Jollei ole polttoaineen kulutusmittaria, niin vinkkejä miten määritellä kulutus optimaalinen runkonopeus liukuvarunkoiselle? Vesilinja 9,19 m, voiko peräaaltoa tutkailemalla päätellä sopivan nopeuden vai onko jotain konsteja olemassa?
liukuvan veneen taloudellinen "runkonopeus" hissuksiin ajellessa
piheys
443578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Unohtui vielä, kasvaako vesilinja ja runkonopeus siinä vaiheessa, kun peräpainuu hieman ja vesi on uimatasossa kiinni?
Tee taulukko, jossa on moottorin kierrosnopeus ja veneen nopeus. Kierrosnopeus kuvaa riittävällä tarkkuudella kulutusta.
Käyrän muodosta huomaat, että paras hyötysuhde saadaan runkonopeudella ja sen jälkeen juuri liukukynnyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on ajaa 24-25 S, joka on riittävällä tarkkuudella oikea nopeus myös sinun veneellesi koska kulutus kasvaa sillä alueella vain vähän enemmän kuin nopeus.
Taloudellisin kulkuasento on yleensä noin 4-5 astetta kölilinjan ja vedenpinnan välillä. Silloin runko toimii yleensä optimissaan.
Käytännössä menee kuitenkin niin, että ensin mitataan kulutus ja vauhti ja sitten voidaan fiilistellä kulman kanssa.
Kulmatieto on ihan kivaa nippelitietoa, mutta hajonta on suuri. Tuo kulma on varmaan lähellä lopputulosta jossain tapauksissa, mutta se ei ole käyttökelpoinen suure nopeutta haettaessa.
Jos haet taloudellisinta nopeutta, niin 2-t perämoottoreita lukuun ottamatta kulku on alle liukukynnyksen on sitä taloudellisempaa, mitä hitaammin ajat.
Kulutus /m nousee liukukynnykseen asti ja putoaa sytten mihin pudonnee, riippuen veneestä, mitään muuta yleispätevää neuvoa ei ole.
Tässä konsti. Meri ei nouse aaltoon ilman, että sitä nostetaan, ja siihen tarvitaan tehoa. Mitä isompi peräaalto, sitä enemmän kakkua palaa. Taloudellisinta ajo on silloin, kun aallonmuodostus on vähäistä.
Meinattiinko tuolla kulmalla, että veneen keula on 4-5 astetta koholla? Silloin kyllä peräaaltoa on jo aika paljon.
Näinkö itse menettelet?
Menee pieleen koska yksi suure ei kerro juuri mitään. Minä mittaan myös dopplerilla veden virtausnopeuden eri kerroksissa ja kunkin kerroksen vesimäärän ja lämpötilan. Lämpötila kertoo pystysuuntaisesta sekoittumisesta. Syötän tiedot supertietokoneeseen, joka antaa vastauksen. Toistan tämän joka kerta kun lähden liikkeele koska keli ja veden lämpötila sekä veneen kuorma vaihtuu.
Vaihdan potkurin veden lämpötilan mukaan.
Juu, kyllä mä menettelen niin.
On mulla plotterin ilmoittama nopeus ja koneen kierrostiedotkin nähtävillä. Noista kolmesta voi jotain päätellä, varsinkin jos on tyyni keli.
Kuule nyt: vene maksaa kymmeniätuhansia. Laituri- ja telakointipaikka, vakuutukset, huollot, vierassatamamaksut jne. maksaa nekin yhteensä nelinumeroisen summan vuosittain. Jopa 500 euroa on siinä kokonaisuudessa aika pikku juttu. Sanon uudestaan, että sinulla on liian kallis vene, jos tuommoisen takia alat höyrytä.
Sitäpaitsi tynnyrisouvi vaatii perkeleesti duunia ja vielä sopivat varusteet (peräkärryn, sopivan säilytyspaikan jne.). "
Jaa-a, mitenkähän saat menemään pelkään veneen ylläpitoon nelinumeroisen luvun euroja vuodessa, taitaa olla peukalo keskellä kämmentä.
