On ilmeistä, että ihmisten näkemykset ovat muuttuneet yksilöä kunnioittavaan suuntaa. Jos suuret ikäpolvet tekivät samoja asioita yhdessä, niin nyt ihmiset valitsevat omat mielenkiinnon kohteet ja vanhojen kansallislajien, kuten pitkänmatkanjuoksun, 50km hiihdon ja keihäänheiton merkitys vähenee.
Syynä on varmasti ainakin mahdollisuuksian lisääntyminen, mutta myös uskallus tehdä asioita itse. Enää ei myöskään tarvitse etsiä kaveria vain samasta kylästä vaan internetin kautta voi löytää samoista asioista kiinnosteuneita ihmisiä.
Lopputulema on kuitenkin se, että maailma muuttuu eikä oma kylä tai oma seura ole niin tärkeitä (näkyy aktiivien määrässä ja muutenkin yhdistysten jäsenmäärässä ja ikärakenteessa).
Sitten kysymys:
Pitääkö yhdistysten uudistua ja muuttaa toimintaansa vastaamaan itsenäisesti ajattelevien ihmisten haluja ja jaterpeita vai onko tehtävänä muokata uusia harrastajia vanhaan muottiin ja perinteisiin.
Muuttuuko suunta?
29
241
Vastaukset
- mitä muutetaan?
Yhdistys on aina jäsentensä näköinen. Eikä yhdsityksellä ole mitään omia näkemyksiä, ainoastaan jäsentensä näkemysten keskiarvo. Ja jäsenet ovat aina veneilleet yksilöinä, eskaaderit ovat poikkeustapauksia.
Mitä yleensä ovat ne seurojen vanhat muotit mielestäsi?- elossa ja uusiutuva
Yhdistys on juurikin jäsentensä näköinen, tosin uskallan väittää, että ei keskiarvon vaan niiden muutaman, jotka ovat aktiivisia. Aktiivisuus ei ole paha, kaikki tietää, että jonkun täytyy olla sihteeri ja jonkun puheenjohtaja puhumatakaan muista vähempiarvoisista kunnioista. Halukkaita ei yleensä ole liikaa.
Ihan ongelmaton kuvio ei ole, jos jäsenistön ikäjakauma on vääristynyt. Kynnys parikymppisellä liittyä seuraan, jonka keski-ikä on 65 ja kuoleman välissä on suuri. Eläkeläisillä on eläkeläisten arvot - siinä ei ole pahaa, mutta se on erilaista. - 5+9
elossa ja uusiutuva kirjoitti:
Yhdistys on juurikin jäsentensä näköinen, tosin uskallan väittää, että ei keskiarvon vaan niiden muutaman, jotka ovat aktiivisia. Aktiivisuus ei ole paha, kaikki tietää, että jonkun täytyy olla sihteeri ja jonkun puheenjohtaja puhumatakaan muista vähempiarvoisista kunnioista. Halukkaita ei yleensä ole liikaa.
Ihan ongelmaton kuvio ei ole, jos jäsenistön ikäjakauma on vääristynyt. Kynnys parikymppisellä liittyä seuraan, jonka keski-ikä on 65 ja kuoleman välissä on suuri. Eläkeläisillä on eläkeläisten arvot - siinä ei ole pahaa, mutta se on erilaista.Väittäisin, että osuit 100% oikeaan tuossa "yhdistys on muutaman aktiivisimman jäsenensä näköinen". Suurin osa mukautuu ainakin niin kauan, kuin niiden aktivistien puuhat eivät ala heitä liikaa häiritä.
- mitä vikaa nykyisess
Yhdistyksillä tarkoitat varmaankin pursiseuroja ja veneily-yhdityksiä. Minun mielestäni niiden tärkein tehtävä liittyy veneilyn turvallisuuden koulutukseen ja se puoli näyttääkin kehittyneen oikeaan suuntaan ainakin siinä pursiseurassa, johon itse olen kuulun.
Seurasin pursiseurassa 7-12 v. ikäluokan lasten koulutusta, joka alkoi tuulen suunnan havaitsemisella. Sitten oli vuorossa optimistijollan kaataminen merellä ja sen pystyyn nostaminen ilman apua. Kukin vuorollaan. Kouluttajat olivat kumiveneellä neuvomassa ja tarvittaessa auttamassa. Jokaisella lapsella oli kuivapuku pelastusliivit -- vesi oli toukokuussa kylmää. Vasta, kun jollan kaato ja nosto oli opittu (ja uimataito tietenkin), alkoi purjehduksen opettelu. Myöhemmin vuorossa oli meriteiden sääntöjen opettelu, ensiapukurssit jne. Kurssit olivat lapsille maksuttomia, harjoitteluveneet seuran omistamia. Kustannukset tietenkin näkyvät jäsenmaksuissa. Mielestäni lapset oppivat reippaiksi ja olivat iloisia. Näytti, että heidän keskinäinen yhteishenkensä sekä auttamishalunsa kasvoi.
