Rating: Pg
Paring: Sirius/James
A/N: Dingon Elämäni Sankari kappaleeseen, päätin ficin tekaista... Tässä tulos... Kommentit ois kivoja...
Ai niin, tää on betaamaton versio....
Tässä on niinkun Sirius POV ja sitten kelmien menneisyydestä
Laulun sanat *-merkkien välissä...
Summary: Sirius muistelee ja suree ja muuta ihanan kliseistä..
*Istun kivirappusilla ja kotiin pääse en
Tämä kaikki tekee selvän musta,
elän kuin ois päivä viimeinen*
”Hyvästi!” tumma poika karjaisi ja paiskasi oven kiinni takanaan. Poika istuutui kivirappusille oven eteen. Hän oli yksin. Hänellä ei ollut kotia mihin mennä.. Pieni ilon poikanen hiipi selkäpiitä ylöspäin. Hän oli vapaa! Kukaan ei ollut estämässä häntä! Hän oli vapaa!
*Jäätävä on pohjan tuuli,
saan taas huulet siniset.
Jostakin mä huudon kuulin.
Tule sinne missä vietimme nuo parhaat hetkemme.*
Vapaus ei kuitenkaan ehkä ollut sitä mitä tuo poika halusi. Tällä hetkellä vapaus merkitsi purevaa kylmää tuulta sinisiä huulia ja kylmästä vapisemista.
Onnekseen hänellä oli hyvä ystävä. Ystävä joka otti hänet luokseen.
”Sirius!” joku huusi. ”Sirius! Täällä! Tule mennään, sinähän jäädyt muuten.” Silmälasipäinen poika otti häntä kädestä ja toinen säpsähti, kuin sähköiskun saaneena. Lämmön tunne hulmahti pojan sisään.
*Elämäni sankari
sinä muistit mua
Porttikongin suojassa kelpaa rakastua
Elämäni sankari on hyvä levähtää
huuliltasi henkoset sain muistoja
se on tärkeää*
(Sirius POV alkaa)
Kasvoimme. Vartuimme. Rakastuimme… Ja miten meille kävi? Lopulta minä menetin sinut. Menetin sinut nuorelle naiselle, vaikka vannoit, että olen elämäsi rakkaus. Puhuit totta, tiedän sen nyt. Mutta samalla rakastit myös Lilya .
Kävit luonani. Joka ilta. Sinä et unohtanut minua. Mutta ehkä minun takiasi menetin sinut lopullisesti. Olit sinä iltana minun luonani. Olisit ehkä voinut pelastaa perheesi. Mutta minä olin liian itsekäs.
Sinä ja suudelmasi olitte kaikkeni. Muistoni, tulevaisuuteni, nykyisyyteni ja kohtaloni.
*Nousen ylös kukkulalle,
sieltä katson alas kaupunkiin.
Routa sulaa jalkojeni alle,
voittaja olen sittenkin*
Vannon kostavani sille rotalle. Mutta sitä ennen minun on tehtävä jotain mitä lupaisin sinulle. ripotella tuhkasi alas kukkulalta, porttikongilta, missä me rakastuimme. Heittää ne sieltä alas kaupunkiin, jota rakastit.
Katson leijailevaa tuhkaasi, ja tuntuu, että sulaisin. Minä selviän, selviän jos vain saan sen rotan kiinni. Minä olen voittaja.
*Otan taskustani kuvan
sinä olet siinä ikuinen
Käännyn pois katsomatta taakse
seuraat mua minne menenkin
äänettömin askelin*
Laitan käteni mustan nahkatakkini taskuihin. Jokin osuu käteeni ja vedän sen pois sieltä. Se on sinun kuvasi. Kuvasi jossa sinä hymyilet, tietämättä mitä sinulle tulee tapahtumaan.
Käännyn. Enkä aio katsoa enää taakseni. Tiedän että seuraat minua nyt ja aina. Hiljaisin äänettömin askelin…
*Elämäni sankari
sinä muistit mua
Porttikongin suojassa kelpaa rakastua
Elämäni sankari on hyvä levähtää
huuliltasi henkoset sain muistoja
se on tärkeää*
A/N: Pidittekö..?
Paring: Sirius/James
A/N: Dingon Elämäni Sankari kappaleeseen, päätin ficin tekaista... Tässä tulos... Kommentit ois kivoja...
Ai niin, tää on betaamaton versio....
Tässä on niinkun Sirius POV ja sitten kelmien menneisyydestä
Laulun sanat *-merkkien välissä...
Summary: Sirius muistelee ja suree ja muuta ihanan kliseistä..