Jaa ha, öky tuhlari tuli taas laukomaan viisauksiaan, ketjun keskustelu ei ole sinua varten joka ei ymmärrä pihistelyn tuomaa egoloogista ja psyykkistä nautintoa. Itse pyrin minimoimaan kuluja sillä, niin kuin yritys elämässä, huomattavasti helpompi tapa lisätä katetta ja tulosta on ostaa järkevämmin.
Kiitos muut asiallisista ja mielenkiitoisista vastauksistanne.
Tuo kierokkset / nopeus olisi muuten oiva tapa, mutta, kun koneissa on vääntöä ja tehoa, niin selvää rajaa ei ole. Vene lehtien testeistä välillä huomaa miten suuri tuo kulutuksen ero voi olla pienen nopeus eron sisällä.
Peräaalto teoria voi olla hyvinkin toimiva, tuota pitää tarkastella ensi keväänä.
Tässä ketjussa esitetty kierrosluku vs. nopeus ei ainakaan nopean analyysin perusteella tuntuisi toimivan ollenkaan. Tämä siis perustuen Kipparin tuoreimmassa numerossa testattuhin Chris Craftiin ja Grandezzaan.
Ensin nopeus kasvaa jotakuinkin lineaarisesti varsin hitaasti. Liukukynnyksestä lähtien se kasvaa jossain määrin nopeammin, mutta edelleen varsin lineaarisesti. Taitekohta erottuu silmämääräisesti selvästi.
Eli kierrosluku vs. nopeus -menetelmällä löytää _maksimikulutuksen_ helposti, mutta ei minimiä. Minimi tosin tuntuisi olevan se hitain nopeus, joka täällä onkin jo esitetty. Tämä ei toki tietenkään päde, jos mennään vastavirtaan :)
Kuten olet oikein havainnut, käyrä ei ole suora. Siitä pisteet. Samaten pienin kulutus saavutetaan runkonopeudella. Sekin on ihan hienosti havaittu. Loppu menikin sitten riman ali ja ohi maalista. kaksi kolmesta ei ole kuitenkaan huonosti maallikolle.
Käyrästä löytää kohdan, jossa vene on ylittänyt liukukynnyksen ja alkaa liikkua nopeammin suhteessa kierroslukuun. Se on toinen minimi kulutukselle ja kuvaa matkanopeutta. Matkanopeus on nopeus, jota isoissa veneissä käytetään kun siirrytään paikasta toiseen. huippunopeus on suurempi.
Vene on liu'ussa yleensä 20 S nurkilta lähtien. Kulutuskäyrä on melko tasainen alueella 20-25 S, joten ei ole väliä, millä vauhdilla kulkee. Optiminopeus riippuu myös kelistä ja kuormasta sekä veneen trimmauksesta (niistäkin on keskusteltu). Eli jos ajat vaikka 23S, kulutus/matka on niin lähellä minimiä, ettei sitä saa olennaisesti paremmaksi kaasukahvoja kääntämällä.
Aina voidaan viila pilkkuja ja laskea asteita, se jääköön niille pedanteille analkisteille, jotka on siihen luotu.
Juu, minimi kulutus on ilmeisesti lähes aina tyhjäkäynti kierroksilla, mutta tarkoitukseni oli löytää niksejä löytää optimaalinen nopeuden ja kulutuksen suhteen runkonopeuden lähettyvillä, mutta tarkkaa runko nopeuttani en tiedä.
Mitäköhän yrität tuolla sekavalla jorinallasi pelkän pään aukomisen lisäksi sanoa...?
Jos luit alkuperäistä kysymystä ollenkaan, niin siinä puhuttiin taloudellisesta RUNKOnopeudesta, jolla ei ole mitään tekemistä LIUKUnopeuden kanssa. Eli kenelläköhän tässä menee ohi maalista? Ratkaisuksi ehdotettiin kierrosluvun ja nopeuden vertaamista, joka ei siis toimi.
P.S. Jos minä olen maallikko, niin sinä olet...? Toivottavasti et ainakaan venealan ammattilainen.
P.P.S. Miksi jaksan edes vastata kaltaisellesi... Kai se on jokin mielenhäiriö tai puute kognitiivisissa kyvyissä.