Seura on järjestänyt aikuisille navigointikursseja, tutkakursseja ym
Ollaanko tällaisessa lapsia, nuorisoa ja aikuisia kouluttavassa toiminnassa mielestäsi väärällä linjalla, jota pitäisi jotenkin muuttaa? Miksi ja mihin suuntaa "vastaamaan itsenäisesti ajattelevien ihmisten haluja jne"?- ei valmista vastaust
Ihmisten halujen kartoittaminen on vaikeaa, jos kyse on ihmisistä, jotka eivät ole liittyneet seuraan jostain syystä.
Itse koen seurojen ongelmana liiallisen omaisuuden keräämisen ja kaavamaisuuden. Monet liittyvät seuraan pakon edessä koska pitää saada paikka veneelle. Heitä ei välttämätttä kiinnosta seuran oma saari, joka on päiväpurjehduksen päässä.
En ole varmasti ainoa, joka miettii, miten palvella jäsentä, joka harrastaa monipuolisesti eikä ole yhtä sitoutunut yhteen lajiiin kuin vanhempansa aikoinaan. Joka tapauksessa se ei ole yhden tai kahden saaren ylläpito.
Saariin käytetään suuri osa seurojen budjetista, mutta ne palvelevat vain pientä osaa seuran jäsenistä. Asia voisi olla toisinkin. - tässä valmis vastaus
ei valmista vastaust kirjoitti:
Ihmisten halujen kartoittaminen on vaikeaa, jos kyse on ihmisistä, jotka eivät ole liittyneet seuraan jostain syystä.
Itse koen seurojen ongelmana liiallisen omaisuuden keräämisen ja kaavamaisuuden. Monet liittyvät seuraan pakon edessä koska pitää saada paikka veneelle. Heitä ei välttämätttä kiinnosta seuran oma saari, joka on päiväpurjehduksen päässä.
En ole varmasti ainoa, joka miettii, miten palvella jäsentä, joka harrastaa monipuolisesti eikä ole yhtä sitoutunut yhteen lajiiin kuin vanhempansa aikoinaan. Joka tapauksessa se ei ole yhden tai kahden saaren ylläpito.
Saariin käytetään suuri osa seurojen budjetista, mutta ne palvelevat vain pientä osaa seuran jäsenistä. Asia voisi olla toisinkin.Miksi ihmeessä liittyisit sellaiseen seuraan, jonka koet olevan omaisuuden kerääjä ja kaavamainen?
Kunnallinen venepaikka on halvempi, jos tarvitset pelkän venepaikan etkä mitään muuta. Eikö se ole valmis vastaus sinun tarpeisiisi! - tai...
tässä valmis vastaus kirjoitti:
Miksi ihmeessä liittyisit sellaiseen seuraan, jonka koet olevan omaisuuden kerääjä ja kaavamainen?
Kunnallinen venepaikka on halvempi, jos tarvitset pelkän venepaikan etkä mitään muuta. Eikö se ole valmis vastaus sinun tarpeisiisi!Tai liittyy sellaiseen seuraan, joka tarjoaa satama- ja telakointipalvelut, mutta ei saarta. Tai yleensä sellaiseen seuraan, jonka palvelut ovat omien tarpeiden mukaiset, valinnan varaa on moneen suuntaan. Tai hankkii tontin, jossa on oma ranta, tai se kunnallinen venepaikka, tai...
- 14+3
ei valmista vastaust kirjoitti:
Ihmisten halujen kartoittaminen on vaikeaa, jos kyse on ihmisistä, jotka eivät ole liittyneet seuraan jostain syystä.
Itse koen seurojen ongelmana liiallisen omaisuuden keräämisen ja kaavamaisuuden. Monet liittyvät seuraan pakon edessä koska pitää saada paikka veneelle. Heitä ei välttämätttä kiinnosta seuran oma saari, joka on päiväpurjehduksen päässä.
En ole varmasti ainoa, joka miettii, miten palvella jäsentä, joka harrastaa monipuolisesti eikä ole yhtä sitoutunut yhteen lajiiin kuin vanhempansa aikoinaan. Joka tapauksessa se ei ole yhden tai kahden saaren ylläpito.
Saariin käytetään suuri osa seurojen budjetista, mutta ne palvelevat vain pientä osaa seuran jäsenistä. Asia voisi olla toisinkin.Toisaalta myös moni niistä, joiden seuraanliittymisen tärkein sysääjä on ollut vene- ja telakointipaikan saaminen, käyttää mielellään saaritukikohtaa. Juuri siksi, että se on mukava kohde sopivan purjehdusmatkan päässä eikä siellä käymisestä (välttämättä, poikkeuksiakin on) tarvitse maksaa erikseen.
Tuohon budjettipuoleen ei voi ottaa yleistä kantaa, koska ainakin minä tunnen vain oman seurani talouden. Meidän seuramme vuosibudjetista saaritukikohdan osuus on parin prosentin luokkaa.
Toki myymällä saaren seura voisi rahoittaa eräitä muita investointeja, mutta sitten ainakin minä lähtisin seurasta, koska seuran minua ilahduttavista palveluista katoaisi merkittävä osanen.
