Kiinnostaa tietää tämä yleistilanne paniikkihäiriön hoidosta ja olen kiitollinen jokaisesta vastauksesta: )
1.Saatko paniikkihäiriöösi terapiaa?
onko julkista vaiko yksityistä?
2.Onko terapiasi edellyttänyt, että alat käyttämään mielialalääkkeitä?
3. Jos aloitit lääkkeet, oliko sinulla seurantaa aloituksessa?
4.Jos käyt yksityisellä, mistä sait B-lausunnon?
5. Miten koet, että sinua on hoidettu ja miten sinuun on suhtauduttu?
6. Toivoisitko hoidossasi olevan jonkun toisin?
7.Onko terapia auttanut sinua?
8. Onko lääkitys auttanut sinua?
9. Oletko keksinyt jonkin muun tavan helpottaa oireita?
Kiittäen
1.Saatko paniikkihäiriöösi terapiaa?
onko julkista vaiko yksityistä?
2.Onko terapiasi edellyttänyt, että alat käyttämään mielialalääkkeitä?
3. Jos aloitit lääkkeet, oliko sinulla seurantaa aloituksessa?
4.Jos käyt yksityisellä, mistä sait B-lausunnon?
5. Miten koet, että sinua on hoidettu ja miten sinuun on suhtauduttu?
6. Toivoisitko hoidossasi olevan jonkun toisin?
7.Onko terapia auttanut sinua?
8. Onko lääkitys auttanut sinua?
9. Oletko keksinyt jonkin muun tavan helpottaa oireita?
Kiittäen
Vastaukset 6
Vanhimmat
1.Saatko paniikkihäiriöösi terapiaa?
onko julkista vaiko yksityistä?
- Ensimmäisellä paniikkikaudellani, 80-luvulla sain terapiaa mielenterveystoimistossa. Terapia lopetettiin noin vuoden kuluttua molempien osapuolten todettua sen hyödyttömäksi.
2.Onko terapiasi edellyttänyt, että alat käyttämään mielialalääkkeitä?
-Käytin terapia-aikana bentsodiatsepiinijohdannaista joka on jo poistunut markkinoilta.
Tällä paniikkikaudella arvauskeskuslääkärit ovat yrittäneet pakottaa minut lopettamaan bentsojohdannaiset "seinään" ja siirtymään SSRI-lääkitykseen. Eräs lääkäri uhkasi kirjoittaa minulle pakkolähetteen mielisairaalaan lääkeaineiden väärinkäyttäjänä ellen suostu vaihtamaan lääkitystä. Lääkityksenä oli tuohon aikaan Xanor 2,5 mg/vrk. Terveyskeskuslääkärit ovat yleensä täysin tietämättömiä psyykenlääkkeistä, niiden annostelusta, sivuvaikutuksista ja niiden käytön lopettamiseen liittyvistä seikoista.
3. Jos aloitit lääkkeet, oliko sinulla seurantaa aloituksessa?
-Kävin säännöllisesti mielenterveystoimistossa juttelemassa psykiatrin kanssa (enimmäkseen filosofiasta).
4.Jos käyt yksityisellä, mistä sait B-lausunnon?
5. Miten koet, että sinua on hoidettu ja miten sinuun on suhtauduttu?
Tällä paniikkikaudella edistyn hyvin lääkäreistä huolimatta.
6. Toivoisitko hoidossasi olevan jonkun toisin?
-Toivoisin että lääkärit ottaisivat huomioon potilaan omat mielipiteet hoidosta.
7.Onko terapia auttanut sinua?
-Jos tarkoitat järjestettyä terapiaa, niin ei ole. Oma terapiani toimii hyvin.
8. Onko lääkitys auttanut sinua?
-Olen käyttänyt bentsodiatsepiinijohdannaista (alpratsolaami) katkaisemaan paniikilta pahimman terän mutta olen pitänyt annostuksen niin pienenä että paniikkeja silti tulee. Tällä menetelmällä olen onnistunut tunnistamaan elämästäni sellaisia stressitekijöitä, jotka toimivat paniikkioireiden herättäjinä ja olen poistanut sellaisista tekijöistä ne, jotka olen kokenut tarpeettomiksi.
9. Oletko keksinyt jonkin muun tavan helpottaa oireita?
-Autoillessa, paniikin yllättäessä alan laulamaan "täydellä teholla", se tapaa auttaa. Hengitykseen keskittyminen, jonkin tilanteeseen kuulumattoman asian intensiivinen miettiminen ... ne ovat toimineet.
1.Saatko paniikkihäiriöösi terapiaa?
onko julkista vaiko yksityistä?