Uppoumanopeudella kulutus /h ja /m on pienin pienimmällä nopeudella.
Kulutus kasvaa nopeuden mukaan eri tavalla eri veneillä, mutta kaikilla suurempi nopeus on aina epätaloudellisempi.
Tässä ei ole mitään muuta optiminopeutta haussa, koska sitä ei ole olemassa.
Kysymys on siis täysin triviaali.
Liukuvalla veneellä ei ole järkevää eikä taloudellista ajaa runkonopeudella koska moottorit eivät toimi oikealla alueella. Liian alhaisilla kierroksilla voitelu ei toimi oikein eikä moottori saavuta oikeaa käyttölämpötilaa.
Moottori kuluu ja karstoittuu.
Eli ei ole olemassa taloudellista nopeutta alle liukunopeuden ellei sitten käytä eri moottoria, kuten uistelussa tehdään.
Höpö höpö, kyllä lämmöt nousee ihan normaaleiksi vaikka körötteleekin, karstoista en tiedä, mutta silloin, kun ajelen liulla, niin en ole huomannut kiihtyvyyden, nopeuden/kierrosten tai savuttelujen ongelmia. Viime kautena maileja kertyi hieman yli 1200, liuku ajoa ehkäpä 150 mailia, vielä kukkuu ja käy.
Toiseksi oma on häpeäni jos pilaan moottorit...
Lähinnä hakusessa on se kohta jossain 7 solmun paikkeilla, kun noin 1/l mailia kohden muuttuu johonkin 2 l mailille vaikka nopeus ei juuri nouse. Tällaisesta optimaalista on kysymys, jossen osannut sitä selittää...
Mikäli nyt on tarpeen kuun asennosta koettaa sitä optimointia hakea, ja jättää laitteisto hankkimatta (muutama satanen) kannattaa ainakin perälainetta seurata, kun se näyttää "raskaalta" vene kulkee raskaasti, eli kuluttaa paljon.
Minimikulutus on, kun vene ajelehtii tuulen mukana.
Ei tullut sitten tullut mieleen, että on aika tyhmää ostaa vene, jossa on liukuva pohja ja isot moottorit, kun haluaa mennä mahdollisimman halvalla?
Jos polttoaineen kulutus on noin tärkeää, niin mottorit pois ja tilalle pieni perämoottori tai sähkömoottori ja aurinkokenno. Vene kevenee ja tehontarve myös.
Tää on vähän kuin joku olisi ostanut rekkavaunun ja kyselsisi miten sen sais kuluttamaan pikkufiiun verran. Myy rekka, osta fiiu.
Olet oikeassa, väärä vene tosiaankin mielelläni vaihtaisin sopivemmaksi, mutta eipä se ole niin yksinkertaista tämän hetkisessä vene kauppatilanteessa. Vene ollut jo parivuotta myynnissä, välittäjä hinnoiteltu Euroopan markkinoiden mukaan, mutta eipä ole mennyt. Maailma muuttuu ja ajatukset muuttuu, hissukseen on vaan niin paljon mukavampi ajella, paitsi isommilla avomeri etaapeilla.
Älä viitti vitsailla noilla kone vaihdoilla, 10000 kg painavaan veneeseen, ei tässä mitään pellepeloton ratkaisuja olla hakemassa...
Etkö muuten tiedä, että rahtareille opetetaan taloudellista tapaa ajaa, joillain jopa vuosi bonuksia asian suhteen.
Runkonopeus = vesilinjan pituus metreinä = solmua /tunnissa . Se on nyrkki sääntö .....
Kaikki väärin. Runkonopeuden saa kun ottaa neliöjuuren vesilinjan pituudesta metreinä ja kertoo sen luvulla 2,43. Solmu on nopeuden yksikkö, solmua tunnissa ilmaisee kiihtyvyyttä ja nyrkkisääntö on yhdyssana.
Vähän yli puolet väärin. Solmu on matkan yksikkö ja solmua tunnissa on nopeuden yksikkö.