Jotenkin muuten päättelen kirjoituksestasi, että et ole pääkaupunkiseutulainen, koska vaikuttaa siltä, että koet tilanteen aika vaihtoehdottomaksi. Täällä ainakin on kymmeniä seuroja, joista valita, ja tuhansia kunnallisia venepaikkoja. - 14+3
ei valmista vastaust kirjoitti:
Ihmisten halujen kartoittaminen on vaikeaa, jos kyse on ihmisistä, jotka eivät ole liittyneet seuraan jostain syystä.
Itse koen seurojen ongelmana liiallisen omaisuuden keräämisen ja kaavamaisuuden. Monet liittyvät seuraan pakon edessä koska pitää saada paikka veneelle. Heitä ei välttämätttä kiinnosta seuran oma saari, joka on päiväpurjehduksen päässä.
En ole varmasti ainoa, joka miettii, miten palvella jäsentä, joka harrastaa monipuolisesti eikä ole yhtä sitoutunut yhteen lajiiin kuin vanhempansa aikoinaan. Joka tapauksessa se ei ole yhden tai kahden saaren ylläpito.
Saariin käytetään suuri osa seurojen budjetista, mutta ne palvelevat vain pientä osaa seuran jäsenistä. Asia voisi olla toisinkin.Muuten, jos olet ketjun aloittaja, niin ihmettelen hiukan logiikkaasi. Aloitustekstissä oli paljon perää siitä, miten ihmisten harrastustoiminta on muuttunut. Mutta tämä jälkimmäinen on siihen nähden sikäli ristiriidassa, että useimpien veneily-yhdistysten toiminta on alunperin keskittynyt enemmän sinne kotisataman nurkille kuin matkaveneilyyn. Ja matkaveneilyn kasvaessa on niille saaritukikohdillekin tullu t tilausta.
Eli toisin sanoen: saaritukikohdat eivät heijasta yhdistysten jämähtämistä menneisyyteen vaan ovat nimenomaan osoitus siitä, miten ne ovat kehittyneet jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaan. - sinihomejuustoa
14+3 kirjoitti:
Muuten, jos olet ketjun aloittaja, niin ihmettelen hiukan logiikkaasi. Aloitustekstissä oli paljon perää siitä, miten ihmisten harrastustoiminta on muuttunut. Mutta tämä jälkimmäinen on siihen nähden sikäli ristiriidassa, että useimpien veneily-yhdistysten toiminta on alunperin keskittynyt enemmän sinne kotisataman nurkille kuin matkaveneilyyn. Ja matkaveneilyn kasvaessa on niille saaritukikohdillekin tullu t tilausta.
Eli toisin sanoen: saaritukikohdat eivät heijasta yhdistysten jämähtämistä menneisyyteen vaan ovat nimenomaan osoitus siitä, miten ne ovat kehittyneet jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaan.En väitä enkä ole väittänyt etteikö asioiden kokeminen ole aina subjektiivista.
Ainakin tuntemassani seurassa saarikohteiden käyntimäärä on pieni seuran jäsenmäärään nähden. Lisäksi kävijät ovat samoja, joille on muodostunut nautintaoikeudet.
Ne ei ole tietenkään kirjoitettu mihinkään, mutta jos menet jonkun "tontille" niin sinut opastetaan ystävällisesti ja päättäväisesti muualle. Voit joko luovuttaa tai jäädä. Ensimmäisessä tapauksessa saat vähemmän samalla rahalla, toisessa sinut savustetaan pois saaresta.
Saarikohde on tärkeä niille, jotka sitä käyttävät, mutta se palvelee vain kovaäänistä vähemmistöä seuran jäsenistä. Rahat voitaisiin todellakin käyttää toimintaan, joka palvelee suurempaa osaa jäseniä. Vaikka puolta jäsenistä ensin alkuun.
Jos joku väitää, että saarikohde on demokraattinen koska kaikki sitä saa käyttää, niin samalla perusteella voisi seuran rahoja käyttää vaikka sinihomejuustoon, kaikki saa, mutta harva tykkää. - ääni/jäsen
sinihomejuustoa kirjoitti:
En väitä enkä ole väittänyt etteikö asioiden kokeminen ole aina subjektiivista.
Ainakin tuntemassani seurassa saarikohteiden käyntimäärä on pieni seuran jäsenmäärään nähden. Lisäksi kävijät ovat samoja, joille on muodostunut nautintaoikeudet.
Ne ei ole tietenkään kirjoitettu mihinkään, mutta jos menet jonkun "tontille" niin sinut opastetaan ystävällisesti ja päättäväisesti muualle. Voit joko luovuttaa tai jäädä. Ensimmäisessä tapauksessa saat vähemmän samalla rahalla, toisessa sinut savustetaan pois saaresta.
Saarikohde on tärkeä niille, jotka sitä käyttävät, mutta se palvelee vain kovaäänistä vähemmistöä seuran jäsenistä. Rahat voitaisiin todellakin käyttää toimintaan, joka palvelee suurempaa osaa jäseniä. Vaikka puolta jäsenistä ensin alkuun.
