Poika 17v, en kelpaa kellekkään

Tiiän että tää on vähintääki säälittävää avautuu jossain Suomi24:sessa mutta asia on sillä tavalla että en kelpaa kellekkään muijalle, ja mulla ei oo enään paljoa kavereita.

Oon 17v poika ketä on yksinäinen ja vailla tyttöystävää. Tuntuu että pää hajoaa koska oon niin yksinäinen. Oon aina yrittäny antaa ittestäni hyvän kuvan muille ja yritän olla mahollisimman mukava. Lisäksi pidän ulkonäöstäni hyvää huolta, mutta silti ketään tyttö ei kiinnostu musta.

Asun pienellä paikkakunnalla jossa aika moni nuori tuntee toisensa. Tuntuu, että kaikilla muilla on omat ''kaveripiirit'' jne, ja mulla ei oo ketään. Tää ahistaa mua oikeesti aika paljon.
Ylä-asteen jälkeen menetin pari hyvää kaveria ja en ole ollut yhteyksissä vanhoihin tuttuihin. Olen ollut tosi syrjäytyny jo n. 1 vuoden..


Mitä mun pitäis tehdä? Koulun jälkeen oon kotona vaan koneella tai nukun, kuuntelen musiikkia, katon telkkaa ja masennun.. Ei tää elämä oo kauheen mukavaa näin ja tajuan sen itekkin, mutta oon tosi ujo ja en osaa hankkia kavereita niin nopeasti.. Jostain syystä en saa aikaseks mitään hyviä ihmissuhteita. Oon aina yrittäny olla kohtelias ja mukava ja asiallinen. En tiedä mitä teen väärin..

Olenko liian erilainen saadakseni tyttöystävää, kavereita yms?
25237
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Ei kannata epätoivoon ainakaa ajautuu. Ite oon reilu parikymppinen ja voin sanoo että nainen tulee sitte ku tulee. Monta kaverii oli vielä tuossa iässä ettei ollut tyttökaverii ikinä ollukkaan, eikä myöhemminkää.

Ole vaa oma itsesi niin kyllä joku kiinnostuu. Ei sitä tiedä missä tilanteessa mukava nainen tulee vastaan.

Äänestä

Ehkä tuntuu vaikealta lähteä tuosta tilanteesta eteenpäin, mutta alkuun pääsee kun rohkaistut sen verran että koitat vaikka ottaa yhteyttä vanhoihin tuttuihin. Ensimmäisenä siis riittää että sinulla olisi edes yksi hyvä kaveri jonka kanssa voisit hengailla.
Sen jälkeen tulee tuo tyttöystäväpuoli. En itsekkään ollut mikään tyttöjen valloittaja ihan vielä tuossa iässä, mutta totuushan on että tytöt kiinnostuvat itsevarmasta pojasta. Eli sinun ei tarvitse olla sitä, kunhan pystyt näyttämään niin ulospäin. Usko että pystyt siihen ja tarvittaessa vaikka valehtele itsellesi. Sitten huomaat olevasi tilanteessa että pystytkin.

Äänestä

TÄÄYYSIN sama tilanne. mua on syrjjitty aina!! ei oo kavereita tai ketää ja kotona oon vaan koneella, kuuntelen musaa, nukun yms.
mua ei oo ikinä hyväksytty "kaveripiiriin" :c
mull on vaan pari kaveria mutta ne on niitä "koulukavereita" eli ei olla mitenkään koulun ulkopuolella yhteyksis.
oon kohtelias ja puhelias mutta kaikki "suhteet" on mulle outoja..
olen itse vasta 14v. ://

toivon että sulla alkaa menee paremmin c:
jos haluaisit voitas vaikka netis jutella..vaikka sähköpostin välityksellä?? ei sunkaa tartteis olla nii yksin c:

Äänestä
  • ''syrjitty tyttö'', pystyisitkö kertomaan vaikka sähköpostis, skypes, kikkis, tai ihan mitä tahansa millä saisin suhun yhteyden? jos siis haluut jutella.

    oon siis viestin aloittaja.