Väärin, solmu on nopeuden yksikkö, meripeninkulmaa tunnissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Solmu_(nopeusyksikkö)
Siellähän se lukee:"Solmujen välinen etäisyys oli yleensä 47 jalkaa ja 3 tuumaa"
Kannattaisi luke ja ymmartaa koko teksti
Kt on virallinen merenkäynnin nopeus, katso vaikka meriteiden säännöt nopeus merkki...somua tunnissa käytetään, muttei ole virallinen
Alkuperäinen kysyjä sanoi: 'hakusessa on se kohta jossain 7 solmun paikkeilla, kun noin 1/l mailia kohden muuttuu johonkin 2 l mailille vaikka nopeus ei juuri nouse.'
Esimerkiksi tuoreimmassa Kipparissa on testattu Grandezza 40 Fly ja siellä saatu seuraavia mittaustuloksia (nopeus/kulutus): 4.1/0.83, 6.2/1.1, 7.5/1.76, 8.7/2.53. Huippukulutus on 5.02 litraa nopeudella 10.2 solmua. Kyseinen vene on suurin piirtein saman kokoinen kuin kysyjällä. Eli haettu nopeus olisi noin 6 kn tässä tapauksessa.
Wikipedia antaa runkonopeuden kaavaksi noin 1.34*sqrt(Lwl), jossa Lwl on jalkoja. Tämä tarkoittaa kysyjän veneellä 7.35 solmua (=1.34*sqrt(9.19/0.305)). Tämäkin täsmää hyvin Grandezzan mittausten kanssa. http://en.wikipedia.org/wiki/Hull_speed
Oma arvaus on siis, että järkevä haettu nopeus on melko tarkkaan 6kn, eli yhden solmun alle runkonopeus. Joka tapauksessa oman kokemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että se on yllättävän alhainen. Heti kun vene vähänkin osoittaa 'kyntämisen' ja aallonmuodostuksen merkkejä, nousee kulutus reilusti.
Kyse on siitä, että liukuvan veneen runkoa ei ole suunniteltu toimimaan optimaalisesti runkonopeudella. Uppoumarunkoisten rungon malli on optimoitu saavuttamaan mahdollisimman suuri runkonopeus.
On uppoumarunkoisia, jotka saadaan nousemaan liukuun pistämällä tarpeeksi suuri kone, mutta niiden taloudellisuus ja ennen kaikkea ajettavuus on parhaimmillaankin kehnoja.
Ferrarilla ei voi kyntää eikä Zetorilla ajaa F1 kilpailussa.
Totta tämä mitä sanot, mutta kysyjä nyt kuitenkin halusi pohtia nopeuden vaikutusta polttoaineen kulutukseen alle liukunopeuksien.
Ja jos nyt sattuu laiturissa olemaan 10t painava liukuvarunkoinen vene (kuten kysyjä kertoo), eikä ole kiire mihinkään, niin saahan sitä hitaastikin ajella :)
Varmaa on ainakin se, että polttoainetta säästyy erittäin merkittävästi. En kuitenkaan osaa ollenkaan arvioida, onko pitkillä matalakierrosjaksoilla vaikutusta koneen muuhun hyvinvointiin, kuten täällä on esitetty.
Moottori ei tykkää liian alhaisista eikä liian korkeista kierroksista. Säästö polttoaineessa kostautuu koneen kunnossa. Kone käy jatkuvasti kylmänä ja voitelee huonosti.
Toisaalta jäähdytysveden huono kierto voi kuumentaa joitakin kohtia liian kuumaksi. Ei ole tietenkään hyvästä, jos lämpötilaerot ovat kovin suuria.
Venttiilien välykset eivät ole kylmässä koneessa oikeita eikä kondensoitunut vesi haihdu öljystä eikä kosteus muualtakaan koneesta.
Palaminen on epätäydellistä ja kone karstoittuu. Karsta saa venttiilit kantamaan ja muutenkin likaa paikkoja, jotka alkavat kulua tavallista nopeammin.
Koneen hyötysuhde on erittäin huono, vaikka veneen hyötysuhde olisi parantunut. Kaikenkaikkiaan järkevintä on nostaa vetolaite kokonaan ylös ja käyttää pientä perämoottoria, esim 5 hp, jolla ajetaan sille tarkoitetulla kierrosalueella. Näin polttoaineen kulutus on vielä pienempi, kone voi hyvin ja päästöt vähäiset.