Jos joku väitää, että saarikohde on demokraattinen koska kaikki sitä saa käyttää, niin samalla perusteella voisi seuran rahoja käyttää vaikka sinihomejuustoon, kaikki saa, mutta harva tykkää.Miten luulet sen saaren hankintapäätöksen syntyneen? Ja kenen päätöksellä vuotuiset budjetit hyväksytään?
Meilläkin saaren vieraskirja on ohuehko jäsenluetteloon verrattuna. Silti nimettömästikin suoritetussa mielipidekyselyssä sen omistamista ja ylläpitoa varauksetta kannatetaan. Itse asiassa tarina muualle opastamisesta missään seurassa kuulostaa hyvinkin epäuskottavalta, jos ei sitä omalla käytöksellä aiheuta. - Mutta kun on tapana
ääni/jäsen kirjoitti:
Miten luulet sen saaren hankintapäätöksen syntyneen? Ja kenen päätöksellä vuotuiset budjetit hyväksytään?
Meilläkin saaren vieraskirja on ohuehko jäsenluetteloon verrattuna. Silti nimettömästikin suoritetussa mielipidekyselyssä sen omistamista ja ylläpitoa varauksetta kannatetaan. Itse asiassa tarina muualle opastamisesta missään seurassa kuulostaa hyvinkin epäuskottavalta, jos ei sitä omalla käytöksellä aiheuta.Kukaan ei käske, mutta kun vihjataan, että sillä on aina tapana laittaa vene tuohon tai joku on tottunut tuohon nurkkapaikkaan tai menemään aina ensimmäisenä saunaan tai olemaan viimeisenä jne...
Ei kukaan käske, mutta parempi noudattaa sääntöjä. Noita totuttuja tapoja ja järjestyksiä vaan on niin paljon, että tilaa ei löydykään enää kuin vesilätäköstä tai kuusenoksalta. Mutta kun on tapana kirjoitti:
Kukaan ei käske, mutta kun vihjataan, että sillä on aina tapana laittaa vene tuohon tai joku on tottunut tuohon nurkkapaikkaan tai menemään aina ensimmäisenä saunaan tai olemaan viimeisenä jne...
Ei kukaan käske, mutta parempi noudattaa sääntöjä. Noita totuttuja tapoja ja järjestyksiä vaan on niin paljon, että tilaa ei löydykään enää kuin vesilätäköstä tai kuusenoksalta.Noin huonoja tapoja ei varmasti kannata yleistää koskemaan kaikkia seuroja.
En minäkään voi puhua kuin omasta puolestani, kun uutena jäsenenä ja ajoittain laiturissa töpeksijänä minut, veneeni ja perheeni toivotettiin lämpimästi ja varauksetta tervetulleeksi sekä seuraan että saareen.
En silti väitä että niin tapahtuisi kaikissa seuroissa.- urbaani legenda
bollox kirjoitti:
Noin huonoja tapoja ei varmasti kannata yleistää koskemaan kaikkia seuroja.
En minäkään voi puhua kuin omasta puolestani, kun uutena jäsenenä ja ajoittain laiturissa töpeksijänä minut, veneeni ja perheeni toivotettiin lämpimästi ja varauksetta tervetulleeksi sekä seuraan että saareen.
En silti väitä että niin tapahtuisi kaikissa seuroissa.Bolloxin kokema tilanne on kuitenkin se tavallinen, sinihomejuuston melko varmasti urbaania legendaa. Onhan meilläkin saaressa muutama paikka, joita koitetaan hieman säästellä isoimmille veneille, jos joku tietää sellaisen olevan tulossa. Sitä säästelyä pitäisin hyvin kohtuullisena käytäntönä yleiseksi hyväksi.
urbaani legenda kirjoitti:
Bolloxin kokema tilanne on kuitenkin se tavallinen, sinihomejuuston melko varmasti urbaania legendaa. Onhan meilläkin saaressa muutama paikka, joita koitetaan hieman säästellä isoimmille veneille, jos joku tietää sellaisen olevan tulossa. Sitä säästelyä pitäisin hyvin kohtuullisena käytäntönä yleiseksi hyväksi.
Juuri näin se meilläkin menee, mutta asialla on myös se puoli, että ensimmäisellä kerralla meitä nimenomaan opastettiin paikan osalta syväyksen takia. Matalampi puoli laiturista on parempi jättää moottoriveneille.
On meilläkin tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, kuten se, että mahdollisuuksien mukaan seuran vanhimmille ja kokeneimmille pyritään jättämään heille tutut paikat. Ei siitä tarvitse edes erikseen keskustella, vaan enemmän kyse on kunnioituksesta ja myös siitä, että uutena jäsenenä mielelläni myös hieman haistelen seuran tapoja. Sellaisen voi toki kokea myös epädemokraattisena ja rajoittavana, jos oikein pinnistää.- voi sanoa suoraan
bollox kirjoitti:
Juuri näin se meilläkin menee, mutta asialla on myös se puoli, että ensimmäisellä kerralla meitä nimenomaan opastettiin paikan osalta syväyksen takia. Matalampi puoli laiturista on parempi jättää moottoriveneille.
