mitä yliopistossa 3-vuotisia tutkintoja

Kaikilla aloilla voi suorittaa kandidaatin tutkinnon. Se on saman arvoinen esim. AMK-tutkintojen kanssa.

Ammattiahan sillä ei tosin saa.

Sosiaalityö vie kylläkin sen 5-6 vuotta minkä muutkin

Oikis tai kauppis menee kolmessa vuodessa kevyesti.

Suomessa nyt ei oikein arvosteta tuota kandintutkintoa. Ulkomailla näkee paljonkin näitä kandilla töihin lähteviä, mutta Suomessa se vain on vakiintunut, että hommat hoidetaan maisteriin asti. Jos ei maisterin papereita löydy niin kielii enemmänkin intohimottumuudesta alaa kohtaan. Eli en suosittele suorittamaan yliopistossa mitään, mikäli vain 3-vuotta aiot olla, mielummin vuosi lisää ja amkkiin.

Kiitos palautteestasi dipidi. En tainnut osata ilmaistani kantaani tarpeeksi selkeästi. En missään nimessä väitä, etteikö yliopistokoulutus nimenomaisesti johtaisi, jonkinlaiseen teoreettiseen osaamiseen. Tai ammattikorkea -koulutus johtaisi "kohtuullisen kapeaan" tai kuten kirjoitin käytännön osaamiseen. - Aika monta hommaa voi tehdä verraten hyvällä menestyksellä, ilman kovinkaan syvällistä asian teoreettista osaamista. Usein saattaa olla, että osaa alansa viimeisimmät tuulet. (sovellukset). Ei niidenkään osaaminen ja hallitseminen ole aina mikään pikkujuttu. Mutta yliopistoissa valmistuneen tulisi usein hallita myös paitsi nykyiset virtaukset, niin usein myös hieman tietää ja osata, myös se miten nykyiseen on tultu. Sekä, myös kuinka saattaisi "teoriassa" tietää, miten rakentaa ja/ tai luoda uutta. Ymmärtää ja oivaltaa se, että hyvin harvassa asiassa on vain yksi totuus.
Siten, jos on, saavutettu "totuus asiasta", niin se on altis epäilylle ja joukolle lisä- kysymyksiä, joille sitten haetaan tutkimuksen ja teoretisoinnin kautta vastauksia ja pyritään "ravistelemaan" tuota totuutta. Sen sijaan, että ajateltaisiin, että tältä kohtaa maailma olisi nyt valmis, lopullisesti. Tietysti se, että haetaan vastausta teoreettisesti ja tutkimuksen kautta ei sulje pois, vaihtoehtoa siltä, etteikö myös muita tapoja olisi löytää ja saavuttaa parempi ratkaisu; uusi kilpaileva totuus ja/ tai tulkinta.
Lopuksi se, mitä kritiosin. - korjaan yritin kritisoida on se, että uskottelemme yliopiston "valmistavan" vain teoreetikkoja ja ammattikorkeakoulujen käytäänön osaajia. - teoreettinen osaaminen tulisi nähdä enempi, yös käytäntöä palvelevaksi. Ei niin, että teoria olisi, jotenkin kilpaileva asia käytännölle. "puhtaita" teoreetikkoja tarvitsemme aikas vähän. Koska käytännön hommat on hoidettava ja tehtävä. - Toisaalta elämme, niin monimutkaisessa maailmassa, ettei käytännön osaajan kannata ajatella, että hän "käytännössä" voisi toimia ja tehdä asiat samalla tavalla seuraavat vuosisadat, tai edes kymmenet. - Koska (mm.) nykyinen kehitys mahdollistaa ja on mahdollistanut aiemmin vain teoreettisina pidettyjä asioita.
Edellä esitetyn ja luultavasti kiireessä hieman sekavan vuodatukseni jälkeen olen sitä mieltä, että on mielestäni järjetöntä, kun koulutamme nykyisin niin paljon ns. korkeakouluissa ja yliopistoissa väkeä. Ajatellen että jako olisi 50% ja 50% Ammattikorkeakoulu "suppeat käytännön tekijät ja osaajat". Yliopistot "pohdiskelijajat ja teoreetikot" (- jotka eivät saattaisi toimia käytännön toimissa).