On tainnut jäädä vanhat lyijybensakoneohjeet kummittelemaan.
Dieselmoottorissa puristuspaineet on samat kierroksista ja kuormituksesta riippumatta, koneet kestää raksuttaa tyhjäkäyntiä maailman tappiin ei ne siitä rikkoudu tai karstoitu (rikkiä ei enää ole polttoaineissa), jotkut dieselit jopa käyvät vain vakiokierroksilla ja tosi matalilla.
Ehkä on kuitenkin parempi, että esität väitteesi jollekin, jolla ei ole alan kokemusta ja koulutusta. Saat paremman kuulijakunnan, voivat jopa pitää sinua omana gurunaan.
Kiitos flipperisti tästä vastauksesta, pitää käydä vilkaisemassa kyseistä lehteä.
Joo, tuossa 6 solmussa on varmasti perää ja voisi päätellä, etää 7 solmuakin menisi ehkäpä hitusen alle 1,5l mailille. Melkosen kulutuksen pukkasi 10 solmussa menee varmaan reilusti pienemmällä mailikulutuksella kunnon liussa 25 solmua, voisko olla luokkaa hieman alle 4 l / maili?
Osaatko ottaa kantaa tuohon uimatason runkopituutta mahdollisesti lisäävään vaikutukseen ajossa. Veneessä uimataso on malliltaan sellainen, että vesi nousee/perä painuu uimatason alle kiinni jossain 5-6solmun nopeudella. Uimataso on jotain n. 1m pitkä lähes koko veneen levyinen platuska.
Ensinnäkin pahoittelut pienestä painovirheestä, tuo huippukulutus 5.02 litraa on 13.6 solmun nopeudella. Nopeudella 10.2 solmua kulutus on 4.75 litraa. Välillä noin 23...35 solmua on kulutus varsin tasaisesti noin 3.5 litraa mailille.
Vesilinjan pitenemisestä uimatason avulla ja sen vaikutuksesta kulutukseen en osaa sanoa yhtään mitään. Ehkäpä jollain muulla on siihen enemmän tai vähemmän perusteltu mielipide :)
" Moottori ei tykkää liian alhaisista eikä liian korkeista kierroksista. Säästö polttoaineessa kostautuu koneen kunnossa. Kone käy jatkuvasti kylmänä ja voitelee huonosti. ...... "
Olet tainnut kuunnella isojen poikien tarinoita niitä ymmärtämättä .
Toivottavasti tietosi moottoreista karttuu iän myötä niin että saatat puhua jotain asiaakin.
Zetorilla ei osallistua F-1 kilpailuun, mutta Ferrarilla voi kyntää jos on sopiva auravarustus perässä. Ferrari on valmistanut myös traktoreita.
Tyhjäkäynti riittää runkonopeuden saavuttamiseen.
Sitten on saletisti liian isot potkurit jollei kysymyksessä ole hinaaja...
Mitoitetaanko teilläpäin veneen potkurit tyhjäkäyntinopeuden perusteella?
Eipä todellakaan, siksi ihmetteinkin moista, vene/kone/propulsiota jossa alus saavuttaa runkonopeutensa tyhjäkäynnillä...
Itselläni kaksimoottoriasennus ja potkurit tehtaanmitoituksen mukaisia ja tyhjäkäynnillä 600 kiekaa/min kulkee vaivaiset 4,3 solmua ja runko nopeus luokkaa 7,5 jolloin kierrokset n.1400. Saman suuntaisia olleet aikaisemmissakin veneissä.
Kerropa sinä tällaisesta aluksesta joka ottaa runkonopeutensa tyhjäkäynnillä, miten se on miten propulsio on mitoitettu?
Mitä sä kaipaat oikein tietona?
Propussio on mitoitettu oikein kun maukkaammalla alueella menee 25 solmua. Silloin kone kiertää parituhatta kierrosta. Maksimit löytyy sitten 10 pinnaa suuremmilta kierroksilta. Eiks se mee just oikein sitten.