Kolmivuotinen terapia on takana. Yksityinen terapeutti, jonka maksoi Kela.
2.Onko terapiasi edellyttänyt, että alat käyttämään mielialalääkkeitä?
Ei.
3. Jos aloitit lääkkeet, oliko sinulla seurantaa aloituksessa?
Oli.
4.Jos käyt yksityisellä, mistä sait B-lausunnon?
Psykiarilta, yksityiseltä.
5. Miten koet, että sinua on hoidettu ja miten sinuun on suhtauduttu?
Hyvä hoito ja asiallinen suhtautuminen.
6. Toivoisitko hoidossasi olevan jonkun toisin?
En.
7.Onko terapia auttanut sinua?
Erittäin paljon.
8. Onko lääkitys auttanut sinua?
Erittäin paljon.
9. Oletko keksinyt jonkin muun tavan helpottaa oireita?
Olen saanut yhdestä lehtijutusta vinkin, miten paniikkikohtauksen oireet saa jopa kokonaan estettyä. Toisaalta, ei oireiden hoito ole tärkeintä vaan niiden syiden.
Kerroit, että sait B-lausunnon yksityiseltä, etsitkö siis itse psykiatrin ja menit omakustanne hintaan lääkärille, joka kirjoitti lausunnon?
Oliko sulla tässä vaiheessa jo lääkitys vaiko vasta myöhemmin?
Kiittäen Kamomillos: )
Terapeuttini oli kokenut psykologi, joka teki parhaillaan yliopistollista tutkimustyötä yhdessä psykiatrin kanssa. Menin juuri tälle psykiatrille.
Ei yksiyislääkäriäkään tarvitse ihan omakustannehintaan käyttää, kyllä siitäkin käynnistä sai ihan normaalin Kela-korvauksen. Seuraavan lausunnon jatkotukea varten hain sitten mielenterveystoimiston psykiatrilta, se ei maksanut mitään.
Lääkityksen olin aloittanut aiemmin, paniikkihäiriö oli jo johtanut vaikeaan ja osin psykoottiseen masennukseen. Ilman lääkitystä olisin tarvinnut sairaalahoitoa, mikä taas ei pienen lapsen yksinhuoltajalle oikein sopinut.
Panikkihäriö jätetään helposti lähes täysin hoitamatta, mikä on vakava erehdys. Itselläni ainakin paniikkiköhtaukset olivat vasta "varoitus" siitä mitä on tulossa. Silloin ei paniikkihäiriötä vielä tunnettu hyvin kuten nykyisin, joten tilanne riistäytyi täysin käsistä.
1. olen saanut kognitiivista terapiaa, en enää. yksityinen.
2. ei, mutta silloinen oma tarve vaati sen.
3. oli, yksityinen psykiatri
4. samaiselta psykiatrilta
5. hyvin kun pääsin oikealle lääkärille, usea muu lääkäri ei osanut auttaa eikä ohjata eteenpäin, oireet vatsapainotteisia, ei hengenahdistusta jne.
6. en
7. on paljonkin
8. on seroxat, alkuannos jopa 60 mg, nykyään riittää 30mg. olen juuri purkamassa lääkitystä, nykyisestä 20mg tullut hieman lieviä oireita takaisin.Perheenlisäys mielessä jonka takia yritän purkaa lääkityksen pikkuhiljaa.
9. suht säännöllinen elämä,stressin vähennys, rentotutumis harjoitukset, mahdollisuus keskustella asiasta läheisen kanssa, liikunta (varsinkin jälkikäteen hyvänolontunne).
9.
1. Sain, kunnes tuli lasku 2 kerralta 126 e. lopetin rahatilanteen takia(yksityinen)
2. Ei ole edellyttänyt lääkkeiden käyttöä
3. Ei ole vielä ollut seurantaa lääkityksen käytössä
4.Käyn yksityisellä psykiatrilla, eikä hän suostu vielä kirjoittaa b-laus, koska olen työkykyinen
5. Tuntuu että lääkkeet vaan määrättiin ja oman onnen nojaan jätettiin, onneksi kaverit tukee ja poikaystävä!
6. terapiaan pääsy ja lääkärin "aito" kiinnostus hoitaa asiat oikein
7. Terapia ei oikein auttanut juteltiin aivan sivuseikkoja, koska ei ole mitään lapsuuden traumoja tms..
8.Lääkitys on vienyt pahimmat pois, kyllä kytee kuintenkin joskus.(rauhottavia kuitenkin päivittäin otan puolikkaan, koska tuntuu että siitä tulee muuten vieroitus oireita)
9. säännöllinen elämä, uni ja lepääminen. liikunta ja alkoholin käytön vähentäminen ei niinkään enää "perskännejä"