On meilläkin tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, kuten se, että mahdollisuuksien mukaan seuran vanhimmille ja kokeneimmille pyritään jättämään heille tutut paikat. Ei siitä tarvitse edes erikseen keskustella, vaan enemmän kyse on kunnioituksesta ja myös siitä, että uutena jäsenenä mielelläni myös hieman haistelen seuran tapoja. Sellaisen voi toki kokea myös epädemokraattisena ja rajoittavana, jos oikein pinnistää.Mikä on vapaaehtoista ja mikä on pakko, on usein veteen piirretty viiva.
Nautintaoikeudet on kuitenkin niillä, jotka ovat pisimpään olleet ja niiden ylläpitäminen tapahtuu niiden, joilla oikeudet ovat, toimesta.
Jos halutaan uusi jäsen tervetulleeksi, niin voisi kuvitella, että uusille varataan aina parhaimmat ja helpoimmat paikat. Vanhat tuntee jo alueen karit ja tuuleet ja osaa kiinnittää haastavammallekin paikalle.
Nämä kirjoittamatomat oikeudet voisivat olla uusia jäseniä suosivia, muta ne ei koskaan ole. On vaikea kuvitella, että kyseessä olisi sattuma etenkin, kun perinnettä vaalii siitä eniten hyötyvät. voi sanoa suoraan kirjoitti:
Mikä on vapaaehtoista ja mikä on pakko, on usein veteen piirretty viiva.
Nautintaoikeudet on kuitenkin niillä, jotka ovat pisimpään olleet ja niiden ylläpitäminen tapahtuu niiden, joilla oikeudet ovat, toimesta.
Jos halutaan uusi jäsen tervetulleeksi, niin voisi kuvitella, että uusille varataan aina parhaimmat ja helpoimmat paikat. Vanhat tuntee jo alueen karit ja tuuleet ja osaa kiinnittää haastavammallekin paikalle.
Nämä kirjoittamatomat oikeudet voisivat olla uusia jäseniä suosivia, muta ne ei koskaan ole. On vaikea kuvitella, että kyseessä olisi sattuma etenkin, kun perinnettä vaalii siitä eniten hyötyvät.Kuulostaa hirvittävän ahdistavalta. On täysin vieras ajatus, että meidän seurassa kukaan tulisi huomauttamaan, jos vahingossa on jättänyt veneensä paikalle, jota seuran seniorijäsen on tottunut käyttämään. Näin taisi pari kertaa käydäkin, eikä siitä seurannut kenellekään mitään.
Tarkoitin aivan omaehtoista kunnioitusta sen suhteen, että jos huomaan minua tuplasti kokeneemman ja vanhemman viihtyvän tietyllä paikalle, en viitsi siihen ehdoin tahdoin ajaa, jos tilaa on muuallakin.
Miten minusta hieman tuntuu että kyse on pikemminkin sosiaalisista taidoista ja omasta asenteesta. Minun on helpompi edetä avoimin mielin ja hieman tuulia haistellen kuin omia oikeuksiani mustasukkaisesti vahtien.- myös suorat sanat
voi sanoa suoraan kirjoitti:
Mikä on vapaaehtoista ja mikä on pakko, on usein veteen piirretty viiva.
Nautintaoikeudet on kuitenkin niillä, jotka ovat pisimpään olleet ja niiden ylläpitäminen tapahtuu niiden, joilla oikeudet ovat, toimesta.
Jos halutaan uusi jäsen tervetulleeksi, niin voisi kuvitella, että uusille varataan aina parhaimmat ja helpoimmat paikat. Vanhat tuntee jo alueen karit ja tuuleet ja osaa kiinnittää haastavammallekin paikalle.
Nämä kirjoittamatomat oikeudet voisivat olla uusia jäseniä suosivia, muta ne ei koskaan ole. On vaikea kuvitella, että kyseessä olisi sattuma etenkin, kun perinnettä vaalii siitä eniten hyötyvät.En voi yhtyä tuollaiseen mielipiteeseen. En siksi, että 70 täytettyäni ja ykinpurjehtijaksi jäätyäni aloin tulla vuosi vuodelta kankeammaksi astumaan laiturille, vaan toisesta käytännön syystä. Kun veneseurojen laitureista vapautuu venepaikkoja, ne eivät suinkaan vapaudu paikkojen paremmuus- tai huonommuusjärjestyksessä. Pitäisikö joka vuosi tehdä uudet venepaikkojen järjestelyt?
Minusta on sekä loogisempaa, että oikeudenmukaisempaa, että vapautuvat paikat täytetään ja muut saavat säilyttää nykyisensä. Siinä ei tule ikä- eikä muutakaan syrjintää.
En usko, että missään venesatamassa on niin "vaikeita" kiinnityspaikkoja, ettei uusi jäsen osaisi venettään kiinnittää.
Se kai on itsestään selvää, että veneiden syväys huomioidaan laituripaikkojen jaossa. Joskus aisapaikkoja joudutaan vaihtamaan veneen vaihtuessa leveämpään tai kapeampaan. Kaksi leveää ei välttämättä mahdu samojen aisojen väliin.