    Äänestä

  • Voin samastua jotenki:/ Oon ollu jo useemman vuoden allapäin tai masentunu..?
    Kaipaan ihmistä kenelle voin kertoa asioita ja käpertyä kainaloon huonona hetkenä. Kavereillekkaan en voi puhua ku tuntuu että oon kypsempi heitä ja heidän juttujaan en ymmärrä kun ne on niin tyhmiä ja tylsiä.

    Äänestä

No et varmasti kelpaa kenellekkään kun et osaa puhuakkaan oikein. Ketä sanan käyttäminen kuka-sanan sijasta on vakava sairaus. Mene hoitoon.

Äänestä

Älä ikinä aattele että et voi ikinä saaha tyttöystävää. Älä tee mitään mitä et halua, älä muutu vaan sen takia että muut haluaa. Jos ite haluat muuttua nii tee se. Sulla ei oo mitään syytä olla tekemättä.
Sussa ei oo mitään vikaa oot varmasti ihana ihminen. Kyllä se oikea tulee vielä vastaan kun on tullakseen. Itekki oon 17 vuotias, tyttö tosin, enkä oo koskaan seurustellu kenenkään kanssa. Mutta se ei haittaa mua, koska tiiän että joskus vielä seurustelen. Älä menetä toivoa ja älä missään nimessä aattele ettet kelpais!! :)

Äänestä

Sama tilanne :/

Äänestä

Onko susta tytöt olleet tähän mennessä kiinnostuneita ollenkaan IRL tai sitten netissä niin että olet esiintynyt omalla kuvallasi? Onko sulla tohon ikään mennessä kertynyt yhtään seksi-tai seurustelukokemuksia? Jossei tohon ikään mennessä ole vielä yksikään tyttö ollut kiinnostunut niin en oikein usko että olisi vanhempanakaan. Se että pidät ulkonäöstäsi huolta ei vaan yksinkertaisesti riitä.

Kuka tahansa voi panostaa hiustyyliin, vaatetukseen, käydä salilla jne. mutta tosiasia on valitettavasti että geenit määräävät hyvin pitkälle että kuka on vastakkaisen sukupuolen edustajien silmissä viehättävä ja kuka ei. Kasvojen komeus, ruumiin pituus, luuston malli jne. ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen että kenestä tytöt/naiset kiinnostuvat ja kenelle he tekevät aloitteita.

Supliikkitaidoilla pystyy kompensoimaan ulkoisia puutteita jonkun verran mutta hyvin rajallisesti. Joku keskivertoa rumempi mies voi tehdä aloitteen vaikka sadalle naiselle muttei välttämättä onnistu yhtään kertaa. Kaikki eivät vaan saa naista vaikka kuinka yrittäisivät.

Äänestä

Oon 19v poika ja tunnistin itteni tosta sun tekstistä, sillä se on lähes yks yhteen oman elämäni kanssa. Jos haluut jutella niin mun kik on akihj

Äänestä

Mies 22v, minulla ei ole koskaan ollut suhdetta kenenkään tytön kanssa. Tosin, joskus kun olin 13v, niin eräs tyttö kysyi minulta että haluisinko alkaa hänen kanssaa, mutta en tuntenut häntä kohtaan kiinnostusta ja sanoin ei. En myöskään ollut vielä silloin valmis seurustelemaan.

Nyt kuitenkin näin 17 vuotiaana tunnen olevani valmis seurustelemaan, mutta niinkuin sanoin, ketään ei ole kiinnostunut minusta.

Olen omasta mielestäni ihan hyvännäköinen tai ainakin keskiverto, mutta asiaan vaikuttaa myös ujouteni. En ole hyvä puhumaan tytöille..

Noh, pitää vaan elää toivossa ja nähdä mitä elämä tuo tullakseen.

Äänestä
  • Onko sulla mitään harrastusta missä voisit tutustua ja saada ystäviä? Ja kun tuota tyttöystävää kaipailit, niin oletko koskaan yrittänyt lähestyä ketään tyttöä vai ootko vain odottanut sopivan tyttösen ilmestymistä paikalle? Ongelmasi voi juuri olla tuo pieni paikkakunta, sillä valmiiksi muodostuneisiin kaveriporukoihin voi olla vaikea päästä jälkikäteen. Ei sinulla mitään kiusaamistaustaa ole? Mutta joka tapauksessa toivoa ei saa ikinä menettää ja kyllä sinä sen tyttöystävänkin vielä jonain päivänä saat!