*Istun kivirappusilla ja kotiin pääse en
Tämä kaikki tekee selvän musta,
elän kuin ois päivä viimeinen*
”Hyvästi!” tumma poika karjaisi ja paiskasi oven kiinni takanaan. Poika istuutui kivirappusille oven eteen. Hän oli yksin. Hänellä ei ollut kotia mihin mennä.. Pieni ilon poikanen hiipi selkäpiitä ylöspäin. Hän oli vapaa! Kukaan ei ollut estämässä häntä! Hän oli vapaa!
*Jäätävä on pohjan tuuli,
saan taas huulet siniset.
Jostakin mä huudon kuulin.
Tule sinne missä vietimme nuo parhaat hetkemme.*
Vapaus ei kuitenkaan ehkä ollut sitä mitä tuo poika halusi. Tällä hetkellä vapaus merkitsi purevaa kylmää tuulta sinisiä huulia ja kylmästä vapisemista.
Onnekseen hänellä oli hyvä ystävä. Ystävä joka otti hänet luokseen.
”Sirius!” joku huusi. ”Sirius! Täällä! Tule mennään, sinähän jäädyt muuten.” Silmälasipäinen poika otti häntä kädestä ja toinen säpsähti, kuin sähköiskun saaneena. Lämmön tunne hulmahti pojan sisään.
*Elämäni sankari
sinä muistit mua
Porttikongin suojassa kelpaa rakastua
Elämäni sankari on hyvä levähtää
huuliltasi henkoset sain muistoja
se on tärkeää*
(Sirius POV alkaa)
Kasvoimme. Vartuimme. Rakastuimme… Ja miten meille kävi? Lopulta minä menetin sinut. Menetin sinut nuorelle naiselle, vaikka vannoit, että olen elämäsi rakkaus. Puhuit totta, tiedän sen nyt. Mutta samalla rakastit myös Lilya .
Kävit luonani. Joka ilta. Sinä et unohtanut minua. Mutta ehkä minun takiasi menetin sinut lopullisesti. Olit sinä iltana minun luonani. Olisit ehkä voinut pelastaa perheesi. Mutta minä olin liian itsekäs.
Sinä ja suudelmasi olitte kaikkeni. Muistoni, tulevaisuuteni, nykyisyyteni ja kohtaloni.
*Nousen ylös kukkulalle,
sieltä katson alas kaupunkiin.
Routa sulaa jalkojeni alle,
voittaja olen sittenkin*
Vannon kostavani sille rotalle. Mutta sitä ennen minun on tehtävä jotain mitä lupaisin sinulle. ripotella tuhkasi alas kukkulalta, porttikongilta, missä me rakastuimme. Heittää ne sieltä alas kaupunkiin, jota rakastit.
Katson leijailevaa tuhkaasi, ja tuntuu, että sulaisin. Minä selviän, selviän jos vain saan sen rotan kiinni. Minä olen voittaja.
*Otan taskustani kuvan
sinä olet siinä ikuinen
Käännyn pois katsomatta taakse
seuraat mua minne menenkin
äänettömin askelin*
Laitan käteni mustan nahkatakkini taskuihin. Jokin osuu käteeni ja vedän sen pois sieltä. Se on sinun kuvasi. Kuvasi jossa sinä hymyilet, tietämättä mitä sinulle tulee tapahtumaan.
Käännyn. Enkä aio katsoa enää taakseni. Tiedän että seuraat minua nyt ja aina. Hiljaisin äänettömin askelin…
*Elämäni sankari
sinä muistit mua
Porttikongin suojassa kelpaa rakastua
Elämäni sankari on hyvä levähtää
huuliltasi henkoset sain muistoja
se on tärkeää*
A/N: Pidittekö..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
jotenkin...hmmm...pidin kyllä, mutta jotenkin outo tunne tuli. en tiedä miksi, mutta tuli kuitenkin. hämärää tekstiä...mutta kiinnostavaa. vaikka en tiedä mitä merkitystä mun mielipiteelläni loppujen lopuksi on...
Ihan oukei mut en oikei tajunnu
Hyvin kirjoitettu jne, mutta en vain pidä ajatuksesta, että Siriuksella ja Jamesilla olisi ollut suhde. No, kun muistaa, että se on vain ficci, niin sitten se on hyvä:). Anteeksi, höpötän, olen hiukan väsynyt...
Eihän toi tarkoita että Jamesilla ja Siriuksella olis ollu suhde. James oli Siriuksen paras kaveri joten tottakai Sirius Jamesia rakasti jollain tavalla. Mun mielest toi oli ihanasti kirjotettu. Se oli jotenkin niin haikee...
Kiitos palautteesta kaikkille!!!
*Jakaa joka maun rakeita ja suklaasammakoita*
Toi oli todella kiitettävän arvoinen teksti!!! Mutta silti tuntuu vastenmieliseltä ja inhottavalta ajatus Jamesista ja Siriuksesta homoina... Muuten UPEAA!!!MAHTAVAA!!!
Nii minustakin se tuntuu tosi vastenmielíselta... Mutta muuten hyvä...:)