, eiköhän se vuokra nyt kuitenkin ole aika paljon suurempi kuin yhtiövastike.
Jos yhtiövastike on vaikka 200 euroa ja pankki myöntää tuolle velalle pitkän maksuajan, on lainan kuukausierä reippaasti alle 200 euroa. Aika haasteellista on löytää vuokrakaksiota pääkaupunkiseudulta (tai muualtakaan) alle 400 eurolla.
Tietysti taloyhtiön kanssa voi yrittää sopia niistä vastikkeista, mutta melko nihkeää on varmasti suhtautuminen moiseen. Asunnonhan voi aina laittaa vuokralle, jos niiden vastikkeiden maksu on ongelma. Vuokrat kun ovat käytännössä aina melkoisesti suuremmat kuin vastikkeet, joten vuokratuloilla ne kattaa hyvinkin. Ja kun hinta on kohdallaan, niin kyllähän se asuntokauppakin käy.
Yksi vaihtoehto on tietysti ottaa pankista sellainen laina, jota ei ole tarkoituskaan lyhentää eli josta maksetaan vain korot. Asunto on siis tämän lainan vakuutena, ja lainan voi käytää mihin haluaa - esimerkiksi juuri noihin perintöveroihin. Mutta ne korot pitää siis tästäkin lainasta maksaa.
Siis eikö juttu ole niin simppeli, että ainut lapsi joka perii tän vanhemman asunnon ja on ns. varaton tapaus laittaa vaan sen kämpän jonkun asuntotoimiston kautta heti myyntiin ja perintövero sovitaan valtion kanssa maksettavaksi, kun asuntokauppa on tehty ja tuosta asunnosta saatavasta rahasta sitten kätevästi maksetaan perintövero pois.
Ja luulis ton ennen asunto kauppojen syntyä olevan ajan (joitakin kuukausia ymmärtäisin) kertyvä yhtiövastike maksu olevan hoidettavissa jälkikäteen, kun ne asuntokaupat on tehty ja olis sitä rahaa millä maksaa.
Ei tarttis persaukisen asunnon perijän alkaa turhaan säätämään pankin kanssa mitään hiton lainoja (jospa ei mitään lainaa ei edes tipu raukalle) kun asuntokauppojen jälkeen olis sitä rahaa hoitaa perintöverot, yhtiövastikkeet ja hautajaiskulut.