    Äänestä

  • Vuoden vaa ilman kavereita?Ite ollut täysin ilman yhtäkään ystävää saatikka tyttöystävää 8 vuotta,ikää 19 vuotta.Ennen sitä oli muutama vain koulun ulkopuolinen ystävä mutta nekin alko koulukiusaamaan joten se siitä sitten.Olen täysin normaali,normaalin näköinen painoinen ja normaalisti käyttäytyvä lukuunottamatta totaalista sosiaalisten taitojen puutetta.Aspergia eikä muutakaan ole,en vain pysty keskustelemaan ihmisten kanssa.Muuten sanoisin olevani aika sosiaalinen,tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä vaikka se todella vaikeaa onkin.Itsesääliin ei kannata vajota,koulussakin säälin lähinnä muita yksinäisiä ja tuntuu ihan pahalta kun miettii mitä he joutuvat kokemaan.Yksikin puhelias poika joka tuli luokalleni yläasteella oli vähän maissa kun häntä ei otettu porukoihin kunnolla koska hänen perheensä oli köyhä,minusta tuntui pahalta hänen puolestaan ja juttelin ja pidin hänelle seuraa koulussa vaikka se oli todella vaikeaa minulle.Joten äläpä noin pienestä vielä luovuta ap,kyllä ne asiat voisi olla.

    Äänestä

  • 19vjayksin kirjoitti:

    Vuoden vaa ilman kavereita?Ite ollut täysin ilman yhtäkään ystävää saatikka tyttöystävää 8 vuotta,ikää 19 vuotta.Ennen sitä oli muutama vain koulun ulkopuolinen ystävä mutta nekin alko koulukiusaamaan joten se siitä sitten.Olen täysin normaali,normaalin näköinen painoinen ja normaalisti käyttäytyvä lukuunottamatta totaalista sosiaalisten taitojen puutetta.Aspergia eikä muutakaan ole,en vain pysty keskustelemaan ihmisten kanssa.Muuten sanoisin olevani aika sosiaalinen,tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä vaikka se todella vaikeaa onkin.Itsesääliin ei kannata vajota,koulussakin säälin lähinnä muita yksinäisiä ja tuntuu ihan pahalta kun miettii mitä he joutuvat kokemaan.Yksikin puhelias poika joka tuli luokalleni yläasteella oli vähän maissa kun häntä ei otettu porukoihin kunnolla koska hänen perheensä oli köyhä,minusta tuntui pahalta hänen puolestaan ja juttelin ja pidin hänelle seuraa koulussa vaikka se oli todella vaikeaa minulle.Joten äläpä noin pienestä vielä luovuta ap,kyllä ne asiat voisi olla.

    Olla huonomminkin?Lagii tämä.

    Äänestä

Tilanne on juuri samanlainen kuin omana tosin oon 20v.

Äänestä
  • Ap mihin olet kadonnut? Tule keskustelemaan tänne meidän kanssa ja vastailemaan kysymyksiisi! :)

    Äänestä

''19v ja yksin'' täällä viestiketjun aloittaja. Pystyn kyllä samaistumaan tuohon, että ihmisten kanssa puhuminen tuntuu välillä todella vaikealta vaikka kumminkin itse haluaisi tutustua tai puhua. Se ei vaan tunnu aina luonnolliselta, väkisin väännetty juttelu ei ole koskaan mukavaa.

Olen itse aika ujo ja mulla kestää tosi kauan ennenku pystyn luottamaan ihmisiin ja solmimaan ystävyyssuhteita. Lisäksi oletan aina, että ihmiset eivät halua tutustua minuun ja väheksyvät minua, minkä takia en sitten kehtaa puhua heille vaikka haluaisin.

Äänestä
  • Sama...Ja kun ei puhu muille heti ne alkaa karttamaan koska antaa semmosen kuvan että haluaa olla yksin vaikka ei todellakaan halua.