Poijupaikkojen järjestelyssä leveydellä ei ole yhtä suurta merkitystä.
En tunne sellaista pursiseuraa, jossa olisi vanhojen (usein iäkkäiden) jäsenien "nautintaoikeus" parhaista venepaikoista ja uusille jäsenille (=usein nuoria) pyrittäisiin antamaan huonot venepaikat. Oletko varma, ettei paikkojen jaossa sittenkin olisi noudatettu jotain veneen mittoihin liittyvää syytä? - keep it simple
voi sanoa suoraan kirjoitti:
Mikä on vapaaehtoista ja mikä on pakko, on usein veteen piirretty viiva.
Nautintaoikeudet on kuitenkin niillä, jotka ovat pisimpään olleet ja niiden ylläpitäminen tapahtuu niiden, joilla oikeudet ovat, toimesta.
Jos halutaan uusi jäsen tervetulleeksi, niin voisi kuvitella, että uusille varataan aina parhaimmat ja helpoimmat paikat. Vanhat tuntee jo alueen karit ja tuuleet ja osaa kiinnittää haastavammallekin paikalle.
Nämä kirjoittamatomat oikeudet voisivat olla uusia jäseniä suosivia, muta ne ei koskaan ole. On vaikea kuvitella, että kyseessä olisi sattuma etenkin, kun perinnettä vaalii siitä eniten hyötyvät.Uusi jäsen on itse asiassa vain poikkeustapauksessa se kokemattomin. Saaressa on luonnollista järjestellä paikkoja veneen koon mukaan. Ja mikä ettei voi olla niitä "perinnepaikkojakin", joiden käyttöön suhtaudutaan juuri Bolloxin kertomalla tavalla, siihen omaehtoiseen kunnioitukseen perustuen, ei pakkona. Ja sellaiset asiathan uusi jäsen oppii tietämään vasta useamman kerran käytyään. Uusi jäsen ei tietenkään osaa mennä neuvomatta sellaiseen paikkaan, joka näyttää epäilyttävältä, mutta muut tietävät täysin ongelmattomaksi. Se vanhan jäsenen "perinnepaikka" on myös usein, johon pitää osata lähestyä tietyllä tavalla, tai johon juuri se vene täsmälleen sopii, ei se jonkun mittapuun mukaan paras paikka. Miten se paras paikka edes määritellään?
- Bossu
14+3 kirjoitti:
Toisaalta myös moni niistä, joiden seuraanliittymisen tärkein sysääjä on ollut vene- ja telakointipaikan saaminen, käyttää mielellään saaritukikohtaa. Juuri siksi, että se on mukava kohde sopivan purjehdusmatkan päässä eikä siellä käymisestä (välttämättä, poikkeuksiakin on) tarvitse maksaa erikseen.
Tuohon budjettipuoleen ei voi ottaa yleistä kantaa, koska ainakin minä tunnen vain oman seurani talouden. Meidän seuramme vuosibudjetista saaritukikohdan osuus on parin prosentin luokkaa.
Toki myymällä saaren seura voisi rahoittaa eräitä muita investointeja, mutta sitten ainakin minä lähtisin seurasta, koska seuran minua ilahduttavista palveluista katoaisi merkittävä osanen.
Jotenkin muuten päättelen kirjoituksestasi, että et ole pääkaupunkiseutulainen, koska vaikuttaa siltä, että koet tilanteen aika vaihtoehdottomaksi. Täällä ainakin on kymmeniä seuroja, joista valita, ja tuhansia kunnallisia venepaikkoja.Pääkaupunkilaisilla tuntuu tosiaan tuo saarikysymys olevan tärkeä. Täällä Turun seudulla saaria ja laitureita riittää. Seurat ovat saarensa halvalla hankkineet ja maksaneet jo aikoja sitten, eivätkä ne rasita enää budjettia. Parannukset tehdään talkoilla, joihin osallistuvat ne, jotka saarta käyttävät. Tuskinpa täällä enää moni seura viitsii uusia saaria hankkia, koska niiden hinnat ovat korkeat ja kaupallisia palveluita on nykyisin niin hyvin. Oman veneseuran saaressa kävin vuonna 2014 ekan kerran marraskuussa. Sielläkin käy kyllä samat naamat, ja monet seuran jäsenet eivät juuri käy siellä. Kerran tuli eräs vanhempi jäsen opastamaan, miten "asiat on aina tehty", muuten ei olla tultu määräilemään.
- 14+3
sinihomejuustoa kirjoitti:
En väitä enkä ole väittänyt etteikö asioiden kokeminen ole aina subjektiivista.
Ainakin tuntemassani seurassa saarikohteiden käyntimäärä on pieni seuran jäsenmäärään nähden. Lisäksi kävijät ovat samoja, joille on muodostunut nautintaoikeudet.
Ne ei ole tietenkään kirjoitettu mihinkään, mutta jos menet jonkun "tontille" niin sinut opastetaan ystävällisesti ja päättäväisesti muualle. Voit joko luovuttaa tai jäädä. Ensimmäisessä tapauksessa saat vähemmän samalla rahalla, toisessa sinut savustetaan pois saaresta.
Saarikohde on tärkeä niille, jotka sitä käyttävät, mutta se palvelee vain kovaäänistä vähemmistöä seuran jäsenistä. Rahat voitaisiin todellakin käyttää toimintaan, joka palvelee suurempaa osaa jäseniä. Vaikka puolta jäsenistä ensin alkuun.
Jos joku väitää, että saarikohde on demokraattinen koska kaikki sitä saa käyttää, niin samalla perusteella voisi seuran rahoja käyttää vaikka sinihomejuustoon, kaikki saa, mutta harva tykkää.No, tuo on minusta outoa, että olisi jotain "nautintaoikeuksia". Meidän seurassa ei tuommoista ole vaan kaikki jäsenet ovat tervetulleita ja saarikohdetta pyritään jopa oikein mainostamaan etenkin uusille jäsenllle.
Seuran kotisatamassa on ilmeisesti ollut aiemmin vähän sellaista perinnettä, että "vanhoille jäsenille" pitäisi antaa parhaat laituripaikat. Mutta tietääkseni nykyinen ja edellinen satamakapteeni ovat ottaneet siihen aika tiukan asenteen ja ilmoittaneet, että kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia ja veneiden sijoittelu perustuu käytännöllisyyteen eikä jäsenyysvuosiin. Huhun olen kuullut, että joku olisi satamakapulle yrittänyt narista "miksi tuo uusi jäsen pääsi tuohon" mutta en ole ollut sitä todistamassa itse, joten voi olla taruakin.
"Kirjoittamattomat säännöt" ovat minusta huono juttu kaikissa yhteisöissä. Pelisääntöjen pitäisi olla kaikille samat ja auki kirjoitettu. Jos sääntöä ei löydy kirjallisessa asussa, sitä ei ole olemassa.
Mutta itse asiaan: väitän, että kaikissa tai lähes kaikissa niistä seuroista, joilla yleensä on saaritukikohta, valtaenemmistö jäsenistöstä HALUAA ne säilyttää. Jopa ne, jotka eivät itse juuri tätä palvelua käytä. Osin siksi, että tietävät toisten käyttävän, osin siksi, että ajattelevat voivansa joskus itsekin käyttää, osin siksi, että ajattelevat tämän palvelun lisäävän seuran "markkina-arvoa" uusia jäseniä houkuteltaessa.
Kerropa ihan huvin vuoksi, mikä olisi se palvelu, johon juuri sinun mielestäsi juuri sinun seurassasi pitäisi saaritukikohdan myynnistä saatavat rahat käyttää? Jotenkin nimittäin aavistelen, että jokin sydäntäsi lähellä oleva juttu sinulla on mielessäsi. - ZZZ2
myös suorat sanat kirjoitti:
En voi yhtyä tuollaiseen mielipiteeseen. En siksi, että 70 täytettyäni ja ykinpurjehtijaksi jäätyäni aloin tulla vuosi vuodelta kankeammaksi astumaan laiturille, vaan toisesta käytännön syystä. Kun veneseurojen laitureista vapautuu venepaikkoja, ne eivät suinkaan vapaudu paikkojen paremmuus- tai huonommuusjärjestyksessä. Pitäisikö joka vuosi tehdä uudet venepaikkojen järjestelyt?
Minusta on sekä loogisempaa, että oikeudenmukaisempaa, että vapautuvat paikat täytetään ja muut saavat säilyttää nykyisensä. Siinä ei tule ikä- eikä muutakaan syrjintää.
En usko, että missään venesatamassa on niin "vaikeita" kiinnityspaikkoja, ettei uusi jäsen osaisi venettään kiinnittää.
Se kai on itsestään selvää, että veneiden syväys huomioidaan laituripaikkojen jaossa. Joskus aisapaikkoja joudutaan vaihtamaan veneen vaihtuessa leveämpään tai kapeampaan. Kaksi leveää ei välttämättä mahdu samojen aisojen väliin.
Poijupaikkojen järjestelyssä leveydellä ei ole yhtä suurta merkitystä.
En tunne sellaista pursiseuraa, jossa olisi vanhojen (usein iäkkäiden) jäsenien "nautintaoikeus" parhaista venepaikoista ja uusille jäsenille (=usein nuoria) pyrittäisiin antamaan huonot venepaikat. Oletko varma, ettei paikkojen jaossa sittenkin olisi noudatettu jotain veneen mittoihin liittyvää syytä?Kuulun jäsenenä viiteen veneily-yhdistykseen, joilla on yhteensä kymmeniä kerhopaikkoja ja kotisatamat päälle. Ikinä ei ole missään tullut vastaan menettelyä, että vanhoilla jäsenillä olisi jonkinlainen nautintaoikeus.
Kotisatamassa ratkaisee ainoastaan veneen koko, siis mihin paikkoihin esim, leveyden tai syväyksen puolesta sopii. Sama kerhosaarissa, vaikka niissä ei mitään vakipaikkoja ole. Jos syväys antaa myöden, kiinnitytään siihen matalampaan kohtaan. Moottoriveneet metrin syvyiseen, pienet purkkarit vähän syvempään ja se laiturin päässä oleva syvä kohta jätetään ensin vapaaksi, silla muutamilla jäsenillä on veneen syväys reilusti yli 2 metriä.
Laitureissa on toki kerhosaarissa ja kotisatamissa helpompia ja vaikeampia paikkoja, mutta jokaisen on syytä hallita veneensä niin että kiinnittyminen onnistuu. Ei se ole vaikea taito oppia, ja säätila pitää myös aina huomioida. Aallokossa ja/tai kovassa tuulessa saati pimeässä ei mennä välttämättä paikaan, johon tyvenenä kesäiltana vaikka vaimo osaisi ajaa ;)
Pitääpä tähdentää, että omissa viesteissäni tarkoitin nimenomaan seuran saaripaikassa olevaa laituria. Kotisataman laituripaikkojen jako on kokonaan toinen juttu, josta itselläni ei ole edes tietoa, kun venepaikka on tullut hankittua muuta kautta.
- Eipä muuta
Mielenkiintoista, ei siis ole tapoja, joita pitää noudattaa, mutta on hyvä oppia ettei jonkun omalle paikalle venettä laita seuraavaa kertaa. Eikä se paikka ole edes hyvä vaan oikeastaan hankala, mutta paikan "varaaja" on kuitenkin harmissaan, kun joutuu paremmalle.
Juuri tätähän se on. Ei sanota suoraan, mutta annetaan ymmärtää. Jokainen, joka on joskus ollut parisuhteessa tietää tarkalleen, mitä se tarkoittaa.
Nokkimisjärjestys ei kuitenkaan ole se ainoa asia, mikä tuo kitkaa - toisaalta se hitsaa myös yhteen, kun toiseksi vanhin odottaa vanhimman kuolemaa jne..- onko vaikeaa
Sinä tietysti mieluusti menisit sille jonkun lempparipaikalle siitä huolimatta, että siihen pitää kurvata aivan tietyllä tapaa, ettei kolahda. Tai vaikka sinulla olisi erilainen köli, joka ottaakin pohjaan puoli metriä turhan kaukana rannasta. Tai menet sille ainoalle paikalle, johon tunnin jälkeesi saapuva voi syväyksensä puolesta rantautua. Tai sille paikalle, josta yhden jäsenen vammaisen lapsen kanssa on helpointa kulkea. Syitä on monia, useimmat muita kuin mihinkään nokkimajärjestykseen tai totuttuun tapaan liittyviä. Nuo kaikki edellä mainitut syyt ovat omassa seurassa elävässä elämässä esiintyneitä.
Minäkin yhtenä seurani vanhimmista jäsenistä toimin kuten jsk. Jos valinnan varaa on, menen omille suosikkipaikoilleni. Jos ei ole, otan sopivan vapaan paikan.
Nyt kyllä ymmärrät tahallaan väärin, tai liian kirjaimellisesti. Joka tapauksessa jos seurassasi on sinua ahdistavia kirjoittamattomia sääntöjä, tai muuten vain huonoja tapoja, on edessä kaksi vaihtoehtoa.
Joko eroat seurasta tai yrität järjestää itsesi hallitukseen ja alat sorvaamaan toimintaa itsellesi sopivammaksi. Et kai tosissasi väitä että kaikissa seuroissa toimitaan samalla tavalla?- noin on
Jälleen yhtä mieltä Bolloxin kanssa. Jos kokee kitkaa tai ahdistuu paikallisista tavoista, on sosiaalisesti kyvytön tai rajoittunut. Aivan tavallista ihmisten välistä toimintaa se on, ei poikkea muiden ihmisryhmien sisäisistä kuvioista. Eivät ne tavalliselle persoonalle tuota vaikeuksia eikä ahdistusta.
Meidän seuran saarissa on aivan selkeänä sääntönä, että tulija kiinnittää veneensä siihen mihin itse parhaaksi näkee. Kaikki ovat yhtä tervetulleita.
Aivan totta. Varmasti monella saaren vakikävijällä on muodostunut lempipaikka, johon veneensä mieluiten kiinnittää. On kotoisampi olo sillä tavalla. Itsellänikin sellainen on, tai oikeastaan parikin mieluista paikkaa. Lempipaikkaan ajetaan vain, jos se on vapaana. Aina on hyvä paikka löytynyt kaikille.- kahvit sitloodassa
Minustakin tuntuu kummalta, että seuran saarissa olisi jotain venepaikkaongelmia. Jos jotain kitkaa tuntuu olevan, johtuisikohan se kommunikoinnin puutteesta. Vanha hyvä tapa yhteishengen käynnistämiseksi on kutsua venenaapuri vaikkapa kahville tai kaljalle omaan veneseen. Jos vain mökötetään ja ollaan harmistuineita, tilanne tuntuu pulmalta vaikka pulmaa ei todellisuudessa olisikaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik195790- 173256
MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1192956Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun6382193Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1592110Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja711434Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s421415Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31208Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan4061136Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641107