    Äänestä

Mä oon 15 biseksuaali tyttö, ei kukaan mustakaan tykkää. Oon tyyliin ainoo mun ikänen jonka tiiän joka ei oo ikinä seurustellu. Haluisin kyl... Mut mä en usko että kenessäkään teissä on vikaa, ette vaan oo tavannu oikeita ihmisii. Ja mulle saa jutella ois kiva :) voi kysyy sähkärii yms vaik ei ketää kiinnosta kuitenkaa

Äänestä

täällä kanssa yks 16v ikisinkku, ei pahemmin oo kavereita eikä kukaan haluu tutustua koska musta on niin paljon levitetty paskaa ja näin pienessä kaupungissa saa äkkiä huonon maineen vaikka oikeasti hyväksyn kaikki ja olisin mielelläni kaikkien kaveri :/ iltasin ei oikeestaan oo muuta juttuseuraa kuin siskot, kavereita nään vaan koulussa. voisiksä ap laittaa vaik kikkii tai ig tai jotai? :) ois kiva tutustuu ja jutella :)

Äänestä

Ongelma voi olla juurikin siinä ujoudessa ja pienessä paikkakunnassa. En niinkään sanoisi että naiset haluavat itsevarman miehen vaan tärkeämpää olisi että mies tulisi itse juttelemaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta jos johonkuhun haluaa tutustua on jomman kumman tehtävä aloite. Turha siis odotella sitä sopivaa naista joka vielä olisi se joka tekee aloitteen. Toisena syynä voisin arvella että sinusta (oletan siis lukemani perusteella että olet "kunnollinen kiltti" poika) kiinnostuu tytöistäkin ne jotka ovat niitä kunnollisia ja kilttejä, ja heistäkin suurin osa on vähintään sen verran ujoja etteivät juttelemaan uskalla tulla. Pahoittelen sitten jos tuli paljonko iirjotusvirheitä ja jos tosta kukaan ei tajunnu mitää mutta nii.

Äänestä

Onks kikkii, aloittaja?

Äänestä

Aloita jonkin harrastuksen harrastaminen niin tapaat pakolla ihmisiä ja olet heidän kanssaan :)

Äänestä

Rupeet käymää sunnuntai kirkossa ja kirkkoseuroissa ja seurahuoneissa ni joku kyl rupee olee sun kaa ja saat elinikäisiä ystäviä... Jesse auttaa aina kunn apua pyydetään

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Auttakaapa kirjoitti:

Tiiän että tää on vähintääki säälittävää avautuu jossain Suomi24:sessa mutta asia on sillä tavalla että en kelpaa kellekkään muijalle, ja mulla ei oo enään paljoa kavereita.

Oon 17v poika ketä on yksinäinen ja vailla tyttöystävää. Tuntuu että pää hajoaa koska oon niin yksinäinen. Oon aina yrittäny antaa ittestäni hyvän kuvan muille ja yritän olla mahollisimman mukava. Lisäksi pidän ulkonäöstäni hyvää huolta, mutta silti ketään tyttö ei kiinnostu musta.

Asun pienellä paikkakunnalla jossa aika moni nuori tuntee toisensa. Tuntuu, että kaikilla muilla on omat ''kaveripiirit'' jne, ja mulla ei oo ketään. Tää ahistaa mua oikeesti aika paljon.
Ylä-asteen jälkeen menetin pari hyvää kaveria ja en ole ollut yhteyksissä vanhoihin tuttuihin. Olen ollut tosi syrjäytyny jo n. 1 vuoden..


Mitä mun pitäis tehdä? Koulun jälkeen oon kotona vaan koneella tai nukun, kuuntelen musiikkia, katon telkkaa ja masennun.. Ei tää elämä oo kauheen mukavaa näin ja tajuan sen itekkin, mutta oon tosi ujo ja en osaa hankkia kavereita niin nopeasti.. Jostain syystä en saa aikaseks mitään hyviä ihmissuhteita. Oon aina yrittäny olla kohtelias ja mukava ja asiallinen. En tiedä mitä teen väärin..

Olenko liian erilainen saadakseni tyttöystävää, kavereita yms?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu